Joulukuussa 2022 kävi kova uutiskohina Rovaniemen Palloseuran (RoPS) ympärillä niin Lapin Kansa kuin Uusi Rovaniemi-lehdissä:

”Hätähuuto Lapista: Nyt on viimeinen mahdollisuus pelastaa RoPS”. (Iltalehti)

”Konkurssi lähellä, ehkä jopa toivottava – velkojen määrä yllätti uuden toiminnanjohtajan”. (Uusi Rovaniemi)

”RoPS ajautunut täyteen sekasortoon – konkurssi uhkaa”. (pallomeri.net)

RoPSin toimihenkilöt: ”Nyt eletään kriittisiä aikoja jouluun saakka” – velkainen seura kielsi Yleltä tiedotustilaisuuden kuvaamisen”. (YLE)

”Jalkapalloliigassa pelaava Rovaniemen Palloseura teki viime kaudella muhkeat taloudelliset tappiot. RoPSin viivan alle jäi miinusta 347.180 euroa.” (Turun Sanomat v. 2017) (Talouden syöksykierre ei siis ole tullut uutisena.)

RoPSin akuutti rahantarve on 100.000 eur, jotta konkurssi vältetään. Kaupungille ollaan velkaa 300.000 eur ja eläkevakuutusyhtiö Elolle 90.000 eur. Seura myi legendaarisen bingotalonsa 2 miljoonalla, mutta nekin rahat ovat sulaneet. Ostajat olivat rovaniemeläiset veljekset Mojtaba ja Kazem Rajabi. Talossa on tietojen mukaan airbnb-auntoja mutta alakerrassa myös tuliterä Burger King. Veljekset pyörittävät myös tätä ravintolaa.

RoPS on perustettu 1950. Tunnusvärit ovat sininen ja valkoinen. Pelaajia on yhteensä noin 1.000. Miesten ja naisten edustusjoukkueet pelaavat tänään kakkosissa, mutta RoPS on ollut useasti Veikkausliigassakin, viimeiksi v. 2020. Mutta sitten tuli korona, mikä iski kaikkeen urheiluun.

RoPS pelaa Rovaniemen lämmitetyllä keskuskentällä, mikä on Lapissa (tai missä tahansa Suomessa) ylellistä.

Rovaniemen lämmitetty keskuskenttä. Kuva Julm CC BY-SA 4.0

Näiden mollivoittoisten Rovaniemi-uutisten vastapainoksi jotain positiivistakin!

Matkailu

Matkailu näyttää vetävän hyvin 2022-2023 talvella. Jakautuma näyttää siltä, että Rovaniemelle ja eritoten Napapiirille tulee ulkomaisia turisteja, kun taas Leville, Ylläkselle, Pyhälle ja Saariselälle etupäässä kotimaisia. Kerroin tästä Rovaniemen lentokentän (RVN) kansainvälisestä pöhinästä edellisessä blogissani.

Rovaniemen lentoaseman päällikkö Johan Juujärvi kertoo RVN:n kansainvälistymisestä esimerkein: Pariisi, Lontoo, Manchester, Dublin, Brysseli, Hampuri, Zürich, Düsseldorf, Istanbul… Ja nämä ovat reittilentoja, eivät chartereita. Mikä tarkoittaa, että rovaniemeläiset pääsevät halutessaan näppärästi Eurooppaan suorilla lennoilla.

Tietysti Finnair ja Norwegian ovat kauan olleet kantavia lentoyhtiötä Rovaniemen reitillä, mutta pääsääntöisesti välilaskun Helsingissä (HEL) kautta.

Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen veikkaa yli 100.000 vierailijaa Rovaniemelle. Se jää jälkeen koronaa edeltävistä huippuvuosista, mutta on selkeä parannus ja piristys korona-aikaan. Ja se on on buusti sekä Rovaniemen kaupalle että majoitus- ja ravintolasektoreille. Rovaniemen asukasluku on noin 64.000, josta keskustaajamassa (= Roin kaupunki) noin 54.000. Tätä taustaa vasten 100.000 vierailijaa on paljon.

Venäläisten turistien ymmärrettävää poisjääntiä ei pidetä merkittävänä takaiskuna Lapin matkailulle.

BRP-Finland

Positiivista Rovaniemellä on myös Euroopan ainoan kelkkatehtaan BRP-Finland Oy:n hurja vauhti. Rovaniemellä valmistuu 100 kelkkaa vuorokaudessa, eli kelkka tai pyörällinen maastoajoneuvo joka neljäs minuutti. Brändejä ovat mm. Ski-Doo, Lynx ja CanAm.

Pulaa on kaiken aikaa sekä komponenteista että työntekijöistä. BRP-Finland on Rovaniemen suurin yksityinen työnantaja. Se työllistää yli 400 henkilöä. Liikevaihtoa tuli viime tilikaudella noin 477 miljoonaa euroa.

YLE Areenassa on katsottavissa 13.12.2024 asti lyhytdokumentti ”Winha ummenkulkija”. Se kertoo suomalaisen Winha-moottorikelkan matkasta Wihurin Teijon tehtailta (nyk. Salo) Rovaniemen teollisuusalueelle Polar-Metal-Plastille. Tämän konkurssin jälkeen tiloihin muutti Kurikasta Lynx (nykyisin BRP-Finland). Winha oli siten päänavaus Rovaniemen kukoistavalle kelkkateollisuudelle.

Kelkkoja menee monelle sektorille:

(1) Safariyrittäjät: Nämä tarjoavat kelkkasafareita. Näitä on tyypillisesti Lapin turistikeskuksissa, esim. Levillä.

(2) Urheilukelkkailijat: On käsite snowcross talvella ja vähän eksoottisempi watercross esim. Ivalojoella kesällä. Siellä katsotaan kuinka kauan kelkka pysyy joen pinnalla.

Sitten on vielä syvänlumen kelkkailijat. Sanotaan että se erottaa poikoset miehistä.

(3) Hyötykäyttö: Näitä on paljon. Jos kesämökki on tiettömän tai auraamattoman tien takana ja jos sinne halutaan talvella, niin moottorikelkka on viisain vaihtoehto. Jos ei halua hiihtää ja vetää perässään ahkiota…

(4) Rinnekeskukset: Näille moottorikelkka on välttämättömyys.

(5) Viranomaiset (esim. Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos): Kuten yllä.

(6) Poronhoitajat: Kuten yllä.

(7) Maatalousyrittäjät tiettömien taipaleiden takana: Esim. maidonvienti tien varteen.

(8) Kalastajat: Verkoilla yms. käynti.

(9) Metsästäjät: Näiden on vain oltava ultravarovaisia siitä miten kelkkaa käytetään, ettei tule syytettä moottorikäyttöisen ajoneuvon käytöstä metsästyksessä. Kelkka (ja ase) lähtee herkästi valtiolle, jos syyte hyväksytään.

Kuten nähdään, niin käyttötarkoituksia riittää. Ja siksi kaikilla kelkoilla on kysyntää, tukevasta ostohinnasta huolimatta. Uusi kelkka voi maksaa noin 20.000 eur, käytetty hyvä noin 10.000 eur, ”raasku” noin 1.000 eur. Suomessa on 150.000 rekisteröityä kelkkaa. Ja kelkka on liikennevakuutettava. Ajaminen vaatii ajokortin (vähintään T-luokka! AM-luokka eli mopokortti ei riitä.) Ja kypärä on pakollinnen varuste!

Kelkkamessut

Moottorikelkkamessut – ei kun KELEKKAMESSUT – pidetään vuosittain itseoikeutetusti Rovaniemellä. Seuraavat messut ovat 4.-5.11.2023 Lappiareenalla, Hiihtomajantie 6, 98400 Rovaniemi.

Siellä ovat uskoakseni edustettuina maailman kaikki kelkkavalmistajat, eikä niitä olekaan enää kuin 5-6. Joskus oli noin 130! Tervetuloa marraskuussa Rovaniemelle, kelkkaväki!

HYVÄÄ JOULUA LUKIJOILLENI!