Silmiini sattui osumaan Belgiassa päämajaansa pitävän FACE-organisaation (The European Federation of Associations for Hunting & Conservation = Euroopan metsästäjien edunvalvontajärjestö) consensus metsästäjistä Euroopassa v. 2010. Totta, tutkimus on jo 7 vuoden ikäinen, mutta tämä blogi ei ole tohtorinväitöskirja. Tarkoitus on antaa ideaa, kuinka paljon metsästyskulttuurit eroavat eri maissa.

FACE-organisaatio perustettiin v. 1977. Perustajina olivat henkilöt (delegaatit) maista Belgia, Saksa, Tanska, Italia, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat ja Iso-Britannia. Ensimmäinen presidentti tuli Iso-Britanniasta.

Olen kerännyt oheiseen taulukkoon metsästäjien määrän v. 2010 FACE:n sivuilta. Maan väkiluvun olen ottanut wikipediasta viimeisen saatavilla olevan tiedon mukaan. Olen taskulaskimella yrittänyt räknätä, kuinka monta prosenttia maan väkiluvusta on metsästäjiä. Siis vauvasta vaariin.

Taulukon on koonnut Pekka Suuronen eri lähteistä. Klikkaa JPG-taulukkoa saadaksesi sen suuremmaksi.

Olen lajitellut taulukon maiden aakkosjärjestykseen. Kuten nähdään, erot ovat suuria. Erot voivat johtua metsästyskulttuurista, riistakannasta, maan asukastiheydestä ja aseiden saatavuudesta eli maan aselupapolitiikasta.

Esimerkiksi Suomen aselupapolitiikka oli hyvinkin liberaalia surullisen kuuluisiin koulusurmiin saakka. Vuoden 2011 aselaki pani hieman suitsia, mutta etupäässä pistooleille. Suomessa on myös riittävästi riistaa ja paljon tilaa. Niinpä Suomi komeileekin Euroopan metsästysinnossa kakkossijalla Irlannin jälkeen. Isosta maailmasta kaivoin esille vain USA:n ja Kanadan, jotka ovat molemmat metsästysmaita ja seuraavat Suomen kannoilla. Mutta esimerkiksi muut Pohjoismaat joutuivat taipumaan Suomelle tällä osastolla.

”Huonoja” metsästysmaita on esimerkiksi Saksa. Metsästysluvat ovat todella kortilla, aselait hyvin tiukkoja ja maa on hyvin tiheästi asutettu. Sama pätee Alankomaihin ja pieneen Luxemburgiin. Puolan, Romanian, Albanian ja Moldovan tapauksissa voidaan epäillä maiden historiaa ns. itäblokin maina. Näissä oli Neuvostoliiton valtakaudella vaikeaa tai mahdotonta saada aselupaa rihlatulle aseelle eli kiväärille. Sen vuoksi metsästyskulttuuri ei ole kerinnyt nousta Neuvostoliiton romahtamisen (1991) jälkeen.

Jos olet metsästäjä, niin voit sanoa että on todella lottovoitto syntyä Suomessa. Maa on harvaan asuttu, riistaa riittää, metsästäjätutkinto on helpohko verrattuna esimerkiksi Saksan vastaavaan. Mutta silti 25-40 % yrittäjistä flunkkaa ensimmäisellä kerralla. Tutkintoa uudistettiin v. 2017 alusta lähtien.

Metsästysseuraan pääseminen saattaa olla maattomalle vaikeaa, mutta aina on mahdollisuus päästä metsästämään valtion eli Metsähallituksen maille.

Metsästäminen on Suomessa jopa suositumpaa kuin USA:ssa. Kuva: Florida Fish and Wildlife/Wikimedia Commons