Kerroin lyhykäisesti uudesta 15.7.2019 voimaan astuneesta aselaista blogissani joka oli päivätty 21.6.2019.
Ohimennen käsittelin aselain pykälää 53a §. Sanoin mm. ”…Pistoolin, ERVA-aseen tai itselataavan kertatuliaseen toistaiseksi voimassa olevan luvan haltijan on viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta (ja tämän jälkeen viiden vuoden välein) toimitettava selvitys harrastuksen jatkumisesta. Niin kuin minä tämän tulkitsen, tämä koskee 13.6.2011 jälkeen myönnettyjä aselupia, ei siis sitä vanhempia pistoolilupia. Ei myöskään koske itselataavia haulikoita.”
Sanoin väärin. Aselain voimaanastumispäivästä kerkisi kulua jonkin aikaa, kunnes eräs lukija kiinnitti huomiota pykälän tekstiin:
53 a §, Harrastuksen jatkumisen osoittaminen
Luonnollisen henkilön, jolla on toistaiseksi voimassa oleva hallussapitoon oikeuttava lupa 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen, erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen taikka ampuma-aseeseen, jonka toimintatapa on itselataava kertatuli, on viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta ja tämän jälkeen viiden vuoden välein toimitettava lupaviranomaiselle selvitys 45 §:n 5–10 momentissa tarkoitetun lupaedellytyksen voimassaolosta. Esitettävällä selvityksellä on osoitettava, että luvanhaltija edelleen aktiivisesti harjoittaa luvan myöntämisen perusteena ollutta toimintaa tai muuta toimintaa, johon kyseistä ampuma-asetta koskeva lupa olisi voitu myöntää.
Keskellä pykälää oleva lihavointi on minun. Nuo alussa olevat jutut viittasivat pistooleihin (”käsiaseet”) ja ”siviilirynkkyihin” (joista nyt tuli A-luokan aseita), mutta lakitekstin sanamuoto kattaa helmoihinsa myös itselataavat haulikot ja itselataavat pienoiskiväärit. Tämä ei ollut mielestäni EU-direktiivin henki. Suomi meni jälleen übersoveltamaan direktiiviä, tarkoituksella vai vahingossa, kenpä tietää. Jos oli vahingossa, virheen voisi korjata lainmuutoksella. Niitähän tehdään yhtä mittaa muutenkin.
Tulee lisää muistettavaa
Itselataavia haulikoita on Suomessa kohtalainen määrä. Jo 1950-luvulla Suomeen tuli John Moses Browningin suunnittelemia pitkärekyylisiä Auto-5-haulikoita, jotka tunnettiin valmistajatehtaan mukaan FN:inä. Sitten tulivat Remingtonin kaasutoiminen 1100 ja 1980-luvulla Benellin inertiatoiminen. Tänä päivänä suosittuja itselataavia haulikoita ovat lisäksi Winchesterin SX-sarja, Berettan 400-sarja, Browningin A5 ja Maxus, Remingtonin V3 ja Versamax, Franchi Affinity, Baikal MP155 sekä monet turkkilaiset brändit. Tunnettuja itselataavia pienoiskivääreitä ovat mm. Ruger 10/22. Lisäksi markkinoilla on look-a-like versioita arskoista ja aa-koista kaliiperissa 22 Long Rifle, esim. Smith & Wesson MP15, Ruger SR-22, GSG AK-47, CZ512, ISSC MK22, Chiappa M-Four, Armi Jäger jne.
Ruger 10/22 on eräs maailman suosituimmista työtätekevistä itselataavista 22 LR-kivääreistä. Kuva: Ruger
Siis pistooleille, itselataaville kivääreille (m.l. pienoiskiväärit) ja itselataaville haulikoille (oikeammin omistajille) tulee velvoite todistaa viiden vuoden välein harrastuksen jatkuminen. Tästä löytyy ohje poliisi.fi sivustolla ja tästä. Tietysti jos aselupa – mikä tahansa – on määräaikainen, se pitää muistaa uusia ennen määräajan umpeenmenoa. Ja aselupaa uusittaessa toimitaan voimassa olevan aselain puitteissa. Tällä hetkellä se on ”2019 aselaki”.
Tärkeää on muistaa, että: ”Luvanhaltijan velvollisuus on huolehtia itse harrastuksen jatkumista osoittavan todistuksen toimittamisesta viranomaiselle.” Tässä on olemassa suuri vaara aseluvan peruuttamiselle: Aselaki 67 § (7.6.2019/724), Lupien peruuttaminen: Ampuma-aseen… hallussapitoon oikeuttava lupa… on peruutettava, jos: – – –
4) luvanhaltija on muuten kuin tilapäisesti lopettanut ampuma-aseen… myöntämisen perusteena olevan harrastuneisuuden;
Huomaa sananmuoto: ”…on peruutettava”.
Erilaisia päivämääriä
Uuden luvan kyseessä ollen viiden vuoden määräaika on selviö. Aika lähtee raksuttamaan luvan myöntämispäivästä. Vanhojen lupien osalta tilanne on monimutkaisempi. Jos toistaiseksi voimassa oleva pistoolilupa (pistooli, revolveri, pienoispistooli, pienoisrevolveri) on päivätty ennen 13.6.2011 (vuoden 2011 aselain voimaantulopäivä), ei ole velvollisuutta todistaa harrastuneisuutta.
Jos toistaiseksi voimassa oleva itselataavan kiväärin, pienoiskiväärin tai haulikon lupa on päivätty 12.7.2019 tai ennen (2019 aselain voimaanastumispäivä 15.7.2019), ei ole velvollisuutta todistaa harrastuneisuutta. Mutta jos ase kuuluu uuden aselain mukaisesti ”A-luokkaan” (katso luetteloa alla), tai on ERVA-ase, ja sille on jo myönnetty aselupa, ja ase on hankittu 13.6.2017 tai sen jälkeen (EU-direktiivin voimaantulo), ja luvanhaltija haluaa edelleen säilyttää oikeutensa hankkia ja pitää hallussa suurikapasiteettisia latauslaitteita, on lupaa haettava uudelleen kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta (viimeistään 14.1.2020). Lupaa haetaan poliisilaitokselta uuden lain mukaisin perustein ja perusteen olemassaolo on osoitettava uuden lain mukaisesti ja se annetaan siirtymäaikana maksutta. ERVA-aseiden ja A-luokan aseiden omistajien ja myös wannabe-omistajien kannattaa tutkia (monimutkaiset) säädökset erittäin tarkoin.
Harrastuneisuuden todistaminen
Pistooliharrastuksen jatkuminen todistetaan ampuma-asekouluttajan todistuksella. Näitä on tullut moniin ampumaseuroihin vuoden 2011 aselakiin liitetyn pistooliluvan harrastustodistustaakan myötä. Jos pistoolilupa on annettu metsästysperusteisena (”loukkupyynnin lopetusase”), todistus haetaan riistanhoitoyhdistykseltä.
Perusteena ampumaharrastus: Tarvitaan ampuma-asekouluttajan antama todistus ampumaurheilun ja -harrastuksen aktiivisesta harrastamisesta. Käytännössä harrastaminen osoitetaan edeltävän vuoden (12 kk) vähintään neljän harrastuskerran todentamisella. Eli urheiluammunnassa neljä ampumasuoritusta sen tyyppisellä aseella, mille luvan jatkoa haetaan. Esim. ampumapäiväkirja, tulosluettelot tms. jotka esitetään ampuma-asekouluttajalle.
Perusteena metsästys: Poliisi neuvoo esittämään ampuma-asekouluttajalle seuraavat: Metsästyskortti, selvitys metsästysmahdollisuuksista ja harjoitetusta pyynnistä. On varauduttava antamaan selvitys tarpeesta metsästää nimenomaan itselataavalla aseella.
Mistä ampuma-asekouluttaja?
Vuoden 2011 aselain myötä (45d §) tuli sellainen käsite kuin ampuma-asekouluttaja. Tarkoituksena oli, että omalle jäsenistölle kirjoitettaisiin näitä harrastuneisuustodistuksia. Ampuma-asekouluttaja olisi poliisin kurssin käynyt ja poliisin hyväksymä auktorisoitu henkilö.
Esimerkkinä Nokian Reserviläiset (NRAu ry) on laittanut asiasta nettiin faktoja. Voit lukea tästä. Nokialaiset veloittavat todistuksesta 32 euroa. Rahaa merkittävämpi juttu on, miten kouluttajalle todistellaan harrastuneisuus niin että tämä uskoo todistelut ja suostuu kirjoittamaan todistuksen.
Ampuma-asekouluttajia löytyy todennäköisimmin suurista ampumaseuroista. Ne taas löytyvät Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) jäsensivuilta, etusivun vasemmasta sivupalkista ”Alueet ja seurat”. Oman alueen valittuasi klikkaa vasemmasta sivupalkista ”seurat”. SAL:lla on yli 300 jäsenseuraa ympäri Suomen. Useimmat ilmoittavat lokerossaan oman jäsenmääränsä ja yhteyshenkilön.
Nykyiset ampuma-asekouluttajat eivät juuri kouluta vaan antavat todistuksia harrastuneisuudesta. 1920-luvun kuvassa tilanne oli toinen. Kuva: PV
Jos pistoolilupa on saatu loukkupyynnin lopetusaseeksi, tarvitaan aktiivisen pyyntiharrastuksen todentamiseksi todistus riistanhoitoyhdistykseltä. Tälle on Riistakeskus määrittänyt hinnan 27 eur (myös kielteisestä todistuksesta on maksettava).
Yritän tehdä myöhemmin jonkinlaisen tutkielman aiheesta ”ampuma-asekouluttaja”. Paljonko niitä oikein on ja mistä niitä löytää? Todistuksen kirjoittajista saattaa tulla pulaa uuden lain ”vahingonlaukauksen” kautta.
A-luokan aseet
1. ampuma-aseet, jotka on valmistettu toimimaan sarjatulella, mutta on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella,
2. lyhyet (kokonaispituus on enintään 600 mm tai piipun pituus on enintään 300 mm) keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (kiinteä tai irrotettava), jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa
3. pitkät (mitat yli yllä mainitun lyhyen ampuma-aseen määritelmän) keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta tai joissa käytetään latauslaitetta (kiinteä tai irrotettava), jonka kapasiteetti on yli 10 patruunaa,
4. lyhyet itselataavat kertatuliaseet, jotka on suunniteltu ja valmistettu ammuttavaksi kahdella kädellä ja olkapäätä vasten tuettavaksi taikka muuten kahden käden otteella ammuttavaksi.
Minulle poliisimies sanoi, että puoliautomaattipistooli ei lain mukaan sovellu hyvin pienpetopyynnin lopetusaseeksi. En ruvennut inttämään (vaikka ase mielestäni on lopetusaseeksi erittäin sovelias) vaan hankin suosiolla harrastustodistuksen ja sain harrastusperusteisen luvan.
Joskus aikojen alussahan poliisi esitti, että lopetuspistoolin pitäisi olla kertalaukeava. Poliisille esitettiin, että sellaiset ovat nykyään harvassa kuin kanan hampaat, jolloin siitä mentiin sitten sen verran kyykkyyn, että revolverit ja itselataavatkin hyväksyttiin. Pistoolille tuli sitten tämä todistelu viiden vuoden välein. Revolverissa olisi se etu, että se on käyttöturvallisuudeltaan parempi. Se pitää virittää joka laukausta varten manuaalisesti (jos ei sitten käytä kaksitoimilaukaisua). Mutta revolverikin on lain silmissä pistooli (”käsiase”), joten sekin tarvitsee tuon viisivuotistodistelun (”uusi” lupa). Halpojen revolverien maahantuonti pysähtyi 2011 aselain myötä kuin seinään, mutta käytettyjä löytää vielä alle satasella.
Tuossa jututussa annetaan ymmärtää, että kaikki 12.6.2017 jälkeen hankitut itselataavat aseet pitäisi todistella 5v välein. Oikea päivämäärä itselataaville aseille jotka eivät ole ERVA-aseita on 15.7.2019. Ainoastaan ERVA-aseita koskee tuo 12.6.2017 päivämäärä. Itselataava haulikko ja pienoiskivääri eivät ole ERVA-aseita edes yli 10 patruunan lippaalla/makasiinilla. Kiväärikään ei ole ERVA, jos käytetään max 10 patruunan lipasta.
Asia selviää aselain siirtymäsäännöksistä:
12.6.2017 liittyvä kohta viittaa ainoastaan 9 §:n 4–6 kohdassa tarkoitettuihin ampuma-aseisiin.
Nämä aseet ovat:
4) Entinen sarjatuliase joka on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella.
5) a Lyhyet keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet yli 20 patruunan lippailla.
5) b Pitkät keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet yli 10 patruunan lippailla.
6) Tarkoittaa konepistoolityyppisiä itselataavia aseita, jotka eivät täytä 600/300-kiväärimittoja.
Siirtymäsäännöksissä on myös tällainen kohta:
Tämän lain 53 a §:ää harrastuksen jatkumisen osoittamisesta sovelletaan ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaan lupaan, jonka luvanhaltijalla on ollut velvollisuus tämän lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan osoittaa harrastuksen jatkuminen sekä ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaan lupaan, joka on myönnetty tämän lain voimaantulon jälkeen.
Tämän viimeisen kohdan mukaan harrastumisen jatkuminen todistelu koskee vain aselupia joilla on ollut uuden lain voimaantullessa vanhan lain pohjalta velvollisuus todistella harrastuksen jatkuvuutta (käsiaseet) sekä aselupia jotka ovat myönnetty uuden lain voimaan tulon 15.7.2019 jälkeen.
Tämä kohta ei vapauta 13.6.2017-14.7.2019 luvitettuja ERVA-aseita harrastuneisuuden jatkuvuuden todistelusta, koska 13.6.2017-14.7.2019 välillä luvitetut ERVA-aseet pitää uudelleenluvittaa 6kk siirtymäajan puitteissa 14.1.2020 mennessä, jolloin nämäkin ERVA-luvat on myönnetty 15.7.2019 jälkeen.
Kyllä, Sakari10 on oikeassa. Tätä on veivattu niin paljon että silmissä vilistää. Samankaltaiset päivämäärät myös hämäävät.
Todellakin, itselataavat haulikot ja pienoiskiväärit eivät voi olla EU:n direktiivin alaisia, koska niitä ei direktiivissä edes mainittu. Nämä kaksi aseryhmää ovat kotikutoinen, suomalaisugrilainen lisäys. Oliko vahingossa vai tarkoituksella, en tiedä. Ehkä se joskus selviää.
Siis ”uusien” pistoolilupien osalta on tuo 13.6.2011 päivämäärä tärkeä. ”Uusien” itselataavien haulikoiden, kiväärienja pienoiskiväärien osalta päivämäärä on 12.7.2019, siis perjantai. Poliisi katsoo ettei lupia ole myönnetty viikonloppuna 13.7. eikä 14.7. Päivämäärällä 15.7. oli uusi aselaki jo voimassa. ERVA-aseissa (nyt siis myös A-luokan aseissa) tuo päivämäärä on 12.6.2017.
Mielestäni Ampuma-aselain 5§ b) kohta tekee myös haulikoista ja pienoiskivääreitä ERVOJA, jos niissä on yli 10 patruunan lipas:
”…b) pitkät keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta, jos niissä on kiinteä latauslaite, jonka kapasiteetti on yli kymmenen patruunaa, tai irrotettava latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 10 patruunaa;…”
Oletko Sakari10 eri mieltä?
Olen korjannut blogini tekstiä.
Käsitykseni mukaan suurikapasiteettiset lippaat eivät tee itselataavista
haulikoista eivätkä myöskään itselataavista pienoiskivääreistä tai muistakaan
reunasytytteisistä aseista ns. erityisen vaarallisia aseita.
Haulikoiden ja reunasytytteisten aseiden suurikapasiteettisetkin
lippaat ovat lupavapaita edellyttäen, ettei niitä tulkita sarjatuliaseeseen
tai keskisytytteiseen aseeseen liitettäviksi.
Reunasytytteiset patruunat eivät ole keskisytytteisiä patruunoita.
Myöskään haulikon patruunat eivät ole aselain tarkoittamassa
mielessä keskisytytteisiä patruunoita, koska ne ovat määritelty
laissa omaksi patruunatyypikseen, vaikka ne ovat yleensä
teknisesti keskisytytteisiä.
Tätä asiaa voisi testata ilmankin rikosoikeudenkäyntejä hakemalla
erityisen vaarallisen aseen lupaa itselataavalle haulikolle ja itselataavalle
pienoiskiväärille. Jos hakemukset hylättäisiin sillä perusteella, etteivät
kyseiset aseet ole eivätkä voi olla ns. ERVA-aseita, niin se vahvistaisi
tällaisen tulkinnan.
Toki haulikon patruunoita tai reunasytytteisiä patruunoita
käyttävä itselataava ase olisi ERVA-ase, jos se olisi valmistettu
sarjatuliaseesta tai jos se olisi kahden käden otteella ammuttavaksi
valmistettu ja sen pituus olisi alle 600 mm tai piipun pituus alle 300 mm.
Ampuma-aselaissa määritellään ERVA-aseet seuraavasti:
”9 § (7.6.2019/724)
Erityisen vaarallinen ampuma-ase
Erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan:
1) sinkoa, kranaatinheitintä, takaaladattavaa tykkiä sekä rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaavaa ampuma-asetta sekä ohjus- ja raketinheitinjärjestelmää;
2) sarjatuliasetta;
3) muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta;
4) ampuma-asetta, joka on alun perin valmistettu toimimaan sarjatulella mutta joka on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella;
5) seuraavia keskisytytteisiä itselataavia kertatuliaseita:
a) lyhyet keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta, jos niissä on kiinteä latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa, tai irrotettava latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa;
b) pitkät keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta, jos niissä on kiinteä latauslaite, jonka kapasiteetti on yli kymmenen patruunaa, tai irrotettava latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 10 patruunaa;
6) lyhyt itselataava kertatuliase, joka on kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettavaksi taikka muutoin kahden käden otteella ammuttavaksi suunniteltu ja valmistettu.”
Patruunatyypit määritellään siinä seuraavasti:
”5 §
Patruuna
Patruunalla tarkoitetaan ampuma-aseessa käytettäväksi soveltuvaa käyttövalmista hylsyn, nallin, ruudin ja ammuksen sekä nallin, ruudin ja ammuksen yhdistelmää sekä vastaavaa tarviketta.
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) haulikon patruunalla käyttövalmista reunakantaista patruunaa, joka koostuu hylsystä, hylsyn kannasta, luodista tai hauleista, välitulpista, ruudista ja patruunan kannan keskelle sijoitetusta nallista, sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa;
2) keskisytytteisellä patruunalla käyttövalmista patruunaa, joka koostuu hylsystä, luodista tai hauleista, ruudista ja patruunan kannan keskelle sijoitetusta nallista, sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa;
3) reunasytytteisellä patruunalla käyttövalmista reunakantaista patruunaa, joka koostuu hylsystä, luodista tai hauleista, ruudista ja ruudin syttymisen aiheuttavasta, kannan reunaan sijoitetusta nallimassasta, sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa;
4) kaasupatruunalla käyttövalmista, kyynelkaasua tai käyttötarkoitukseltaan ja vaikutukseltaan siihen verrattavaa lamaannuttavaa ainetta levittävää patruunaa, joka koostuu hylsystä, ruudista, nallista ja ammuttaessa kaasuksi muodostuvasta osasta, sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa;
5) merkinantopatruunalla käyttövalmista, merkinantoon tai valaisuun valmistettua, reunakantaista tai keskisytytteistä patruunaa, joka koostuu hylsystä, ruudista, nallista ja ammuttaessa valoa, savua tai ääntä synnyttävästä osasta, sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa;
6) paukkupatruunalla käyttövalmista, äänimerkinantoon valmistettua, reunakantaista tai keskisytytteistä patruunaa, joka koostuu hylsystä, ruudista ja nallista sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa.”
En ole varma rikkooko Suomi tässä asiassa haulikoiden osalta direktiiviä.
Aaro Kustaanheimolla oli hyvä pointti tuossa luvan hakemisessa ERVA-pienoiskiväärille tai -haulikolle. Jos Suomi ei riko EU-lakia (mikähän se on?), niin rikkoo satavarmasti EU-direktiivin henkeä. Direktiivissä ei puhuttu mitään piekkareista tai haulikoista. Oman mielipiteeni mukaan tuo yhden virkkeen lisääminen aselain tekstiin oli kömmähdys, lapsus tai työtapaturma.
Asiasta tullaan varmasti puhumaan ja toivottavasti lakia muuttamaan.