Aamuyöllä eräs lintubongarimme kuuli ihmeellistä viserrystä, jota oli pakko mennä katsomaan ja kiikaroimaan. Muut uniset telttailijat ihmettelivät askelten ääniä ja mielessä oli jo, että joku vieras taho on tullut suorittamaan yksipuolista varainsiirtoa.


Retkikunta viimeisenä hiihtopäivänä.

Aseen hamuaminen oli jo lähellä kunnes kysymykseen ”Kuka siellä” saatttiin tuttuääninen vastaus.

Reserviin jääneen myrskypäivävarauksen johdosta jatkoimme matkaa kohti Longyearbyeniä ilman mitään kiirettä. Tämän päivän lähtö tapahtui vasta kello 10.00 ja suksen pohjat kuluivat ainoastaan 5,5 legin verran.

Kaupungin valot siintävät jo 5 kilometrin päässä kutsuvana ja houkuttelevana, mutta hotellihuoneemme saamme vasta huomenna käyttöömme, joten majoitus tapahtuu vielä läheisellä joella. Asteittainen sivistykseen sopeutuminen on kuitenkin alkanut jo muutamia päiviä aikaisemmin moottorikelkkojen, koiravaljakoiden ja hiihtäjien kohtaamisilla.

Tänä päivänä saavutimme seuraavan asteen, sillä muutamien legien jälkeen näimme joen vastarannalla maantietä huristelevia autoja sekä taajaman reuna-alueen. Uskallammeko enää kohdata muita ihmisiä?

Leiriydyttyämme Vaiska piti pihapalaverin, jossa kerrottiin huominen aikataulu saavuttuamme perille. Siitä kuitenkin huomisessa blogissa enemmän.

Palaverin jälkeen olo oli kuin filmitähdellä, sillä ensin otettiin lukuisia ryhmäpotrettikuvia sekä jokaisesta retkueemme jäsenestä henkilökohtainen naamakuva siitä mitä tällainen reissu saakaan ihmisen kasvoissa aikaiseksi. Palaneita naamoja, parran liikakasvua, nokisia ja likaisia naamoja mutta tälllä kertaa ei paleltumia.

Telttojen pysytyksen jälkeen tapahtui ruuanlaitto telttakunnittain ja viimeisiä ylimääräisiä ruokia markkinoitiin bemareiden (radiopuhelimien) välityksellä jaettavaksi ja vaihtokaupattavaksi.

Iltaan kului siis jo ruokatavaroiden inventointia, siivousta ja viimeisten herkkujen mutustelua. Loput herkut toimivat ikäänkuin jälkiruokana koko onnistuneelle reissullemme.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Ps. Vielä loppuun arvoitus: mikä on sellainen hiihtäjä, joka saapuu kahden viikon arktisen vaelluksen jälkeen sattumalta Pyramidenin auki olevaan baariin ja tilaa ainoastaan Spriten? Vastaus: vesihiihtäjä. Terveisin viestimies, joka joutui lopulta juomaan limsansa viimeisenä iltana näkemättä jääkarhua. (JT)

27.4.2011 

Lämpötila: aamulla +3 astetta, päivällä +8, illalla noin 0
Tuulen nopeus: 4 m/s ja puuskissa 8 m/s
Hiihdetty matka: 16,7 km
Etäisyys Longyearbyeniin: 4,8 km
Sijainti: N 78°12,922′ E 15°50,481′