Olympialaisten lajit elävät kaiken aikaa. Uusi kesäolympialaisten isäntämaa on Japani, paikka Tokio ja aika on 24.7.-9.8.2020. Kilpailulajiryhmiä tulee olemaan 37. Lajeja on satoja. Kisojen budjetti on 6,5 miljardia euroa.

Isäntämaa saa aina lisätä muutaman uuden lajin ja samoin poistaa yhtä monta vanhaa. Lajimäärä on rajallinen, jotteivät olympialaiset venyisi ajallisesti mahdottomuuksiin. Samoin rajataan osanottajamäärää. Tokion olympialaisissa tulee olemaan 10.500 urheilijaa kun Riossa oli 11.237.

Aditi Singh Rana on intialainen ampuja, joka ampuu 10 m ilmakivääriä sekä 50 m pienoiskivääriä. Kuva: Wikimedia Commons

Lisäksi eri lajien kansainväliset lajiliitot saavat ehdottaa omia muutoksiaan. Kansainvälinen ampumaurheilun kattojärjestö ISSF on päättänyt Münchenissä esittää uusia lajeja Tokioon ja poistaa joitakin:

• Kaksoistrapin tilalle tulee olympiatrapin sekakilpailu, jossa on yksi mies- ja yksi naisampuja
• Miesten 50 m pienoiskiväärin makuuasennon kilpailun tilalle tulee 10 m ilmakiväärin sekakilpailu
• Miesten 50 m pistooli (vapaapistooli) korvataan 10 m ilmapistoolin sekakilpailulla

Ammunnan olympialajien määrä pysyy entisellään eli viidessätoista. Ne jakautuvat tasan haulikon (5), kiväärin (5) ja pistoolin (5) kesken.

– Uskomme, että tämä on merkittävä askel ampumaurheilulle. Kannatamme sukupuolten ja lajiemme välistä tasa-arvoa. Kaikki komiteamme ovat tehneet paljon töitä, jotta hieno lajimme kasvaa jatkossakin, ISSF:n puheenjohtaja Olegario Vazquez Raña (MEX) sanoi Delhissä.

Kokoukseen osallistunut Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi sanoo, että SAL:lla on mahdollisuus vaikuttaa vuosien 2024-2028 olympiaohjelmiin.

Ampumaurheilun esitetyt 15 olympialajia ovat:

Miehet

• Kivääri: 10 m ilmakivääri, 50 m pienoiskivääri 3×40 ls (pois: 50 m pienoiskivääri makuu)
• Pistooli: 10 m ilmapistooli, 25 m pistooli (pois: 50 m pistooli eli vapaapistooli)
• Haulikko: skeet, trap (pois: kaksoistrap)

Naiset

• Kivääri: 10 m ilmakivääri, 50 m pienoiskivääri 3×20 ls
• Pistooli: 10 m ilmapistooli, 25 m urheilupistooli
• Haulikko: skeet, trap

Sekakilpailut (uudet, yhden naisen ja yhden miehen joukkuekilpailu)

• Kivääri: 10 m ilmakiväärin sekakilpailu
• Pistooli: 10 m ilmapistoolin sekakilpailu
• Haulikko: trapin sekakilpailu

Satu Mäkelä-Nummela on orimattilalainen trap-ampuja, joka voitti kultamitalin Pekingin olympialaisissa 2008. Se on Suomen toistaiseksi viimeinen kultamitali olympiaadiammunnoissa. Kuva: Lassi Palo/SAL

Mielipiteitä

Itse en ole ampunut kilpailumielessä vuosikymmeniin, joten jätän suuremmin kommentoimatta. Tuoreemmat ja paremmat kilpailijat eivät ole varauksettomasti ISSF:n ehdotuksen kannalla. Sukupuolten tasa-arvo on sinällään omasta mielestäni kannatettava asia, mutta toteutuuko sellainen sekakilpailujen kautta, sen aika näyttää. Eli tarkemmin Tokio 2020!

Monet jäävät suremaan 50 m makuukilpailun poistumista ja jotkut 50 m vapaapistoolin poistumista. Molemmat harrastajat ovat pitäneet niitä oman alansa kuninkuuslajeina. 300 m kivääri lopetettiin olympialaisista jo yli 40 vuotta sitten. Sitä harjoitettiin viimeiksi Münchenissä v. 1972. Niin kuin lopetettaisiin autokilpailuista F1-luokka!

On lajeja poistunut ennenkin

Seuraavassa muutamia poistuneita olympialajeja (suluissa viimeinen vuosi):

• 12 tunnin pyöräily (1896)
• Kyyhkysammunta (elävät kyyhkyset) (1900)
• Uimaesterata (1900)
• Kroketti (1900)
• Kriketti (1900)
• Hevospituushyppy (1900)
• Pituussukellus (1904)
• Roque (1904)
• Kahden käden keihäänheitto (1904)
• Ammunnan kaksintaistelu (1906)
• Moottoriveneily (1906)
• Jeau de Baume (1906)
• Haavipallo (1906)
• Racquets (1908)
• Liikkuvien kohteiden ampuminen (p.l. ”savikiekot”) (1912)
• Köydenveto (1920)
• La Canne (1924)
• Kuvanveisto (1928)
• Köysikiipeily (1932)
• Poolo (1932)
• Keilaheilautus (1932)
• Kabbaddi (1936)
• Lyriikka ja runous (1948) (Suomelle kultaa v. 1936 ja 1948)
• Musiikki (1948) (Suomelle hopeaa v. 1948)
• Tatuointi (1968)
• 300 m Kivääriammunta (1972)
• 50 m Villikarju (1988)
• Rullakiekko (1992)

Jotkut näistä lajeista ovat palanneet hieman toisessa muodossa ja toisella nimellä.

Hitler halusi purjelennosta Berliinin olympialaisiin näytöslajin v. 1936. Sitä olisi suoritettu lentokentältä, joka tunnetaan Staakenina. Siitä piti tulla myös laji Helsingin v. 1940 olympialaisiin, jotka sitten sodan vuoksi viivästyivät 12 vuodella. 1970-luvulla suomalaiset olisivat olleet tässä lajissa aika kova luu.

Purjekone lentokonehinauksessa. Kuva: TMakovic/Wikimedia Commons