Suomen Riistakeskus on tehnyt kyselyn sorkkaeläinjahdissa (”suurriista”) käytetyistä kaliipereista ja patruunoista. Tuloksia oli Metsästäjä-lehdessä 5/2022. Katsotaan ensin kaliiperit. Kysely jaottui riistalajeihin hirvi, metsäkauris, valkohäntäpeura ja villisika.

Lapua 308 Win. Air Lock Naturalis. Kuva: Nammo Lapua

Tulokset vahvistivat jo vanhaa ja yleistä tietoa, että 308 Win. on Suomessa eniten käytetty suurriistapatruuna. Ylivoimaisesti! Kakkosena tuli sitten 30-06 Springfield, paitsi villisian metsästäjät listasivat kakkoseksi 9,3 x 62:n ja 30-06:n vasta kolmanneksi. 6,5 x 55 SE edusti vain pientä osaa ja vanha ”sotapyssy” 7,62 x 53R rupeaa todella häviämään käytöstä.

Vaikka se olisikin kaliiperina ihan kelvollinen, niin aseet rupeavat olemaan nykypolven silmissä ”vähemmän seksikkäitä”. Mm. tähtäinvarustus, laukaisulaite, varmistin, jopa tukin ulkonäkö jne. Kirjoitin Erä Jyvällä 5-2022-numerossa ”Sotapyssyllä metsälle” kauhajokisen Aarre Viitasen toiminnasta. Hän oli eräs suurimmista sotilaskiväärien ”sportteerajista” Suomessa 1950-1970-luvulla.

7,62 x 53R-patruunasta sen verran, että netin ilmoituksissa rupeaa jälleenmyyjillä näkymään lisääntyvässä määrin ilmoitusta: ”Tuote tilapäisesti loppu.” Lapuan kaliiperitaulukosta se on poistunut, samoin Norman. Sakolta löytyy vielä neljä latausta. Näyttäisi siltä että kaliiperi on ratsastanut auringonlaskun hämärämmälle puolelle tehdaslatauksena.

Sallittakoon muisteloa 20-25 vuoden takaa, jolloin toimin Erän keskustelupalstan eräänä moderaattorina. Silloin hyökättiin monesti 308 Win.:ia vastaa mainiten sitä ”alitehoiseksi” ja ”kaaripyssyksi”. Yritin jäpittää vastaan, että tällä kaliiperilla ammuttiin ensimmäisen kerran täydet 600 pistettä 300 metriltä, siis 60 kymppiä putkeen (Harald Stenvaag, Moskovan ME-kilpailut 15.8.1990). Ja yritin kertoa kuusamolaisesta rajavartijasta, joka oli kaatanut 150 hirveä tällä kaliiperilla. Mutta nyt Riistakeskuksen kysely osoittaisi, että ”kansa on puhunut, pulinat pois”.

No, rehellisyyden nimessä, minun kaksi suurriistakivääriäni aikoinaan olivat 30-06 ja 300 Win. Mag. Mutta syynä saattoi olla hieman ”ajopuuteoriaa”. Mieluummin kuin epäluottamus 308 Win.:iin.

Samassa tutkimuksessa kyseltiin mitä luoteja metsästäjät käyttivät. Syksyllä 2021 noin 46 % metsästäjistä ilmoitti käyttävänsä lyijyttömiä luoteja patruunoissaan metsästäessään yllä mainittuja lajeja. Jos vastaava kysely tehtäisiin 2022 syksyllä, niin veikkaan, että prosenttiluku olisi suurempi.

Olin kauan sitten kuunteluoppilaana metsällä suomalaisen umpikuparisen luodin kehittäjän kanssa. Vieläpä Ilomantsin Hattuvaarassa, ja vieläpä karhumetsällä! Kysyin häneltä, kumpi on umpikuparisen luodin motivaatio, lyijyttömyys vai toimivuus. Hän vastasi empimättä ”toimivuus” eli ”suorituskyky”. Hän myi oikeudet Lapualle ja luodista tuli Lapua Naturalis.

Lapua Naturalis suosikkikaliiperissa 6,5 Creedmoor käyttää kupariluoteja. Kuva: Nammo Lapua

Myöhemmin tapasin Nürnbergissä suomalaisen messinkiluodin kehittäjän, jonka tuotteen tavaramerkki on Tarvas. Yrityksen nimi on Red Moose. Hän lauloi samaa laulua lyijyttömistä soliidiluodeista, mutta hieman eri stemmoilla. Eli hänen luotimateriaalinsa oli messinki.

Tarvas-luodin kehittäjä Vesa Nurminen 2017 IWA-näyttelyssä. Kuva: Pekka Suuronen

Muistellaanpa lyijyttömän luodin pioneeria eli Barnes Bulletsia. Fred Barnes ja Brooksin perhe tekivät lujasti töitä umpikuparisen luodin eteen jo ennen kuin lyijy oli kirosana. Lähes 50 vuotta sitten! Tänä päivänä Barnes Bullets on osa Sierra Bulletsia.

USA:n uutisia

Sitten rapakon toiselle puolelle eli USA:aan. Silmiini on sattunut pari uutista jotka ovat melko järkyttäviä.

(The Trace/New York City): ”Maassa kuolí 48.832 ihmistä aseiden aiheuttamiin traumoihin v. 2021”. Luku on kaikkien aikojen korkein ja vastaa noin Kotkan tai Kokkolan koko asukasmäärää. Luku sisältää murhat, tapot, itsemurhat mutta ei vahingonlaukauksia / metsästysonnettomuuksia.

Synkimpiin asekuolemavaltioihin luetaan Mississippi, Lousiana, New Mexico, Alabama ja Wyoming. Vähiten tällaisia kuolemia sattui Massachusettsissa, New Yorkissa, Hawaiilla, New Jerseyssä ja Rhode Islandilla.

Sitten toinen uutinen toisesta lähteestä (Insider/New York City): ”NSSF:n mukaan USA:n asukkailla on noin 19,8 miljoonaa AR-15-tyyppistä asetta hallussaan.”

Ja kolmas lähde, (Small Arms Survey, Geneve, Sveitsi, 2018): ”USA:ssa on 393 miljoonaa tuliasetta, sekä luvallista että luvatonta.”

Tulee sellainen ajatus mieleen, että aseiden määrä ja asekuolemat ovat keskenään vuorovaikutuksessa.

Pistoolilupa

Ikinuoresta Walther GSP:stä on tullut päivitysmalli GSP 500. Tarkoituksena olisi kirjoittaa siitä. Eräs pitkän linjan pistooliampuja oli myös halukas hankkimaan tämän aseen. Hän meni hakemaan aselupaa, mutta ei se irronnutkaan noin vain. Pitää olla asekouluttajan todistus kymmenestä suorituskerrasta ja kahden vuoden harrastuneisuus. ??? Siis vanhalle ampujalle samat ukaasit kuin ensi kertaa pistoolilupaa hakijalle ???

Kyllä. Näin vakuuttaa Sisäministeriön poliisitarkastaja Seppo Sivula. Vanhat luvat eivät sellaisenaan muodosta ohituskaistaa uuden luvan saamisessa, vaan uusia lupia hakiessa kahden vuoden harrastuneisuus ja harjoituskerrat sekä niistä annettu todistus vaaditaan. Vanhoja lupia (ennen 13.6.2011 jätetyt hakemukset) koskee sen sijaan säännös, että sellaisen haltijan ei tarvitse viiden vuoden välein osoittaa harrastuneisuuttaan.

Mitä tästä pitäisi oppia? Ainakin sen verran että pistooliampujan, joka haluaa joskus päivittää kalustoaan, kannattaisi:

(a) Pitää ampumapäiväkirjaa
(b) Kuulua seuraan tai yhteisöön, jolla on ampuma-asekouluttaja, jolla on valtuudet kirjoittaa todistus 2 vuotta jatkuneesta ampumaharrastuksesta
(c) ”Uusien” lupien (13.6.2011 jälkeen myönnetyt luvat) osalta luvanhaltijan on oltava itse aktiivinen lupien uusimisessa (5 vuoden välein todistus jatkuneesta ampumaharrastuksesta).

Uudelle hakijalle: Muistathan, että aselain 53a § 1 mom. mukaan lain henki on sellainen, että harrastuksen on oltava jatkuvaa ”tasaisin väliajoin”. Siis vähintään 10 harrastuskertaa kahden vuoden aikana (saa toki olla enemmänkin). Voi käydä esimerkiksi kaupallisilla ampumaradoilla ja ampua ”talon” aseilla (pk-seudulla esim. Osuva ja Ruutisavu) tai sitten seuran laina-aseilla jos on? Joskus on, aina ei.

Ilmapistoolilla ampuminen käy suorituskerrasta. Ilmapistoolin voi 18 vuotta täyttänyt hankkia ilman aseluparumbaa. Samoin ampumakilpailujen toimitsijana oleminen käy suorituskerrasta. Tämä on helppo kortti jota kannattaa käyttää! Yleensä toimitsijoista on kilpailuissa pulaa.

Mutta kahden vuoden odottelu on rasti, josta ei ensikertalainen pääse yli eikä ympäri. Jos on jo ennestään pistoolilupa, ampuma-asekouluttaja voi harkintansa mukaan kirjoittaa todistuksen takautuvasti, koska tällä on ollut mahdollisuus kerätä näitä suorituskertoja aikaisempina vuosina.

Pentti Kataja 90 vuotta

Pentti Kataja, 90 vee! Kuva: Metsästysmuseo

Salolainen intohimoinen metsästäjä, metsästyskulttuurin tutkija ja historioitsija, Metsästysmuseon tukija, toimittaja ja kirjailija, pistooli- ja mustaruutiampuja Pentti Kataja täyttää 90 vuotta 28.9.2022. Minulla on ollut ilo ja kunnia tuntea Pentti jo lähes 40 vuoden ajan. Olemme joskus tehneet yhdessä jonkun jutunkin.

Muistan kuinka hän laittoi ilmoituksen Salon Seudun Sanomiin oliko-se-nyt-50-vuotispäivänään (Salon murteella):

”EN JUHLI!

Ei siin mittä juhlimist ol ko ihminen vanhettu!”

Siitä huolimatta onnitteluni Espoosta sinne Saloon!

Pekka Suuronen