Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) täytti tänä vuonna pyöreitä eli 100 vuotta. Sen kunniaksi julkistettiin liiton historiikkikirja otsikon nimisenä. Kirjoittaja on tunnettu urheilutoimittaja ja -kirjailija, FT Kalle Virtapohja. Hän sai kolme vuotta kestäneessä projektissaan apua mm. Urheilumuseolta valokuvien ja tilastojen muodossa sekä liiton omista arkistoista ja vanhoista Ampujain lehdistä (nykyisin Urheiluampuja). Lehti on ilmestynyt vuodesta 1926 ollen eräs Suomen vanhimmista yhdistyslehdistä. Kirjoittaja antaa esipuheessaan kredittiä Ampumaurheiluliiton ohjausryhmälle, johon on kuulunut lukuisia henkilöitä. Ryhmän puheenjohtajana toimi SAL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Asko Terkola.

SAL:n historian kuusi lukua

Kirjoittaja on jakanut teoksen kuuteen lukuun: (1) Ampumaurheilun esihistoria (aika ennen 1919), (2) Ampujainliitto perustetaan (1919- n. 1939), (3) Vaikeuksistakin selvitään (1940- n. 1963), (4) Ampujat liittyvät urheiluyhteisöön (1963-), (5) Arvokilpailut juhlahetkiä ja (6) Uutta ilmettä ampumaradoilla (SAL ottaa ”sateenvarjon alle” lajeja myös ISSF:n ulkopuolelta).

Sitten tulevat liitteet, 33 sivua. Mm. olympialaisten ampumatuloksia vuodesta 1908, MM-kilpailuiden vuodesta 1914, EM-kilpailuiden vuodesta 1929 ja non-ISSF-lajien tuloksia. Viiteluettelossa on 466 viitettä! Muuta lähdetietoa on kolme sivua. Tämä kirja tulee olemaan seuraavalle sukupolvelle ”metadataa” eli tietoa tiedosta. Lopuksi on vielä yksisivuiset yhteenvedot urheiluammunnan historiasta Suomessa englanniksi ja ruotsiksi.

Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Lantee luovuttaa 100-v-historiikin Urheilumuseon johtaja Pekka Honkaselle (vas.). Keskellä teoksen kirjoittaja Kalle Virtapohja. Kuva: Matti Erkkilä

Ampumaurheilulla on Suomessa pitkät perinteet. Toki aseita on käytetty metsästykseen jo aikojen alusta, mutta ensimmäiset varsinaiset ampumakilpailut käytiin 1845, joissa oli palkintoja. V. 1865 perustettiin Suomen Metsästysyhdistys SMY, joka oli nimestään huolimatta enemmän ampumaseura. Tämä on yhä elossa SAL:n vanhimpana jäsenseurana ja toimii useilla ampumaradoilla. Eugen Schaumanin 1904 suorittaman Bobrikovin murhan jälkeen sekä SMY:n että muidenkin ampumaseurojen toiminta vaikeutui, mutta mestaruuskilpailuja järjestettiin kuitenkin. Suomesta lähti 11 hengen joukkue Lontoon 1908 olympialaisiin ja 1912 Tukholman olympialaisiin lähti jo 19 ampujaa.

Itsenäistymisen jälkeen Suomen ampumaurheilu koki suuren nousubuumin Ampujainliiton ja Suojeluskunnan myötä. Helsingin Malmilla järjestettiin 1937 ammunnan MM-kilpailut, joissa Suomi menestyi vallan mukavasti.

”Suomi nousee”

1944-1949 elettiin Suomessa ”vaaran vuosia”, jolloin urheiluammuntakin joutui pitämään matalaa profiilia. Tilanteen pelasti panostus metsästysammuntaan. Metsästäminen merkitsi sodan jälkeisenä pula-aikana ihan oikeasti myös (luomu)ruoan hankkimista pöytään. Helsingin 1952 olympialaisiin mennessä urheiluammunnan tila oli jo hyvä, joten Suomella oli 16 edustajaa, jotka saavuttivat kaksi mitalia. Melbournessa 1956 tulikin ensimmäinen Suomen olympialaisammunnan kultamitali (Pentti Linnosvuo, 50 m vapaapistooli). 1950-70-luvut olivat Suomen urheiluammunnan kulta-aikaa, jolloin ampumaurheilu oli sosiaalisesti arvostettua. Monilla suurilla yrityksillä oli ampumakerhoja ja yritysten henkilöstöjen välisinä pidettiin ns. puulaakiotteluita. Puhuttiin ampumaurheilun renessanssista. Olen itsekin osallistunut 1960-luvulla oppikoululaisten välisiin ampumakilpailuihin (!!!). Myös ylioppilasosakunnilla oli omia kerhojaan. Esimerkiksi nykyisen Tavastian kellarissa paukkui.

Naiset nousivat ampujina esille 1970-luvulta lähtien. Muiden muassa nimet Sirpa Ylönen (Vesanen), Pirjo Peltola, Leena Melartin-Thune, Satu Pusila, Riitta-Mari Murtoniemi (Vainio), Satu Mäkelä-Nummela, Maarit Lepomäki, Pia Julin (Nybäck) ja Mira Nevansuu (Suhonen) tulivat yleisölle tutuiksi. Mäkelä-Nummela onkin toistaiseksi viimeisin suomalainen ammunnan olympiavoittaja (naisten trap, Peking 2008). Yhdessä Henri Häkkisen olympiapronssin (10 m ilmakivääri, samoissa kisoissa) kanssa ne ovat toistaiseksi viimeiset Suomen olympiamitalit ammunnassa.

Uusista ISSF:n ulkopuolista lajeista suomalaiset ovat menestyneet erinomaisesti siluettiammunnassa. Sakon aseseppä Marko Nikko on saavuttanut kiväärisiluetissa jo 22 MM-kultamitalia.

Kirja omaan hyllyyn

Yllä olevista ja monista muista ampumaurheilun vaiheista sekä henkilöistä kertoo tämä uutuuskirja. Se on 384-sivuinen, kovakantinen tuhti tietopaketti. Siinä on satoja valokuvia sadan vuoden ajalta, vanhimpia on remasteroitu nykyajan digitekniikan avulla. Kirjaa voi tilata Suomen Ampumaurheiluliitolta tästä. Kirja maksaa 48 euroa + postikulut 3,95 eur.

Satu Mäkelä-Nummela on toistaiseksi viimeisin suomalainen olympialaisten ammunnan kultamitalisti. Peking 2008, laji naisten trap. Kuva: Ukas/Wikimedia Commons