Terveisiä Lapista. Olin ruskamatkalla napapiirin pohjoispuolella, Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Rovaniemellä oli hyvin hiljaista, Kemijärvellä täysin kuollutta. Möllärin Linjat Oy:n (est. 1926) bussissa oli kolme matkustajaa Rovaniemeltä Kemijärvelle. Hotelli Kemijärven kuppilassa – missä Taivaan Tulia aikoinaan kuvattiin – oli iltaisin suunnilleen vai me kaksi etelän turistia. Kyllä Lappi nyt tarvitsisi kipeästi matkailijoita.

Kuva: Wikimedia Commons CC BY-SA 3.0

Tyttäreni ja vävyni tulevat siirtymään kahdeksi kuukaudeksi etätöihin Leville. Saisivat rullata punaisen maton ulos heitä varten.

No tultiinpa lähes tyhjällä 14-vaunuisella yöjunalla Kemijärveltä Helsingin päärautatieasemalle. Ja ei kun yhdeksän jälkeen kantaravintolaani Aseman Wurstiin ja sen ulkoterassille. Huomio kiinnittyi ihmeellisiin ääniin joita aseman kaiuttimista tuli. Ikään kuin huhuilua.

Samalla rupesin pohtimaan että missäs ovat pulut ja varpuset. Niitä on ollut normaalisti norkoilemassa ruoanmurusia maasta. Voisiko olla, että kaiuttimesta tulee jotain huuhkajan ääntä? Joka pelottaisi lintuja pois?

Kuitenkin kolme pulua lensi vakipaikoilleen ratapihan ovien yläpuolelle. Ehkä voidaan ajatella pulujen oppineen: ”Kusetusta! P****t täällä mitään huuhkajaa ole!” Mutta varpusia ei ollut ensimmäistäkään.

Valkoposkihanhien ongelma

Valkoposkihanhia ei Helsingin päärautatieasemalla ole, kun ei ole ruohoakaan. Sen sijaan niitä on monien mielestä riesaksi asti esim. Kaivopuistossa, Arabianrannassa ja Tapiolassa. Silloin niistä on lähinnä kosmeettista haittaa ulosteiden muodossa (pökäle ulos joka toinen minuutti!), mutta maanviljelijöille valkoposkihanhet aiheuttavat taloudellisia tappioita syömällä viljapeltoja. Wikin mukaan Suomen kanta oli v. 2016 28.500 yksilöä. Lehtitietojen mukaan nykykanta olisi noin 40.000 yksilöä.

Valkoposkihanhi on rauhoitettu kaikissa EU:n jäsenmaissa, vaikka kantaa pidetään elinvoimaisena. Sitä voidaan metsästää Suomessa vain ELY-keskuksen poikkeusluvalla. Lupia onkin myönnetty jonkin verran, mutta eräs ehto on, että hanhea ei saa käyttää ravinnoksi. Tämä vähentää intoa metsästykseen. Mitä järkeä metsästää, jos hanhea ei saa syödä?

Valkoposkihanki on niin iso lintu, ettei sitä voitane millään ääniefekteillä pelotella. Papatit ovat tehonneet niin kuin olen aiemmin kertonut. Mutta papatteja ei voi rautatieasemalla käyttää.

Varusmiehille haulikkokoulutusta?

Iltalehdessä 24.9.2020 kansanedustaja, maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsen Mikko Kärnä esitti että ”puolustusvoimat tarjoaisi varusmiehiä viljelijöiden avuksi ampumaan valkoposkihanhia”.

Hän sanoo Iltalehdessä myös: ”Valkoposkihankien metsästykseen saatiin tänä vuonna tuhansia poikkeuslupia, mutta kiinnostus urakkaan on vähäistä, sillä ympäristöhallintomme on täydessä typeryydessään linjannut, ettei lintuja saa hyödyntää ravintona. Kuka haluaa lähteä metsälle vain tappamaan, jos joutuu sen jälkeen hautaamaan tai polttamaan käyttökelpoisen riistalihan?”

Varusmiesten käyttöä hän puolustelee: ”Samalla saataisiin hyvää harjoitusta tarkka-ampujakoulutettaville sekä haulikkoa kaupunkisodan tulitukiaseena käyttäville. Yksi ryhmä hyvin aseistettuja varusmiehiä saisi yhdessä viikonlopussa hyvällä suunnittelulla valtavasti hanhia tonttiin.”

Lyhennetyn jutun voit lukea tästä.

Tuli mieleen, että voisiko Korkeasaari ja muut eläintarhat käyttää lihoja?

Saman lehden samalla sivulla oli toimittaja Sanna Ukkolan kolumni: ”Miksi hanhia vihataan mutta huskyja säälitään?” Voit lukea lyhennetyn jutun tästä.

Ollessani Lapissa paikallinen lehti kertoi että jopa 10.000 rekikoiraa saattaa joutua lopetetuksi kun turisteja ei ole. Sekä rekikoirien määrä että uhkakuvat tuntuivat minusta sillä hetkellä yliampuvilta, mutta niin lehti kirjoitti, tietysti paikalliseen tietolähteeseen nojautuen.

Se nyt ainakin on selvää, ettei siperianhuskysta ole kakrujen siliteltäväksi ison kaupungin kerrostalossa.

Kuva: Huskysafari Levi

Näin joskus eräässä Espoon kaupunginosassa suomenajokoiran jota käytettiin kytkyssä pissalla. Silloin tuli mieleen, ettei koiraparka taida olla omassa elementissään.