Sisäasianministeriö antoi 15.12.2017 asetuksen, jossa määrättiin normien mukainen asekaappi pakolliseksi 30.11.2020 lähtien jos aseiden omistajalla on säilytettävänä yli 5 ruutiampuma-asetta. Tällöin hänellä tulee olla tietyt normit täyttävä turvakaappi. Tai jos on yksikin ERVA-ase (erityisen vaarallinen ampuma-ase).
Innokkaalle metsästäjälle ja urheiluampujalle kertyy helposti tuo viisi asetta kun on eri riistaa ja eri ampumalajeja.

Torniolaisella Corrosafella on lukuisia vaihtoehtoja normit täyttäviksi aseiden turvakaapiksi. Kuva: Corrotech
Standardeja ja normeja
Kun asekaappikonsepti tuli Suomeen 1.3.2002, määriteltiin standardi SFS 5870. Se oli napattu suoraan Ruotsin standardista SS 3492. Sittemmin on annettu sisäministeriön asetus 956/2017, jonka pontimena oli EU:n direktiivi 2015/1535. Sekä Ruotsin että Suomen standardit ovat sittemmin lakkautettuja.
Tässä v. 2017 asetuksessa määriteltiin aseiden turvakaapille uudet normit EN 14450 taso S1 tai EN 1143-1 taso 0. Yhä edelleen on voimassa sääntö että alle 150 kg painavat kaapit tulee ankkuroida pohjasta tai takaseinästä seinään tai lattiaan.
2000-luvun taitteessa myytiin ”asekaappeja” mielestäni usein puolivillaisella markkinoinnilla. Markkinoinnissa tuonnoin käytettiin mielellään termiä ”uuden aselain (1998) vaatimukset täyttävä”. Silloisessa aselaissa kun sanottiin, että aseet on säilytettävä lukitussa tilassa. Jos piirongin laatikossa oli lukko, se kai oli sitten lukittu tila. Standardeja ei ollut.
Eräänlainen nyrkkisääntö voisi olla että jos kaappi painaa alle 100 kiloa ja maksaa alle 400 euroa, niin ei se todennäköisesti ole mikään ”aseiden turvakaappi” vaan mieluummin työmaan vaatekaappi.
Nyt siis siirtymäaika on kohta käytetty loppuun. 30.11.2020 lähtien pitää olla kunnollinen asekaappi, jos omistaa yli viisi ruutiasetta tai yhdenkin ERVA-aseen. Ja aseet on myös säilytettävä siinä kaapissa. Pelkkä omistaminen ei riitä.
Jos on vanhojen Ruotsi/Suomi-standardien mukainen kaappi, se käy edelleen. Vaan ei se peltinen vaatekaappi. Se ”uuden aselain vaatimukset täyttävä”.
Corrotech tarjoaa lukkodiilin
Corrotech on suomalainen yritys, Torniosta kotoisin. Joskus 20 vuotta sitten heillä oli pulaa tuotantotilasta, jota sattui löytymään Haaparannasta. Siksi Corrotechilla on kaksi toimipaikkaa kahdessa maassa, mutta se on suomalaisyritys. Pääsääntöisesti metallityöt tehdään Suomessa ja viimeistely (esim. maalaus) Haaparannan puolella.
Corrotech tarjoaa alan vakaville harrastajille (SAL:n, SML:n, reserviläisliiton ja reserviupseeriliiton jäsenille) elektronisen numerokoodilukon kaupan päälle ilmaiseksi. Arvo on noin 80 euroa. Corrotechin Erkki Hurtig suosittelee koodilukkoa, joka kestää testatusti 100.000 murtokokeilua.
”Avain voidaan aina löytää, mutta koodilukko on kovempi pala voroille. Se on tietysti pariston takana, mutta pariston vaihto suoritetaankin kaapin ulkopuolelta. Totta kai koodin voi unohtaa jos dementia iskee. Sen vuoksi siitä onkin annettava varmuuskopio jollekin luotettavalle sukulaiselle tai tutulle”, Erkki Hurtig opastaa.
Toimitus ajotielle tai jopa kotiovelle
Corrosafe-asekaapin voi ostaa joko aseliikkeen kautta tai verkkokaupasta suoramyyntinä. Painon vuoksi näitä ei myydä niin kuin maitokaupassa sämpylöitä.
Molemmissa tapauksissa hinta sisältää toimituksen ajotielle. Jos kyseessä on vaikkapa kerrostaloasunto, kaapin voi tilata toimitettuna kotioven sisäpuolelle 100 euron lisähinnalla.
Corrosafe-kaappien hinnat liikkuvat noin 700-2200 euron haarukassa.
Metsästysasetusta muutettu
Tämä ei ole uutinen, mutta on juuri nyt ajankohtainen asia. Tällä ERÄn nettisivustolla kerrottiin 3.9.2020: ”Lyijyhaulikielto toteutui – EU:n päätöksellä mittavat vaikutukset Suomessa”. Tämä siitä huolimatta, että näkyviä vastustajia Suomessa olivat mm. Maa- ja Metsätalousministeriö MMM (ministeri Jari Leppä), Suomen Metsästäjäliitto SML (pj Tuomas Hallenberg ja metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen) sekä Suomen Ampumaurheiluliitto SAL (ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola.) Toistaiseksi on puhuttu etupäässä hauleista (ja ongenkoukun painoista!), mutta valmisteilla on lyijykieltoa myös luotiaseiden projektiileihin eli luoteihin.
Mahdollisesti tätä ennakoiden metsästysasetuksen 16 a § muokattiin, siis sitä missä patruunavaatimukset asetetaan riistan mukaan. Epävirallisesti puhutaan luokista 0-4. 0-luokka on perusvaatimus kaikkeen metsästykseen; 1 on mm. kettu, jänis, metso, teeri; 2 on mm. kauris, susi ja ilves; 3 on mm. valkohäntäpeura, metsäpeura ja kuusipeura; 4 on hirvi, karhu ja villisika. Luokkiin 2-4 on tullut lisämomentteja ja helpotuksia lyijyttömille luodeille. Käytännössä nämä materiaalit ovat tällä hetkellä kupari tai messinki. Kekseliäs patruunateollisuus saattaa kehittää muitakin lyijyttömiä materiaaleja pikaisesti.
Muutokset pähkinänkuoressa
Metsästysasetus löytyy tästä. Kerron lyhyesti lyijyttömien luotien kevennetyistä vaatimuksista (16 a §, 6.2.2020, astui voimaan 1.3.2020):
Luokka 2: Luodin paino vähintään 2,9 g (lyijyllä 3,2 g) ja osumaenergia E100m vähintään 800 joulea (lyijyllä sama);
Luokka 3: Luodin paino vähintään 5,1 g (lyijyllä 6,0 g) ja osumaenergia E100m vähintään 1700 joulea (lyijyllä 2.000 J);
Luokka 4: Luodin paino vähintään 7,5 g (lyijyllä 9,0 g) ja osumaenergia E100m vähintään 1.900 joulea (lyijyllä 2.700 J).
Luokissa 3 ja 4 on mainittu lyijyä sisältäville luodeille myös raskaammat versiot 8.0 g ja 10,0 g.
Myös ampumakokeissa on sallittua käyttää näitä uusia lyijyttömiä luoteja.
Miksi kevennykset luodinpainovaatimuksiin?
Sekä kupari että messinki ovat lyijyä kevyempiä. Kuparin tiheys on 79 % lyijystä, messingin 69-78 %. Messingin tiheysvaihtelu johtuu siitä että se on lejeerinki (kuparia, sinkkiä, ehkä lisäksi jotain muuta) eikä alkuaine. Lyijyyn verrattuna samanpainoinen kupariluoti olisi pitempi. Kuitenkin aseilla ja patruunoilla on maksimi patruunapituus (max COL tai COAL = Cartridge Overall Length), joka on myös C.I.P.:n määrittämä. Pitkä luoti pitäisi upottaa enemmän hylsyn sisään, mikä ei ole palotapahtuman tai pesäpaineen kannalta hyväksi. Samoin pitkän luodin stabiloituminen on vaikeampaa.
Jos lyijyä ei saa enää käyttää, tämä on se hinta. Luodit tulevat keventymään. Pitäisi ehkä ruveta suunnittelemaan uusia ”kuparikaliipereita”. Väkisinkin näissä tulee piipun sisähalkaisija suurenemaan. Rekyyli ei silti välttämättä lisääntyisi. Voihan olla että jotkut 375 H&H, 375 Win. tai 375 Ruger saavat uutta käyttöä hirvimetsällä! Mutta ei paniikkia. Ei vielä 2020 kaudella.
Onneksi kupari kestää vaippalyijyluotia paremmin lähtöpainetta. Pannaan siis lisää satikkaa lähtönopeuteen, jotta terminaalienergia (ne joulet!) pysyisi ennallaan. Silti luokissa 3 ja 4 ollaan jouduttu alentamaan luodin painon vaatimuksia.
MUTTA! Juuri tänään oli TV-uutisissa, miten eräässä koulussa oppilaat olivat oksennelleet. Juomavesi tutkittiin. Oli muuten puhdasta mutta sisälsi liikaa kuparia. Sanotaanko sitä että ”suo siellä, vetelä täällä”? Siinä EU:lle pohdittavaa.
Tervehdys
Kun en muuta reittiä löytänyt,käytämpä tätä
Marlin 45-70,model 1895 SS,ostettu 2004,täyttääkö korkeamman pesäpaineen vaatimukset,elikkä Paanasen painoksessa,nro 5,on arvoja > 200MPa,sekä >300MPa:ta latauksille.Voiko ko.asessa käyttää ns.customaseille laadittuja taulukkoja,elikkä hieman nopeampia lataus-arvoja
Kiitos vastauksesta ja anteeksi reitin valinta
maurimatti60@gmail.com
Voi voi sentään. Nämä ovat niitä klassisia ”uskaltaako XYZ-haulikolla vuodelta 1920 ampua ”minimaknumeja” kyssäreitä. Kuka asetoimittaja uskaltaa (viitsii) panee itsensä alttiiksi? Jos pössykkä räjähtää silmille, niin perikunta tulee vaatimaan 17 miljoonan dollarin vahingonkorvaukset. Näin vähän kärjistetttynä USA:n mallin mukaan.
Varmasti Paanasen manuaalissakin kerrotaan, että itselataaja toimii aina omalla riskillään ja omilla eväillään. Ja että pesäpaineiden merkkejä tulee tarkkailla mm. nallin litistymisestä. Eli lähdetään liikkeelle minimistä ja nostetaan painetta vaikka 5 % kerrallaan. Katsellaan hylsyn ja nallin käyttäytymistä.
Totta kai voit (ja sinun pitäisi) kysyä mielipidettä maahantuojalta ja/tai tehtaalta.
1990-2000-luvulla valmistetut Marlinit olivat mielestäni käypäisiä kivääreitä, valmistettu North Havenissa. Nimim. ”lievää kokemusta on”.
Sorry että tulen vähän jälkijunassa. C.I.P. Pmax paine 45-70 kaliiperille on 2200 bar eli 220 MPa. Tämän valossa 300 MPa:n kokeileminen ei olisi suositeltavaa. Ei siis ERÄ-lehden virallisena suosituksena.
C.I.P.-taulukot löytyvät täältä: https://www.cip-bobp.org/en/tdcc