Merikontti tai valtamerikontti (sea container tai ocean container) on mullistanut maailman rahtikuljetukset. Olen antanut itselleni kertoa, että Grönlannin kieppeillä pyydetyt katkaravut voidaan kuljettaa Thaimaahan halvan työvoiman seuduille prosessoitavaksi ja pakattavaksi. Sitten ne tulevat sieltä Suomeen S-Marketin hyllyille. Konttikuljetuksena (toki jäähdytettynä tai pakastettuna).

Muuten, kontti on vakiintunut käännös containerista (= kuljetussäiliö) ja hyvä sellainen, lyhyt ja iskevä. Suomi on tuontivaltainen maa, mikä tarkoittaa, että tänne tuppaa jäämään tyhjiä kontteja. Tämä halventaa niiden hintaa. Laivayhtiöt eivät mielellään kuljettele tyhjiä kontteja esim. Suomesta Kiinaan, missä niitä todella tarvittaisiin.

Peruskontteja on 20 jalan ja 40 jalan. Pidempi on yleisempi. Sen pituus on noin 12 metriä. Sekä korkeus että leveys ovat noin 2,4 metriä. Peruskontin mitat ja kiinnitykset on standardisoitu. On kuorma-autoja, jotka kuljettavat kontteja. Niissä on turvalliset kiinnityslaitteet, jotta kontti pysyy varmasti kyydissä.

Useita vuosia sitten herrat Ville Maijanen ja Pauli Harjula rupesivat tutkimaan mahdollisuutta käyttää konttia ampumataustana, siis luotimateriaalin keräykseen. Tämä kun on ampumaratojen suurimpia päänsärkyjä tällä hetkellä, melun ohella. Projektia kehitettiin ammattimaisesti ja myös Opetus- ja Kulttuuriministeriön (OKM) sekä Urlus-säätiön tuella ja ohjaamana. Tuloksena syntyi projekti, joka sai joulukuussa Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) ympäristötekopalkinnon. Ville Maijanen on Espoon Ampumaratayhdistyksen (AMRY) puheenjohtaja. Yhdistys pyörittää Espoon ainoata ulkoampumarataa Lahnuksessa, pohjois-Espoon ja Nurmijärven rajamailla. Siellä voi myös tutustua luotikonttien prototyyppeihin.

Esimerkillinen dokumentaatio

Useinhan käy niin, että joku henkilö tai yhteisö kehittää jonkun ratkaisun, monesti ihan fiksunkin, mutta se jää sitten rajatun piirin iloksi ja ylpeydeksi. Joskus vähän mustasukkaisesti varjelluksi salaisuudeksikin. Konttitapauksessa asiat ovat toisin. Alkuperäinen porukka on alusta lähtien hakenut yhteiskunnan tukea projektille, jonka tarkoituksena on ollut kehittää ”luotettava, turvallinen ja kustannustehokas ratkaisu luotien talteenottamiseksi”. Ja lisäksi vielä niin, että ratkaisuja ”voidaan kaikilla valtakunnan ampumaradoilla vapaasti hyödyntää”. Eli Espoon Ampumaratayhdistyksen sivuilla on välilehti Konttihanke. Sieltä (Google Driven pilvestä) löytyvät piirustukset ja ohjeet käyttäen BAT-tekniikkaa (= Best Available Technology = paras käytettävissä oleva tekniikka).

Totta kai jokainen voi – ja todenäköisesti niin tekeekin – viritellä ohjeita hieman omaan (tai oman ampumaradan) suuntaan. Espoon Ampumaratayhdistys pyytääkin näistä tietoja. Niitä käytetään koko projektin jatkuvaan kehittämiseen.

Ratkaisu pähkinänkuoressa

Kun puhutaan 22 LR-ammunnasta eli 25 m pistooli tai 50 m kivääri, tai ampumahiihto tai summer biathlon tai vapaapistooli, niin luoti on pääsääntöisesti 2,59 g (40 grains) vaipaton lyijyluoti. Tällöin taustavalliksi riittää minimaalinen rakenne, joka lähinnä kerää lyijyn siististi yhteen kouruun. Kontin leveä sivu leikataan auki ja siihen rakennetaan aukeavat ”ikkunat” niin kuin kioskissa konsanaan. Ampuma-alueen leveys on noin 12 metriä. Jos sisällä on arvokkaampia taululaitteistoja, ja miksei muutenkin, niin ikkunat ja ovet voidaan sulkea mojovilla riippulukoilla ilkivallalta ja vandaaleilta suojautumaan.

Korkeapainekiväärit eli keskisytytteiset tarvitsevat enemmän taustavallia. Niinpä tällaisiin ammutaan sisään kontin kapeasta päädystä eli kontin pituussuuntaan. Luodin pysäytystä varten sisällä on polyuretaanigranulaattia. Ampuma-alueen leveys on nyt vain noin 2,4 metriä.

Tarkemmat tiedot ammattimaisesti dokumentoituna löytyvät yllä mainitulta Espoon Ampumaratayhdistyksen sivustolta. Myös Urheiluampuja-lehdessä 1/2017 oli hyvä juttu aiheesta sivuilla 10-11. Lehteä voi katsoa ilmaiseksi täältä.

Ampumakontti rakenteilla. Kuva: Espoon ampumaratayhdistys.