Olen kirjoittanut tällä palstalla miten Etelä- ja Lounais-Suomessa valkohäntäpeurakanta on kasvanut valtavasti. Mutta metsästäjätkin ovat vastanneet haasteeseen. 2021/22 metsästyskaudella kaadettiin Suomessa lähes 74.000 valkohäntäpeuraa ja yli 20.000 metsäkaurista. Numeraalisesti peura/kaurissaaliit yhdistettynä ovat ajaneet hirvisaaliin ohi jo hyvän aikaa sitten. Valkohäntäpeuran metsästyksen 2021/22 arvioidaan tuottaneen 2,4 miljoonaa kiloa herkullista riistalihaa.

Valkohäntäpeuran ”häntä” ei ole valkoinen vaan jokin muu.

Tiedot perustuvat Riistakeskuksen, Tilastokeskuksen ja Luken (Luonnonvarakeskus) julkisiin lukuihin, jotka ovat netissä.

Nyt olisi metsästäjäksi haluavalla oiva tilanne päästä metsälle. Kunhan perusasiat ovat kunnossa: Suoritettu metsästäjätutkinto, metsästyskortti maksettu, aselupa hankittu, ase hankittu, aseen käyttökoulutus, ampumataito, ampumamerkki ja seurajäsenyys. Nyt olisi korkea aika laittaa asiat vireille 2022/23 kautta varten. Kaikki nämä vaativat aikaa. Katso blogeja tästä, tästä, tästä ja tästä.

Hirvi

Hirviä (Alces alces) kaadettiin koko maassa kaudella 2021/22 noin 42.500 päätä. Tämä on 7.000 vähemmän kuin edellisellä kaudella ja paljon vähemmän kuin huippuvuosina.

Eniten hirvikaatoja tehtiin edellisvuosien tapaan Lapissa (7.309). Seuraavina tulivat Oulu (4.573), Pohjanmaa (3.832) ja Keski-Suomi (3.298). Prosentuaalisesti koko Suomen kaatomäärä pieneni -13,6 %. Hirvikannaksi arvioidaan 81.000 hirveä (Luke 2022).

Hirvien pyyntilupien määrä on Riistakeskuksen määrittelemä. Toisaalta kanta halutaan säilyttää, toisaalta taas vahingot metsille ja pelloille halutaan pitää siedettävinä.

Eräs tärkeä tekijä on myös tieliikenteen hirvikolarit, joita halutaan minimoida. Koko maassa on kuolemaan johtaneiden hirvikolareiden määrä pudonnut 20 vuodessa lähes nollaan. Mutta riistaonnettomuuksia sattuu vallan paljon silti: V. 2021 kaikkiaan 14.000 kpl.

Haluaisitko kolaroida autolla hirven kanssa?

Pahimmat riistakolarialueet olivat Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pirkanmaa ja Satakunta, tässä järjestyksessä. Pahimmat ajat olivat marraskuu, lokakuu, toukokuu ja syyskuu, tässä järjestyksessä.

Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris

Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus) on eläintieteilijöiden ja biologien silmissä vieraslaji USA:sta (v. 1934 minnesotalaisten siirtolaisten lahjana), mutta nykyinen metsästäjäpolvi pitää sitä melko juurtuneena ”suomalaisena” riistana. Ja metsästyslaki/asetus puhuu yhä peurasta, ei kauriista.

2021/22 saalis oli noin 74.000 (Riistakeskus), mikä on + 4.000/+ 6 %. Valkohäntiä kaadettiin eniten Varsinais-Suomessa (25.519), Satakunnassa (13.655), Uudellamaalla (13.317) ja Etelä-Hämeessä (13.301) (Riistakeskus). Kanta pieneni edellisvuodesta noin 9,5 %.

Kannaksi arvioitiin 125.000 yksilöä (Luke 2021).

Metsäkauris

Metsästysaika oli 1.9.2021-15.2.2022. Metsäkauriita (Capreolus capreolus) kaadettiin n. 20.400 (Riistakeskus). Eniten saalista saatiin Varsinais-Suomessa (n. 6.700), Satakunnassa (n. 2.700), Pohjanmaalla (n. 2.500), Uudellamaalla (n. 1.800) ja Rannikko-Pohjanmaalla (n. 1700).

Kannaksi arvioidaan noin 20.000 (Riistakeskus 2020). Virallista kannanarviota ei ole.

Kuusipeura (täpläkauris)

Kuusipeura (Dama dama) on vieraslaji Lähi-idästä ja/tai Itä-Euroopasta. Se on valkohäntäpeuraa pienempi. Muihin lukuihin verrattuna kuusipeurasaalis oli vaatimaton: Koko maassa 245. Uusimaa 156, Satakunta 48 ja Varsinais-Suomi 23.

Kuusipeura on Suomessa harvinaisempi vaan ei ihan harvinaisuus.

Laji elää pääosin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, satunnaisia havaintoja on etelästä Kuopion/Seinäjoen tasalle.

Suomen kuusipeurakanta on perua siirtoistutuksista. Kanta on noin 600 yksilöä (LuontoPortti), 500 yksilöä (Metsälehti) tai 2.000 (Luke). Virallista kannanarviota ei ole.

Karhu – oma juttunsa

Karhun (Ursus arctos) metsästysaika oli 20.8.-31.10.2021. Tällöin saatiin saaliiksi 387 karhua. Pohjois-Karjalassa kaadettiin 198 karhua, poronhoitoalueella 61, Etelä-Savossa 35, Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa molemmissa 31.

Karhunmetsästys on tarkemmin säädelty kuin hirven. Voimakkain karhukanta on Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Arvellaan, että Venäjän läheisyys on tekijä. Karhut kun liikkuvat halutessaan rajan yli ilman passia, viisumia ja koronatodistusta. Venäjän karhukanta on 120.000 (wiki).

Karhunmetsästys on vaativaa touhua. Se vaatii sekä luvilta että metsästäjiltä että ampumakokeen suoritukselta että ase/patruunayhdistelmältä paljon. Karhujahtiin on myös vaikeampi päästä ja se on hintavampaa kuin hirvestys. Karhu on Suomen ainoa ihmiselle vaarallinen riistaeläin. Jos ammut, on parasta osua hyvin. Haavoittunut karhu on vaarallinen.

Vastapainoksi karhunliha on arvossaan! Riipisen Riistaherkku esimerkiksi tarjoaa 210 g säilykepurkkia hintaan 25,90 eur (123 eur/kg)! Kenen tahansa hankittavissa vaikka etänä.

Suomen karhukannaksi arvioidaan noin 2.300 (Luke 2022).