Eränetillä en tarkoita ERÄ-lehden verkkosivuja. Eränetti on Kangasniemellä toimiva erä- ja metsästysalan postimyyntiliike. Kangasniemi sijaitsee noin Jyväskylän ja Mikkelin puolivälissä. Sitä on usein tituleerattu Suomen kauneimmaksi kunnaksi. Maakunta on Etelä-Savoa.

Eränetin hallituksessa on henkilö, joka on entinen asealan ammattilainen. Hän on käynyt useissa IWA- ja SHOT-näyttelyissä. Siksi yrityksellä on mielenkiintoisia edustuksia. Suosittelen tutustumaan. Viikottaisen uutiskirjeen voi tilata tästä. Aseita tai patruunoita Eränetti ei myy.

Aion itse käydä Kangasniemellä jälleen tänä syksynä ihan henkilökohtaisista syistä. Kangasniemellä on Savon Suurosten keskittymä. On kiva katsella nimiä postilaatikoista. Itse olen Karjalan kannaksen Suurosia eli alkujuuret ovat Vahvialan pitäjässä. Samoin ovat ERÄn emeritus päätoimittaja Seppo Suurosen juuret siellä. Olemme melko kaukaista sukua. Vahvialan entinen pitäjä sijaitsee Lappeenrannasta kaakkoon noin 30 km ja on nyt osa Venäjää.

Tunnettuja kangasniemeläisiä ovat mm. Hiski ”Lännen Lokari” Salomaa (1891-1957) ja hiihtäjä Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo).

Hjorth 140 v

Tamperelainen Hjorth on eräs Suomen vanhimmista ellei aivan vanhin yhä toimiva asealan yritys. 140 vuotta tuli mittariin tänä vuonna! Olen kertonut Hjorthin historiasta mm. tässä ja tässä. Kukapa Mansen kävijä ei tunnistaisi Hjorthin haulitornia Pispalan rinteellä? Näkyy hyvin myös pääradalla matkustaville.

Asepuolella Hjorthin valovoimaisia brändejä ovat mm. Winchester, Caesar Guerini, Savage ja Ruger. Patruunapuolella Federal, Baschieri & Pellagri, Winchester, Hornady ja CCI. Optiikassa tietysti Leupold ja jälleenlatauslaitteissa Hornady ja RCBS. Lisäksi Hjorthilla on ikioma brändi Tarkka, joka on vaikka kuinka vanha.

Hjorth on jaksanut punnertaa painetun luettelon Ampumaurheilu 21-22, joka on 212-sivuinen. Nämä luettelot ovat vanha perinne. Tällaiset ovat harvinaista herkkua näinä päivinä. Minä pidän tätä kulttuuritekona! On meitä vanhoja pieruja vielä, jotka mieluummin katsovat painettua luetteloa kiikkustoolissa, terassilla tai sohvalla kuin pyyhkivät puhelimen näyttöä ja yrittävät siitä tihrustaa pientä pränttiä.

Tästä kulttuuriteosta rispektiä Tampereelle! Enkä usko olevani ihan yksin.

Kalapuolelta voisi ottaa verrokiksi ABU:n ”Nyt Nappaa”. 2021 näkyy olevan netissä, mutta sitä ei ilmeisesti ole enää olemassa painettuna versiona. Sitäkin luin hartaasti edellisessä elämässäni.

Caesar Guerini

Hjorthista kun oli puhe, niin tiedoksi, että suhteellisen nuori (20 v.) haulikkoja valmistava yritys Caesar Guerini on saanut nettiin jo historiikin itsestään! Brändi on luonut nimeä Suomessakin, mutta erityisesti USA:ssa. Nuoret Guerinin veljekset ovat panneet hösseliksi

Historiikkiin pääset tästä. Kielivalikoimassa on mm. englanti ja saksa.

Lyijyn käytön tulevaisuus

Kuten tiedetään, EU on lyijyn kimpussa. Kohtalon päivä on 15.8.2021, jolloin Suomen hallitus päättää kumpaa tietä mennään. Ja sitten vielä, miten ampujat jaetaan vuohiin ja lampaisiin. Metsästäjiin, urheiluampujiin ja ns. viranomaissegmenttiin.

Urheiluampuja 3/2021-lehdessä on Suomen Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkolan ansiokas artikkeli Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n ehdotuksesta. Mutta kuten sanottu, tämä on tässä vaiheessa ehdotus ja katsotaan sitten elokuussa.

Joka tapauksessa, metsästäjät näyttävät olevan eniten liipaisimella. Sillä osastolla paras asiantuntija lienee Jussi Partanen SML:stä. Joten katso tarkkana SML:n sivuja ja Jahti-lehteä.

Urheiluampuja-lehden mukaan ehdotuksessa ollaan etupäässä käyttäjäryhmälähtökohtaisia. Eli lehden mukaan seuraavat ryhmät saisivat edelleen ampua lyijyä:
• Reserviläiset
• Poliisi
• Lentokenttien eläintorjunta
• Rajavartijat
• Tulli
• Vartijat
• Sisäampumaradat, joissa on luotiloukut
• Olympiaurheilulajien ampujat

Kuten sanottu, katsotaan 15.8.2021. Varmasti tästä tulee riittämään parran pärinää isosti.

Lotta Jaakkola summaa lopuksi: ”Lyijylle ei ole järkeviä korvaavia materiaaleja useimmissa ampumalajeissa.” Hän puhuu urheiluampujan näkökulmasta.

Metsästyksessä on haulikoissa teräshaulit. Jos haulikko menee uusiksi, niin so what. Meneväthän autotkin uusiksi silloin tällöin. Luotipatruunoissa meillä on jo hyvä valikoima esim. kupari- ja messinkiluoteja. Pienet kaliiperit ovat ongelma, esim. .22- ja .17-kaliiperit. Ilma-aseilla ei juurikaan saa metsästää.

Joten odotellaan nyt sinne elokuulle ja katsotaan mitä meidän viisaat päättäjät tekevätkään.

IWA ja piipun pituus

Euroopan suurin asenäyttely IWA on peruttu jo kahtena vuotena peräkkäin. Jotain pitää keksiä tilalle. Niinpä IWA järjestää keskustelun metsästysaseen piipun pituudesta. Tämä tapahtuu torstaina 29.7.2021, 1600-1700 (CET) (Central European Time), josta ajasta Suomi on tunnin edellä, siis 1700-1800 Suomen aikaa.

Alustajat ovat saksalaiset alan asiantuntijat Ralph Wilhelm ja Jens Tigges, jälkimmäinen Suomessakin vieraillut. Keskustelut käydään englannin kielellä. Voit rekisteröityä mukaan ilmaiseksi tästä.