Erän retkeilyavustajat ovat kiertäneet vuosien aikana lukemattomia suomalaisia vaellusalueita. Nyt he paljastavat oman TOP 5 -listansa. Luettelo on monipuolinen ja kertoo, että hyviä retkeilykohteita on joka puolella Suomea. Listalta löytyy sekä päiväretkille että pitkille vaelluksille sopivia alueita.

henrik enbom
Henrik Enbom

Evon alue

Evo on eteläsuomalaisia lähellä, joten viikonloppuretkeily siellä onnistuu mutkattomasti. Palvelut leirintä- ja tulentekopaikkoineen ovat hyvin hoidettuja. Evo toimii erinomaisena ja mielenkiintoisena luonnon havaintokohteena, koska se on osin järvi- ja harjujensuojelualuetta ja osin tehokkaassa metsätalouden opetuskäytössä. Erityisen tutustumisen arvoisia ovat Kotisten ja Sudenpesäkankaan laajahkot aarnialueet, jotka antavat aivan uuden kuvan siitä, millaista metsämaastomme ammoisina aikoina on ollut. Kotisten aarnialue on ollut suojeltuna toista sataa vuotta, eli voidaan lähes puhua ikimetsästä.

Saaristomeren kansallispuisto

Saavutettavuudeltaan hankala, sillä perinpohjainen tutustuminen vaatii merikelpoisen veneen ja hyvää navigointitaitoa tai yhteysalusten käyttöä Turusta, Nauvosta tai Kasnäsista. Ongelmana on myös heikosti kehitetyt valmiudet ottaa vastaan telttailijoita tai muita retkeilijöitä. Mielenkiintoisimpia osia ovat uloimmat saaret ja luodot, missä merikotkien ja hylkeiden näkeminen on jokapäiväistä. Kajakkien kuljettaminen yhteysaluksilla ja retkien keskittäminen ulkosaaristoon on hyvä vaihtoehto. Täysin kokemattoman on syytä huolehtia asianmukaisista varusteista ja yhteydenpitolaitteista.

Tammisaaren Ramsholmen

Ramsholmenin koluaa läpi päivässä, puolessakin jos on kiire, mutta vasta hitaammin kulkien alue aukeaa koko komeudessaan. Lähin vastaavanlainen luontotyyppi löytyy Virosta ja Etelä-Ruotsista. Paras aika tutustumiskäyntiin on keväällä keltavuokkojen kukkiessa. Hieman myöhemmin eri kämmekät aloittavat kukinnan runsaslukuisena. Pähkinäpuulehdot, muut rehevät lehdot sekä harvinainen linnusto ovat näkemisen ja kokemisen arvoiset.

Keskuspuisto, pääkaupunkiseutu

Pääkaupunkiseudun Keskuspuisto on merkittävästi laajempi kokonaisuus kuin luulisi. Vaikka reunoja nakerretaan kaiken aikaa, Keskuspuisto tarjoaa loistavan kulkureitin muille alueille. Mistään varsinaisesta eräalueesta ei ole kyse, siitä pitävät aluetta halkovat tiet ja taustalla kuuluva liikennemelu huolen. Siitä huolimatta Keskuspuisto täyttää monen liikkujan päivittäiset ulkoilutarpeet kiitettävällä tavalla. Voi vain toivoa, ettei aluetta kaupallistettaisi esimerkiksi golfin tai jonkin muun yksittäisen liikuntaharrasteen vaateiden mukaiseksi.

Patvinsuon kansallispuisto

Yli sadan neliökilometrin kokoinen mielenkiintoinen alue. Pohjois-Karjalaa parhaimmillaan. Vaaramaisia kangasmetsiä, järviä ja lampia. Järvistä merkittävin on runsassaarinen Koitere. Vajaa puolet alueesta on pienempää tai suurempaa suota, itäosassa on suurimmat yhtenäiset suot. Merkittyjä reittejä on noin 80 km ja tarjolla on runsaasti tulentekopaikkoja reittien varrella. Metsäntutkimuslaitoksella on useita seuranta-aloja puiston alueella.

Raija Hentman

Mielestäni on mahdotonta nimetä vain viittä parasta retkeilykohdetta Suomessa, mutta nämäkin kuuluvat niihin lukuisiin kiinnostaviin kohteisiin.

Lemmenjoki

Lemmenjoen kansallispuisto reitillä Koskenniska Vaskojoen varressa, Patatunturi, Ladnjoaivi, pikaisesti Pihlajamäen kohdalta Miessin yli, Morgamjoen läntisiä tuntureita, Lemmenjoen yli Vaijoensuun tietämillä, Vaijoen kanjoni, Nihasanoaivi, ja eteläisiä tuntureita pitkin Njurgalahteen. Kultamaiden maisemia upeimmillaan, vähän muita kulkijoita.

Hetta-Pallas

Hetta-Pallas on yksi hienoimpia tunturireittejä edelleen, vaikka se on kansoitettu ja vaikka kylät ja tiet saartavat tunturimassiivia. Lakien kumpuilu toinen toistensa takana ja avarat maisemat ovat upeat.

Pöyrisjärvi

Näkkälän kylän pohjoispuolella sijaitsevan Pöyrisjärven ympäristöt upeine hiekkakenttineen ja tievoineen ovat hyvin erikoislaatuisia.

Koli

Koli ja niissä maisemissa kiertelevä Herajärven kierros ovat sekä luonnon- että kulttuurimaisemiltaan kansallisperintöömme kuuluvia ja mielestäni jokaisen retkeilijän tulisi käydä niitä ihailemassa.

Isojärvi

Isojärven pieni kansallispuisto on mielestäni oikea helmi. Vaihtelevia maastoja, vaikuttavia mäkiä ja niiden välisiä hoiloja, laaksoja, majavia, kulttuurihistoriaa ja myös mahdollisuus asustaa vanhassa, jokseenkin alkuperäisessä kunnossa olevassa tukkikämpässä saunoineen.

Jouni Laaksonen

Koilliskaira eli Saariselkä

Urho Kekkosen kansallispuisto yhdessä siihen kiinteästi liittyvien Sompion luonnonpuiston ja Kemihaaran erämaa-alueen kanssa tarjoavat aivan kaikkea, mitä vaeltaja voi toivoa. Laajuutta, metsiä, tuntureita, kuruja, jokilaaksoja, aapasoita, ja lisäksi tiivis autiotupien ja saunojen verkosto. Jaurujoen ja Anterijoen välinen tunturialue sekä Itäkaira eli Jaurun eteläpuolinen metsä- ja suoalue ovat erikoissuosikkejani. Kannattaa muistaa myös lähempänä nelostietä sijaitsevat seudut, jotka ovat sesonkiaikojen ulkopuolella mainiota vaellusmaastoa. Sekä patikka- että hiihtovaelluskohde.

Kessi ja Vätsäri

Inarijärven itäpuoli on yksi Suomen rauhallisimmista erämaista. Se yhdessä karun kauniin luonnon kanssa ovat suurimpia ansioita, joilla Vätsärin erämaa-alue ja Kessin kaira ovat minut lumonneet. Ne sisältävät mäntymetsää, peninkulmaisia kivikoita, tunturinummea, katoamassa olevia vuosisatoja vanhoja polunpohjia ja ennen kaikkea valtavasti eri kokoisia järviä, lampia, puroja, jokia ja vuonoja. Etenkin patikka- ja melontakohde.

Lemmenjoki

Koilliskaira, Hammastunturin erämaa ja Lemmenjoen kansallispuisto muodostavat samankaltaisten laajojen vaelluskohteiden vyön Suomi-neidon kaulalle. Kaikissa on sekä tunturi-, metsä-, suo- että jokiluontoa. Toisaalta yhdistän Lemmenjoen myös Suomen rajoja noudattelevaan erämaiden ketjuun, joka tarjoaa loputtomasti reittisuunnitelmia vaikka kuinka monen viikon vaelluksille. Suosittujen Lemmenjoen laakson ja kultamaiden lisäksi muista myös kulkijoista tyhjät, mutta maisemiltaan kauniit länsiosan metsät, suolakeudet ja tunturit. Sekä patikka- että hiihtovaellukseen.

Tsarmitunturi

Tsarmitunturin erämaa-alue on Lapin muihin erämaihin verrattuna pieni, mutta silti siellä on kaikkea. Tsarmi on ikään kuin pakattu täyteen vaeltajan toiviomaastoja, sopivasti reilun viikonlopun tai vajaan viikon patikka- tai hiihtoretken tarpeiksi. Ei retkeilyä palvelevia rakenteita. Ei vastaantulijoita.

UKK-reitti Hyrynsalmella ja Puolangalla

Suomen monipuolisesta merkittyjen retkeilyreittien tarjonnasta nostan esille UKK-reitin osuuden Hyrynsalmen ja Puolangan kuntien alueella Kainuussa. Tällä patikkareitillä on kohokohta toisensa jälkeen, suurimpina Pienen Tuomivaaran erittäin monipuolinen ympäristö, sivupiston päässä Paljakan luonnonpuisto Pirunkirkkoineen, Hepoköngäs sekä Puolangan komeat vaarat huippuinaan Kuirivaara ja Siikavaara. Esimerkiksi vaellus Hyrynsalmen linja-autoasemalta Puolangan linja-autoasemalle tarjoaa paljon nähtävää.

Panu Pohjola

Panu Pohjola

Paratiisikuru, Saariselkä

Muorravaarakanruoktun kämpältä Pirunportin kautta ylös Ukselmapäälle ja sieltä Paratiisikuruun sisältää elämyksen tasolla lähes ääripäät siitä, mitä Suomen luonto voi tarjota. Muorravaarakkaan kävelee Pajuvaaran/Ahvenjärven parkkialueelta helposti päivässä. Pikkuisen enemmän sinnikkyyttä tarvitaan vaeltamiseen Sarviojan kautta takaisin autolle päivässä. Salaisuus piilee helppokulkuisessa paljakassa. Valitse reittisi sieltä, sillä alempana ovat tiet sonnalla turistien jäljiltä.

Aavasaksan Kruununpuisto

Kävelen lenkin parhaina päivinä kaksi kertaa. Enkä kyllästy. Pohjoispään näköalatasanteelta nousen usein vaaran laen yli Keisarinmajalle ja sieltä aihki- ja rakka-alueen läpi takaisin länsipuolelle. Korkeinta kohtaa seuraamalla päätyy laavulle, siellä paistelen makkaraa, lättyjä ja keitän kahvit. Kolmesataa metriä autolle ja kotiin. Aivan erinomainen lumikenkäreissunakin.

Kilpisjärvi

Jos lähden kotoa kukonlaulun aikaan ehdin risteilyalus Mallan ensimmäisellä vuorolla Kolmen valtakunnan rajapyykin pysäkille. Sieltä kuljen rauhallista tahtia Mallan luonnonpuiston läpi takaisin kylälle. Retku on tämän suunnitelman kannalta aika keskeinen majoituspaikka. Seuraavana aamuna tallustelen Saanan päälle. Lenkkiin menee kolme tuntia, jos keli ei salli näköalojen ihailua. Ehtii vielä illaksi kotiin saunaan ja aamulla töihin pirteänä.

Korouoma

Perjantai-iltana Posiolle. Olen nukkunut yöni parkkipaikan reunalla milloin mitenkin. Parkkipaikalta lähtee huikea polku ensin alas rotkoon ja sitten oikealle. Pirunkirkon laavulla tauko. Erasmuspojan polku jyrkänteen laella tuo paluuseen vaihtelua. Rotkon pohjaa pitkin Pajupuron kämpälle yöksi. Aika usein sesonkeina kämppä on täynnä, joten teltta mukaan. Pajupurolta aamulla nousu ylös rotkon reunalle ja tiepohjaa pitkin takaisin autolle. Maanantai on työpäivä.

Taivaskero eli Himmelriikki

Kokeile Luontokeskuksen sijaan lähtöä Vuontispirtiltä Raattaman puolelta. Reitti nousee Montellin majan kautta Rihmakuruun, jonka laavulla muutaman tunnin lepo ja Taivaskerolle. Sieltä hurjaa Pyhäkurua alas Sarvijärvelle ja Saivojärven kautta takaisin Vuontispirtille. Tässä parhaat palat koko Pallas-Ounastunturin kansallispuistosta.

Toinen versio viikonloppureissusta on käynti Luontokeskukselta Mäntyrovan kämpällä lauantaina. Matka yhteen suuntaan ei kestä reippaasti kävellen kuin puolitoista tuntia, mutta vanhat metsät matkalla rauhoittavat kulkijaa kummasti. Yö hotellilla ja aamulla muutaman tunnin veto 807 m Himmelriikille. Menomatka Pyhäkeron puolta ja paluu Laukukeron yli tuo vaihtelua ja korkeuseroja vaativallekin.

Matti Rekola

Saariselän itäosa

Sokostin takainen Saariselkä on upea tunturialue. Varsinkin Vongoivan ja Jaurun seudulla korkeat tunturit ja syvät metsäiset laaksot luovat maisemasta sellaisen, joka vastaa mielikuvaani todellisesta Lapin erämaasta. Kiinnostavia reittejä ja kohteita sieltä löytyy kaikkialta. Parhaana näköalapaikkana pidän Kuikkapäätä, jonka laelta näkee valtakunnan rajan takaisille vielä upeammille retkimaastoille.

Yliperän tunturit

Suurtuntureiden avarat maisemat ovat kuin muusta maailmasta. Korkeat tunturit, jylhät pahdat ja mahtavat ruuhilaaksot tekevät alueesta vuoristomaisen. Hienoimpana maisemana pidän Urttasvaggin-Kovddosgaisin näkymää. Kiehtovia ovat myös ylätunturien laajoilta rakka-alueilta löytyvät kauniin vihreät keitaat.

Suomenselän eteläosa/Sata-Hämeen Taival

Eteläisen Suomen laajin erämaa-alue, jossa on kymmeniä kilometrejä viitoitettuja polkuja ja jonne voi luoda satoja kilometrejä omia reittejään. Jylhintä ja mielenkiintoisinta maastoa on Helvetinjärven-Koverojärven rotkolaaksossa. Laajalla Haukkamaan ylängöllä on lukuisia kiinnostavia pieniä lampia ja jokia. Korkeat harjut sekä laajat nevat hallitsevat Seitsemisen alueella, jossa myös vanhojen aarnialueiden kätkössä löytyy mahtavaa puustoa.

Pöyrisjärven ympäristö

Hiekkadyynien ja matalien tunturien muodostama alue on erilaista Lappia. Siellä viehättää maaston helppokulkuisuus, korkeat harjut, pienet purot ja lammet sekä maiseman avaruus. Ruska-aikana leiripaikat hiekkatievoilla pöytäkatajien ja keltaisten koivujen keskellä ovat olleet upeita.

Kuusamo/Karhunkierros

Karhunkierroksen pohjoisin osa on jylhää erämaata, jossa kiinnostavia nähtävyyksiä on paljon. Oulankajoen könkäät, Kitkajoen kanjoni ja monet syrjemmässä olevat rotkot sekä muut poikkeavat luontokohteet eivät jätä kylmäksi. Alueella voi tehdä lukuisia lyhyitä vaelluksia kyllästymättä niihin koskaan.

Pertti Rovamo
Pertti Rovamo

Nuortin ja Korvatunturin maastot

UK-kansallispuiston eteläosa tarjoaa nähtäväksi Suomen parhaimpiin kuuluvaa aapa- ja metsä-Lappia. Siellä on yhä suhteellisen vähän kulkijoita, vaikka retkeilijää palvelevat rakenteet ovat erinomaiset. Alueella on hyvin rikas kulttuurihistoria. Siellä toimii yhä Suomen suurin poropaliskunta. Poromiehiin kannattaa tutustua täällä niin kuin muuallakin. Kun ystävyyssuhde syntyy, se on hyvin pysyvä, jos omalta osaltaan suhdetta hoitaa.

Veneellä itäiselle Saariselälle

Saariselän alueelle on ikimuistoisesti kuljettu sulan maan aikana veneellä. Vuotsosta tai Lokasta lähdettäessä Lokan allas kertoo alueen nykyvaiheista, Luirojoen latvat vanhoista kulkuteistä. Itäinen Saariselkä – se alkuperäinen Saariselkä – on paljon nelostien varren Raututuntureita komeampaa tunturimaata.

Koli

Näkymät Kolilta Pielisjärvelle ovat tärkeimpiä Suomen kansallista identiteettiä luoneita maisemakokonaisuuksia. Täällä ovat kulkeneet ja luoneet teoksiaan Juhani Aho, Eero Järnefelt, Jean Sibelius, I. K. Inha ja monet muut. Nykyinen Kolin kansallispuisto on hieno kokonaisuus, jossa vaihtelevat koskemattomat metsät, metsittyneet kaskimaat ja hyvin säilyneet kulttuurimaisemat.

Karhunpolku Jongunjoelta Patvinsuolle

Itäisen Suomen monipuolisin pitkä retkeilyreitti, joka ulottuu Jongunjoen latvoilta Ruunaan koskien kautta Suomujärven ja Patvinsuon kansallispuiston läpi Koitere-järven rannalle. Kaikki ne ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia.

Muotkatunturit

Muotkatunturit Inarin ja Karigasniemen välissä ovat liian vähän arvostettu retkeilyalue. Se on raja-aluetta, jossa havumetsien hallitsema metsä-Lappi muuttuu tunturikoivikoksi. Siellä on myös verraton suurten järvien ja pienten tunturilampien mosaiikki, jota hienot jokilaaksot ja laakeat tunturimaat ryydittävät.

(Juttu ilmestyi Erä Vaeltajan numerossa 5E-2005)