Euroopan komissio (Euroopan Unionin toimeenpaneva toimielin) on esittänyt, että ECHA (Euroopan kemikaalivirasto, pääkonttori Helsingissä) esittäisi lyijyn kieltämistä metsästys- ja urheiluammunnan aseiden luodeissa ja hauleissa. Tämähän on ollut tapeetilla jo aikaisemmin, mutta nyt asia on taas pulpahtanut konkreettisesti esille. Virallinen pyyntö on päivätty 16.7.2019 (EC, Brussels) ja asiakirjan voit nähdä tästä. Pohdiskeltu kielto koskisi lyijyhauleja, luoteja ja kalastuksessa käytettyjä painoja. Poikkeus tehtäisiin sotilaskäytössä olevien patruunoiden osalta. Allekirjoittajat ovat Carlo Pettinelli, Director, Consumer, Environmental and Health Technologies (Italia) sekä Kestutis Sadaukas, Director Circular Economy and Green Growth (Liettua). Kirje on osoitettu ECHA:n johtaja Bjorn Hansenille (Tanska).

Tässä Suomen ykköstrappari Satu Mäkelä-Nummela ampuu lyijyhauleja. Kuva: Lassi Palo

ECHA on tehnyt aiheesta ”lyijy” raportin, jonka version 1.4 (27.11.2018) voit lukea tästä. Tämä edellyttää että jaksat lukea 100 sivua englanniksi.

Muiden muassa FACE (Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU) on kiiruhtanut vastustamaan tätä aloitetta. 28.8.2019 päivätyn kirjelmän voit katsoa tästä. Samoin on tehnyt Firearms United Network, jolla on edunvalvoja Suomessakin. FU:n kannanoton voit lukea tästä. FU julistaa, että lyijykielto olisi ”vakava isku metsästykselle ja kuolinisku ampumaurheilulle.”

Kalevan sunnuntaikäräjät

Oululainen sanomalehti Kaleva kokosi aiheesta ”Sunnuntaikäräjät” 15.9.2019. Se kysyi viideltä toimijalta: Onko lyijyn täyskielto perusteltua metsästyksessä ja ammunnassa?
Raadin ratkaisu äänin 4-1: Lyijyä ei pidä kieltää. Koko jutun voit lukea tästä, mutta lyhyesti referoiden:

Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi, Kyllä. Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa muistuttaa, että ”lyijy on myrkky, joka ei kuulu ympäristöön. Hänen mukaansa Euroopassa kuolee vuosittain miljoona lintua suoraan lyijymyrkytykseen ja kolme miljoonaa saa lisäksi myrkytysoireita. Yksikin hauli tai lyijynsiru voi tappaa linnun. Lyijy on myrkyllistä myös ihmisille.”

Suomen Metsästäjäliitto, Ei. Metsästysampumapäällikkö Jussi Partasen mukaan SML hyväksyy lyijyhaulien käytön rajoittamisen kosteikoilla. Metsästäjäliiton mielestä lyijyhaulirajoitukset tulisi sitoa näkyvään veteen. ”– Silloin rajoitus olisi konkreettinen ja metsästäjälle selkeä”. ”– Totaalilyijykieltoa emme voi hyväksyä, sillä se nostaisi merkittävästi myös harjoittelun ja esimerkiksi urheiluammunnan kuluja. Tämä saattaisi johtaa harjoittelun vähenemiseen, jolloin myös eettinen sekä turvallinen riistalaukaus olisivat uhattuna.”

Ase-lehti, Ei. Päätoimittaja Jussi Peltola huomauttaa, että lyijyhaulien kielto vesilintumetsästyksessä on jo vuodelta 1996. ”– Luotiaseiden lyijyn haittavaikutuksia ei voida edes mitata. Haulin painon ja nopeuden yhtälöllä on merkitystä. Nopeuden puolittuessa teho putoaa neljännekseen.” Peltolan mielestä eläinten suojelua koskevan lain hengessä alitehoisia eli lyijyä kevyempiä hauleja ei pitäisi käyttää, jos seurauksena on haavakoita.

Suomen Ampumaurheiluliitto, Ei. Varapuheenjohtaja Mikko Taussi kertoo, että Ampumaurheiluliitto vastustaa lyijyn täyskieltoa urheiluammuntapatruunoissa. ”– Lyijy on ominaisuuksiltaan ja kustannuksiltaan tarkoituksenmukaisin luotien ja haulien materiaali. Ampumaradat ovat rajattuja alueita, joissa lyijyn haitat ympäristölle pystytään minimoimaan. Pyrimme estämään lyijyn leviämisen luontoon esimerkiksi rakentamalla luotiaseradoille lyijynkeräysjärjestelmiä. Selvitämme myös, kuinka haulikkoradoilla voisimme tehdä samoin.”

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK, Ei. Metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen kertoo, että teräksestä tai muista kovametalleista valmistettujen haulien käyttö metsissä aiheuttaisi taloudellista vahinkoa metsänomistajille. Tukit, joissa on teräs- tai muita kovametallihauleja eivät kelpaa sahattavaksi. Siksi lyijyhaulien korvaaminen kokonaan esimerkiksi teräksellä ei olisi ongelmatonta. ”– Lisäksi on suuri määrä metsästysaseita, joissa voidaan käyttää vain lyijyhauleja tai lyijyluoteja. Ampumaradalla tapahtuvassa harjoittelussa tulisi voida käyttää edullisia lyijymateriaaleja.”

Aleksi Lepän laji on 50 m kivääri. Lyijyluodille on vaikea keksiä kelvollista korvaajaa. Kuva: Lassi Palo

ECHAlla tiukka aikataulu

Tällainen aikataulu on julkaistu:

2 October 2019 – start of the Call for Evidence
10 October 2019 – Webinar on the call for evidence, explanation on scope and process
16 December 2019 – Close of Call for evidence
25 September 2020 – Submission of Restriction dossier

Webinarin aikataulu: ”Call for evidence on a possible restriction on the placing on the market and use of lead in ammunition (shot and bullets) and fishing tackle”. Kuunteluoppilaana kuka tahansa voi osallistua tähän, siis torstaina. Osallistujamäärä rajattu 1000:een.

Agenda
Timing \ Title \ Speaker
11:00 \ Introduction \ Mark Blainey, ECHA
11:05 \ Presentation 1: Scope of the investigation \ Christiaan Logtmeijer, ECHA
11:25 \ Q&A Christiaan Logtmeijer, Peter Simpson and Ida Lehtimäki – ECHA
Moderator: Mark Blainey, ECHA
12:25 \ Concluding remarks and next steps \ Mark Blainey, ECHA
12:30 \ Webinar ends

Eli noin vuoden kuluttua (25.9.2020) julkistettaisiin mahdollinen ECHA:n ehdotus rajoituksiksi tai kielloiksi.

LEX:n arviot korvaavista haulimateriaaleista

LEX on tsekkiläinen ampujain etujärjestö, www.gunlex.cz. Siinä viitataan ECHA:n raporttiin, arvioitiin ja arvosteltiin sitä. On huomattava, että hintatason arviointi voi olla tsekkiläisen hintatason mukainen. Sinänsä samat asiat on esitetty jo monta kertaa aiemminkin, mutta muistin virkistämiseksi!

1. Pehmeä teräs (steel): Runsaasti patruunoita tarjolla. Hinta verrattavissa lyijyyn. Ampumamatkan on lyhennyttävä. Haulikokoa suurennettava, joka aiheuttaa patruunan haulimäärän pienentymisen. Jos koeammutaan vanhat haulikot teräksellä, arviolta 15 % ei mene läpi vaan saattaa vaurioitua koeammunnassa. Metsissä teräksen uppoaminen puuhun saattaa aiheuttaa sahateollisuudelle ongelmia. Teräs lyijyä alttiimpi kimpoamaan. Haulikkoratoja saatetaan joutua muokkaamaan kimpoamisvaaran vuoksi.

2. Vismutti (bismuth): Kevyempää (9,7 g/cm³) kuin lyijy (11,3) mutta painavampaa kuin teräs (7,9). Ei liian kovaa piipuille eikä kimpoa. Haittana 3…5-kertainen hinta.

3. Volframi (tungsten): Haulin rakenne on volframipölyä sidottuna muoviaineeseen. Ominaisuudet kuten lyijyllä, mutta jopa 10-kertainen hinta.

4. Tina (tin). Kevyempää kuin teräs (7,3). Sopii vain ilma-aseisiin ja 22-luoteihin. Molemmissa tapauksissa seurauksena on lyhyempi ampumamatka ja huonontunut tarkkuus. Hinta voi olla 1,5…6-kertainen lyijyyn verrattuna.

5. Kupari ja seokset (copper and alloys): On käytetty umpiaineisissa luodeissa jonkin aikaa. Haittapuolina huonontunut tarkkuus pitkillä matkoilla, pienempi energia pienissä kaliipereissa. Myrkyllisyys vedessä verrattavissa lyijyyn, maaperässä jopa lyijyä pahempi myrkyllisyys.

Kalastuksen painoista ECHA toteaa, että samat materiaalit ovat mahdollisia kuin hauleissakin, mutta sinkki on todettu myrkylliseksi. Muita materiaaleja ei ole tutkittu. EFTTA (European Fishing Tackle Trade Association) on todennut, että kaikkein pienimmille painoille ei lyijyllä ole korvaajaa.

Ampumakilpailut

Tällä kirjoittamalla SAL:n haulikkosäännöt sanovat (9.4.3.1.c) että ”haulien tulee olla lyijystä, lyijyseoksesta tai muusta ISSF:n hyväksymästä aineesta valmistettuja.” Ilmakiväärin ja -pistoolin osalta sanotaan: ”Vapaasti kaupan olevat lyijyluodit tai muusta pehmeästä materiaalista tehdyt luodit…”.

50 m kivääri, 25 m pistooli ja muut 22 LR-patruunaa käyttävät lajit: ”Reunasytytteinen Long Rifle .22. Vain lyijystä tai vastaavanlaisesta pehmeästä materiaalista tehdyt luodit ovat sallittuja.” Keskisytytteisissä lajeissa ei luodin materiaalia määritellä tarkasti, kunhan ei ole sytytys- tai valojuova- tai panssaria läpäisevä luoti. Käytännössä 300 m luodit ovat lyijysydämellä varustettuja. Pistoolipracticalissa monet käyttävät kustannussyistä valettuja lyijyluoteja ilman vaippaa. Mustaruutiampujat käyttävät lähes yksinomaan lyijyluoteja.

Ilma-aseammunta kärsisi lyijykiellosta. Kuvassa Karri Turunen ampuu 10 m ilmapistoolia. Kuva: Lassi Palo

ECHA:n ehdotuksessa sanotaan, että lyijyluodit voitaisiin sallia olympialaisiin harjoitteleville, suustaladattavilla ja antiikkiaseilla ampuville ja ”ehkä joillekin muille hyvät perustelut esittävälle”.

P.S. Wikipediasta: World lead resources exceed two billion tons. Significant deposits are located in Australia, China, Ireland, Mexico, Peru, Portugal, Russia, and the United States. Global reserves—resources that are economically feasible to extract—totaled 88 million tons in 2016, of which Australia had 35 million, China 17 million, and Russia 6.4 million.
Eli v. 2016 maailman helposti hyödynnettävät lyijyvarat olivat 88 miljoonaa tonnia.