Risukeittimien tarjonta on moninkertaistunut muutamassa vuodessa.

Ideana risukeitin on loistava! Mukana kuljetettava suljettu kehikko, jossa voi polttaa maasta löytyviä risuja, oksanpätkiä ja käpyjä. Ei polttoaineen kuljetusta, ei pelkoa spriin tai kaasun loppumisesta.

Syttöjä nyt kuitenkin on syytä kantaa matkassa, jottei sadesäällä kahvin keitto jää haaveeksi. Eikä se tulen sytyttäminen enää muutenkaan ole jokamiehen taito.

Emme pyytäneet testiin kaikkia tarjolla olevia malleja, vaan edustavan valikoiman erityyppisiä risukeittimiä. Testin tarkoituksena oli selvittää keittimien soveltuvuutta ruoan valmistukseen, niiden turvallisuutta ja toimivuutta myös tuulisessa säässä.

Testiin pyydettiin kotimaiset Juuvi ja Kläppi, sveitsiläinen Künzi sekä englantilainen Wild Stove. Keittimet ovat hyvin erilaisia niin kooltaan kuin ominaisuuksiltaankin. Kaikkien kuljetuskoko on pienempi kuin keittämistä varten koottuna.

Kiinteällä pohjalla

Juuvin polttopesän pohja on kiinteä. Kattilaa varten polttopesän reunalle painetaan korotusverkko tai kaksi, jolloin voi käyttää pidempiä polttopuita, ja alle kiinnitetään kolmijalkainen jalusta.

Ilman syöttö Juuvissa hoituu patterikäyttöisellä, USB-liitännällä varustetulla tuulettimella, jonka nopeutta voi säätää. Ilman korotusverkkoa tuli tukahtuisi. Korotusverkon yhdellä reunalla on aukko, josta voi lisätä puita. Korotusverkon korkeudelta liekki on myös suojaton tuulelta.

Kolmessa osassa

Kläppi on keittimistä suurin, mutta senkin osat pakataan sisäkkäin, jolloin paketti on noin Trangian ison kattilan kokoinen.

Ruostumattomasta teräksestä valmistetussa keittimessä on kolme osaa: kiinteäpohjainen alin sokkeli, jossa on säädettävät ilmanottoaukot, polttopesä ja tuulisuoja, jossa on tuet kattilalle.

Ilmanottoaukkojen kokoa voi säätää erillisellä säätörenkaalla ja puiden lisäämistä varten on erillinen luukku polttopesän sivussa. Myös keittimen päällä voi pitää vaikkapa isoa kahvipannua tai savustuslaatikkoa, sillä reunaan on muotoiltu kannakkeet. Keittimen on kehitellyt parkanolainen Tuomo Välimäki.

Kläpistä on saatavissa myös isompi versio Klapi, jota suositaan erityisesti isompien ryhmien käytössä. Klapin päällä kuumenevat niin isot kahvipannut kuin kattilatkin, ja puukeitin käy myös hyvin suojatusta nuotiosta.

Klapin kuljetuskoko on 31,5 x 23 senttiä, koottuna 31,5 x 48,5 senttiä ja painoa kertyy 6,82 kiloa.

Monipuolinen

Künzin jämäkkä teräskehikko on kahdelta sivulta saranoitu ja se taittuu kuljetusasennossa ohueksi lätyksi, jolla kuitenkin on reilut puoli kiloa painoa. Pohjalevy, joka keitintä koottaessa painetaan alas pitämään keitin kuosissaan, on rei’itetty ilmanvaihtoa varten.

Künziin on saranoiduille sivuille porattu reikiä, joiden kautta voi työntää mukana tulevat ohuet metallipuikot eri tarkoituksia varten: sprii- tai kaasupolttimon pidikkeeksi, grilliritiläksi, kynttilän pidikkeeksi tai lisävarusteena saatavan raclette-pannun kannakkeeksi.

Lisävarusteisiin kuuluu myös alumiininen paistinpannu/alusta, jonka päälle keittimen voi laittaa sekä otin, jolla pannua, keitintä tai kattilaa voi siirrellä.

Pieneen tilaan

Wild Stoves Wild Woodgas Stove MK-II on testikeittimistä kaikkein kevyin, eikä se ole koollakaan pilattu

Polttopesän pohja pitää Wild Stovessa painaa alas omalle paikalleen, jotta polttopuille tulee enemmän tilaa. Tähän keittimeen täytyy kuitenkin valita pienimmät oksan pätkät. Polttopesän ilmanottoaukot ovat polttopesän pohjassa. Tuulisuojan laidassa on kolme esiin taitettavaa kattilan pidikettä.

Kattila keittimellä

Minkään testikeittimen varustukseen ei kuulunut kattiloita. Keittimen tukevuutta kokeiltiin Trangian vedellä täytetyllä kattilalla.

Juuvi nousee aika korkeaksi viritykseksi, joka ei järin tukevasti seiso kolmella jalallaan maastossa, paitsi kovalla alustalla. Sitä paitsi kolmijalka kiinnittyy polttopesään pesän keskeltä, melko pieneltä alueelta. Ruokaa hämmentäessä kattilasta on kahvalla pidettävä kiinni.

Liekkiä on helppo säätää kolmiportaisella tuulettimen säädöllä – neljäntenä tuuletin kokonaan pois päältä – sekä puiden määrällä. Puuta poltettaessa tuuletin toimi vaelluksella moitteetta.

Entäpä jos patterit simahtavat, jokin osa rikkoutuu tai katoaa? Puita lisätessä kattilasta on hyvä myös pitää kiinni, ettei vahingossa tönäise tornia kumoon.

Kläppi on ainoa testin risukeitin, jonka liekki on kokonaan tuulelta suojassa. Kattila istuu Kläpin sisällä todella tukevasti, eikä kattilasta tarvitse hämmentäessä pitää kiinni. Keittimelle kannattaa tietenkin katsoa maastosta mahdollisimman tasainen kohta, kuten kaikille muillekin puukeittimille.

Vetoa on Kläpissä helppo säätää säätörenkaalla ja valitsemalla keittimelle sopiva asento tuuleen nähden.

Jos lisää puita sivussa olevan luukun kautta, luukun liikuttelussa on käytettävä joko Trangian kahvaa tai kunnon rukkasia, sillä keitin tietenkin kuumenee.

Simppeli ja nerokas

Künzi on keittimistä näppärin kasattava, suorastaan nerokkaan yksinkertainen. Kattilalla on tarpeeksi iso tukipinta, joskaan ei liukumaton, joten varmuuden vuoksi on hyvä pitää kiinni kattilasta, kun sitä hämmentää.

Rako kattilan ja keittimen yläreunan välillä on kapea, joten puita lisätessä astia kannattaa nostaa pois. Ilmanvaihtoa ei voi säätää, joten vain puiden määrä ja laatu säätävät liekkiä.

Wild Stove on testattavista kevyin ja vie aika vähän tilaa. Se on myös vähän hutera, sillä osaset eivät kiinnity toisiinsa napakasti. Lisäksi ylös käännettävät kattilatuet eivät ole vaakasuorassa, joten kattila on niiden päällä vähän kiikun kaakun. Siis kahvalla kiinni!

Ilmanvaihdolle ei ole säätöä ja polttopesä on pieni, joten pieniä oksan pätkiä saa syöttää todella tiuhaan, jotta sapuska kiehuu. Puiden lisäämistä varten kattila on nostettava pois.

Kaikkien mahdollisten keittimien kanssa on syytä muistaa, että kansi kattilan päällä vaikuttaa oleellisesti kiehumisnopeuteen – ja sitä enemmän mitä tuulisempaa on.

Karisevat kekäleet

Pitäisikö testatut keittimet lukea sitten avotuleksi vai retkikeittimiksi? Se selviää laboratoriotestien tuloksista. Myös tuulitestin ja polttotestin lahjomattomat lukemat löytyvät sieltä.

Laboratoriotestin ja käytännön kokemuksen välillä on kuitenkin Juuvin kohdalla ristiriitaa, sillä kalasopan sai sen voimalla kiehumaan hyvin myös avotunturissa. Tuulettimen eri nopeuksilla oli selvät vaikutukset palamiseen.

Juuvin ja Kläpin polttopesän pohja on kiinteä, joten sitä kautta kekäleitä ei pääse varisemaan maahan. Künzin ja Wild Stoven ilmanottoaukot sijaitsevat pohjalevyssä, joten kuumaa tuhkaa ja kekäleitä pääsee varisemaan maahan.

Künzin lisävarusteena on alumiinialusta, jonka tarkoitus on suojata maata palamiselta.

Hyväksi välineeksi kaikkien keittimien kanssa kesällä ja talvella on osoittautunut sammutuspeitosta leikattu reilun kokoinen pala.

Ennen leikkaamista kankaaseen kannattaa vetää tussilla merkkiviivat ja levittää viivojen viereen reilusti liimaa, esimerkiksi ERi Keeperiä. Kuivunut liima estää kangasta liestymästä eli leikkauskohdan lankojen rispaantumista.

Paloturvallinen kangas menee pieneen tilaan ja toimii muutenkin laskualustana, jos palasta tekee tarpeeksi ison.

Risukeitin on mainio vaihtoehto retkikeittimeksi – edellyttäen, että se on riittävän paloturvallinen. Jos keittimeen ei voi metsäpalovaroituksen aikana tulia sytyttää, jäävät kahvit keittämättä.

Risukeitinvertailumme tuotekohtaiset arviot ja testitulokset löydät jutustamme Vertailussa risukeittimet.