Tällä kertaa kerron ampumakokeesta. Kyllä tämäkin liittyy kustannuspuoleen, sillä jokainen koe maksaa 20 euroa. Jos koe onnistuu vasta viidennellä (ja sillä viimeisellä, sallitaan max 5 yritystä) yrittämällä, on rahaa palanut 100 euroa.

Tauluja on kaksi, hirven kuva ja karhun kuva. Kuviot ovat suunnilleen luonnollisen kokoisia siellä 75 m päässä. Molemmat ovat kyljittäin. Tauluissa on pyöreä osuma-ala, jonka suuruus on hirvenkuvassa 230 mm ja karhunkuvassa 170 mm. 90 sekunnin aikana on ammuttava neljä laukausta, joiden kaikkien pitää olla maaliympyrän sisällä tai sivuttava sitä.

Ampumakokeen suoritus

Kaleva Oulu, Toivo Kiminki: ”Ampumakokeessa on tarkat säännöt, aseita saa käsitellä ladattuna vain radan ampumakopissa.”

Neljä laukausta, 90 sekuntia, välillä ladattava. Kiire ei siis ole ainakaan lippaallisella pulttilukkokiväärillä. Itselataavalla ei ole kiirettä senkään vertaa.

Ennen ammuttiin ampumakokeet liikkuvaan maaliin, jonka nopeus oli 6 m/s, n. 22 km/h. V. 2005 koetta muutettiin siten että maali pysyy paikallaan. Lisäksi sallittiin ampuminen vaikkapa istualtaan ja aseen sai tukea esim. ampumapussiin. Useimmilla suoritusradoilla ovatkin tuolit, pöydät ja pussit valmiina ”talon puolesta”.

Tässä Hirvikodan videossa näkyy ampumakokeen suoritus. Näkyypä siinä myös vanha ystäväni Sakon Erkki Kauppi, joka menehtyi 2017. Suosittelen katsomaan ja lukemaan tuon Hirvikodan tekstin.

Uudistus herätti kritiikkiä eritoten vanhan liiton metsästäjien keskuudessa. Ampumakoetta pidettiin liian helppona, liian lussuna. Riistahan on useimmiten liikkeessä, joskus nopeassakin. Ja metsäkauris hyppii vielä pystysuunnassakin. Uuden säännön puolustajat sanoivat, että tuleepahan ainakin suorittajan tehtyä aseen ja tähtäinten kohdistus ennen metsästystapahtumaa. Ja tarkastettua, että metsästäjä tuntee aseensa käytön. Niin tai näin, nämä ovat nykysäännöt ja näillä mennään.

Vastuullinen hirvi-, peura- ja kaurismetsälle aikova harjoittelee liikkuvaan maaliin ampumista. Onneksi on vielä paljon liikkuvan maalin ratoja jäljellä riistanhoitoyhdistyksillä ja metsästysseuroilla vanhoina peruina.

Kolme eri ampumakoetta

(1) Metsäkauriskoe, (2) hirvi- ja peurakoe, (3) karhukoe. Näistä (1) ja (2) ammutaan samaan tauluun eli hirvitauluun, jonka ympyrä on se 230 mm. Ero on vain kaliiperi- ja osumaenergiavaatimuksissa. Eli metsäkauriskokeeseen voi mennä pienempikaliiperisella kiväärillä.

Karhukokeessa täytyy olla kaikkein tehokkain ase jo metsästäjän oman turvallisuuden kannalta. Mutta jo 308 Win. riittää oikealla patruunalla.

Patruunavaatimukset näet esimerkiksi tästä Hirvikodan esityksestä. Ja käytännössä ampumakoe on tehtävä omalla aseella, tai ainakin täytyy olla rinnakkaislupa aseeseen. Eli aseasia on oltava järjestyksessä ennen koetta. Laina-aseella ei voi ampumakokeeseen mennä.

Ampumakokeeseen harjoittelu

Kokeeseen ei kannata mennä kylmiltään, vaan kannattaa harjoitella. Taulun kuvat löydät esimerkiksi Hirvikodan sivuilta eli tästä. Taulun voi tallentaa ja printata kotona ampumaradalle vietäväksi.

Hirvikuvio. Kuva Hirvikota

Se valkoinen ympyrä ei näy ampumatilanteessa. On siis otettava referenssikohtia ja opeteltava ne. Esimerkiksi hirvitaulussa kiikaritähtäimen pystyristikko hirven oikeaan etujalkaan, vaakaristikko parran alareunaan. Karhun tapauksessa pystyristikko etujalkojen väliin ja hartiakyhmyn kohdalle. Vaakaristikko kirsun alapuolelle tai kaulan kuoppaan. ”Harjoitus tekee mestarin!” Kun kustannuksista puhutaan, niin meneehän harjoittelupatruunoihinkin rahaa. Esim. 20 kpl rasia 308 Win. Lapua Mega 12,0 g 49,90 eur (Sissos).

Karhukuvio. Kuva Hirvikota

Sitten on vielä muistettava että ampumakoe suoritetaan 75 m matkalta mutta useimpien ampumaratojen keskisytytteiset radat ovat 100 m ratoja. Hirvikaliipereilla tuosta erosta ei kannata huolehtia, mutta perfektionisti voi ottaa tämänkin huomioon.