Kolme viikkoa sitten tein blogin valkohäntäpeuran metsästyksen aseista ja patruunoista. 4.9.2019 oli YLEn A-Studiossa juttua vantaalaisen Airi Väisäsen kiukusta. Valkohäntäpeurat olivat vierailleet hänen pihassaan päivittäin. Väisäsen omakotitalon pihamaalla Vantaalla on kukka- ja puuistutuksia sekä marjapensaita.

Tuohtunut vantaalaisrouva kertoo: ”Syövät kaiken, repivät kaiken. Aamusella et tiedä, mitä on jäljellä kasveista ja kukista! Viinimarjoja saimme nyt vain kahvikupillisen! Kaikki pensaat on revitty. On laitettu verkkoja roikkumaan ja sitä sun tätä. On laitettu hajusteita ja mitä ikinä mahdollista mutta ei!” Hän otti yhteyden Vantaan riistanhoitoyhdistykseen. Sieltä tulikin toiminnanohjaaja Juhani Laitinen ja ampui väijystä yhden peuranvasan pelokkeeksi. Tämä vaikuttikin vierailujen vähenemiseen. Ainakin väliaikaisesti.

Valkohäntäpeuroja metsästämään?

Tietyillä alueilla ihmisillä rupeaa olemaan kuppi täynnä. Myös liikenteessä ongelma on havaittu. Viime vuonna Riistakeskukselle ilmoitettiin 6.353 peurakolaria, 4.053 metsäkauriskolaria, 2.062 hirvikolaria ja 3.000+ porokolaria. Yhtensä 15.000+ eli yli 42 suurriistakolaria per päivä. Tämä autoliikenteessä, junat tulevat lisäksi.

Kuva on Saksasta, missä arviolta 200 kph ajanut BMW Z4 on törmännyt peuraan. Suomessa ei onneksi ajeta näin kovaa.

Luonnonvarakeskus arvioi valkohäntäpeurakannaksi 111.500 yksilöä. Riistakeskus on myöntänyt 30 % enemmän pyyntilupia vuodelle 2019. MTK on jopa ehdottanut, että peurat vapautettaisiin pyyntiluvista ongelma-alueilla. Näitä ovat Uusimaa ja lounais-Pirkanmaa. Nyt olisi peuranmetsästykselle tilausta.

Metsästyseuraan

Mainitussa blogissani puhuin peuranmetsästyksen aseista ja patruunoista. Järjestys oli kuitenkin väärä peurametsälle halajavan noviisin kannalta. Ensimmäinen askel olisi metsästysseuraan liittyminen. Tätä kautta noviisin ura urkenee parhaiten. Metsästysseuroista saa tietoa paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä. Oman alueen rhy:n toiminnanohjaajan yhteystiedot löytää riista.fi-sivuilta. Jos lähellä on hyvä aseliike, sieltäkin voi kysyä. Suomen Metsästäjäliittoon kuuluu jäsenyhdistysten kautta yli 150.000 jäsentä, eli yli puolet metsästyskortin omaavista. Metsästäjäliitolla on Suomessa 16 piiriä. Kun klikkaat omaa piiriäsi, esim. Uusimaa, niin sieltä löytyy välilehti ”Jäsenyhdistysten kotisivuja”. Seuroilla on vaihtelevantasoisia kotisivuja, joista löytyy yhteystiedot ja mahdollisesti jäsenhakemuslomakekin.

Seuraan on pakko kuulua, jos haluaa valkohäntiä metsästämään. Peuraluvat hakee ja saa metsästysseura riistanhoitoyhdistykseltä. Yksityinen henkilö ei käytännössä voi lupaa hakea.

Metsästäjätutkinto

Samaan aikaan, heti alkuun, kannattaa ryhtyä suorittamaan metsästäjätutkintoa. Se saattaa olla aseluvan edellytyskin, kun haetaan aselupaa metsästysperustein. Tästä löytyy tietoa Suomen Riistakeskuksen sivuilta. Samoin sieltä löytyy tutkinnon suorituspaikat ja -ajat alueittain. Metsästystutkinnon suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa, mutta ruutiasepuolella tulee ikäraja 15 v. vastaan (aseen rinnakkaislupa) tai 18 v. (oma aselupa). Tutkinto maksaa 20 euroa.

Hyväksytyllä metsästäjätutkinnolla voi saada metsästyskortin. Se tulee postissa parin viikon kuluessa hyväksytyn tutkinnon suorittamisesta. Riistanhoitomaksun (tällä hetkellä 39 euroa) suorittamisen jälkeen metsästyskorttia voi sitten käyttää aseluvan saamisen perusteluna. Aselupa maksaa 90 euroa.

Aseen hankinta ja harjoittelu

Metsästysaseita voi hankkia uutena tai käytettynä. Noviisin kannattanee pysyä uudessa, sillä käytetyssä voi olla sudenkuoppia. Aseiden hintaluokkia oli edellä mainitussa blogissani. Kun ase on hankittu, se pitää käydä kohdistamassa radalla ja sen käyttöä on muutenkin opeteltava. Monella metsästysseuralla on oma rata tai sitten käyttöoikeus johonkin ampumarataan. Näinä aikoina ei kannata ruveta metsässä tai hiekkakuopalla ruveta harjoittelemaan ja sellaisen laillisuuskin on kyseenalaista.

Ampumakoe

Kun on kehittynyt luottamus siihen, että aseen, tähtäinten, patruunoiden ja ampujan yhteistyöllä tarkkuusvaatimus toteutuu, voidaan ruveta etsimään ampumakokeen suorituspaikkaa ja ajankohtaa. Jälleen kerran mennään Riistakeskuksen sivuille. Ampumakokeita on kolmea erilaista: (1) Metsäkauris, (2) hirvi ja peura, (3) karhu. Sekä ase-, patruuna- että tarkkuusvaatimukset kovenevat numeroiden mukaan. Ase- ja patruunavaatimuksia löydät tästä ja tästä.

Kun ampumakokeessa pitää esittää käytettävälle aseelle aselupa, ei käytännössä laina-aseella voi koetta suorittaa. Sen on oltava oma tai siihen on oltava rinnakkaislupa. Patruunoiden tulee olla koeriistalle laillisia, oikeita metsästyspatruunoita, paitsi että luodin tyyppi on vapaa. (Esim. Lapua Scenar tai FMJ, Sako Range, Norma Jaktmatch.) Kokeen vastaanottajan tulee tarkastaa ammuttavat patruunat. Kokelaalla on oltava voimassa oleva (maksettu) metsästyskortti mm. metsästäjävakuutuksen vuoksi.

Ampumakoe maksaa 20 euroa per suoritus. Hirvi- ja peurakuvion maalialue on ympyrä jonka halkaisija on 23 cm. Karhukokeessa halkaisija on 17 senttiä. Kokeessa ammutaan neljä laukausta, aikaa on hyvin eli 90 sekuntia. Kaikkien laukauksien tulee olla maalialueella, mutta ei tarvitse olla ”kympissä”. Kiväärin saa tukea penkkiin vaikkapa ampumatyynyn päälle ja ampuja saa istua tuolissa.

Kun hyvää kiväärin käyntiä kuvataan esim. 1,5 MOA:ksi, se tarkoittaisi 75 m matkalta noin 34 mm kasaa. Luulisi että tuelta olisi helppo ampua 230 mm ympyrän sisälle paikallaan pysyvään tauluun. Monet ovatkin pitäneet nykyistä staattista ampumakoetta (10.1.2006 lähtien) liian ”lussuna”. Yksi on kuitenkin juju. Normaalioloissa ja normaalitähtäimillä ei osumarengasta näy. On siis otettava eläinkuviosta tietyt maamerkit, esim. etujalat, parta ja hartiakyhmy.

Valkohäntäpeuroja voi metsästää myös haulikon täyteisillä ja jousella, mutta niistä saavat kertoa sellaiset henkilöt, jotka näistä tietävät.

Valmis metsälle

Kuten arvata saattaa, koko prosessiin menee aikaa. On realistista suunnitella, että ensiaskeleesta menee vuosi ennen kuin päästään metsälle. Vielä on hankittava tarvittavat varusteet ja asusteet.

Valkohäntäpeuraan riistana on tutustuttava esim. Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton tai Riistakolmion sivuilta.

Myös joillain seuroilla ja kaupallisilla metsästysyrityksillä on omia sivustoja, joihin kannattaa tutustua. Esimerkkejä (netistä lisää):
https://www.msrepo.fi/10104
http://www.jukajanpaukku.fi/metsastys/valkohantapeuran-metsastys/
https://wildmark.fi/fi/valkohantapeuran-metsastys-salossa/
https://www.aum.fi/uusi_kansio/valkohantapeura
https://www.halkivahanmetsastysyhdistys.fi/