Pariisin terrori-isku v. 2016 kannusti EU:ta luomaan direktiivin aselain kiristämisestä. Tuloksia ja eritoten sen kansallista sanamuotoa on odotettu jännityksellä. Nyt asia on edennyt eduskunta-asteelle.

Hyviäkin uutisia

YLEn uutiset kertoo, että esimerkiksi Suomi-kp:n, Lahti-Saloranta ja Emma-pikakivääreiden lippaat säästyvät, mutta ”suomalaisen” rynnäkkökiväärin lippaat eivät. Syynä on sanamuoto: ”Se ei koskisi myöskään latauslaitteita, jotka on valmistettu sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946.” AK-47:n suunnitteluvuotena pidetään 1947, vaikka ase otettiinkin käyttöön vasta 1949. ”Esimerkiksi Puolustusvoimien käytössä olevaan rynnäkkökiväärimalliin ja myös moniin reserviläiskivääreihin sopivia lippaita on ollut vapaasti myytävänä niin verkkokaupoissa kuin aikanaan joissakin sotilaskodeissakin.”

”Emman” eli Degtjarev DP:n lipas. Presidenttimme Mauno Koivisto kantoi tällaista rohjakeasetta Ilomantsin taisteluissa. Minä ihan varusmiehenä ruotuväessä v. 1964. Kuva: Ilomantsin Museosäätiö/Finna.

Jatkossa isot lippaat (pitkissä aseissa yli 10 patruunaa, lyhyissä yli 20 patruunaa) katsottaisiin aseen osiksi. Ne ovat aina luvanvaraisia. Luvaton hallussapito uhkaa olemassa olevia aselupia. Ehdotuksen muotoilu on: ”…itselataavalla kertatulella toimivan ampuma-aseen hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavat luvat, hyväksynnät ja aseenkäsittelylupa on
peruutettava, jos henkilöllä on hallussaan toisessa momentissa tarkoitettu latauslaite ilman sen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa.”
Huomaa, että aseenkäsittelyluvan peruuttaminen voi uhata jopa työpaikkaa (esim. aseliikkeen tiskijukkaa). Ja huomaa, että useimpien pistoolien toimintatapa on itselataava kertatuli.

Ns. ressukivääreille voisi saada luvan myös yli 60-vuotias: ”Reserviläispoikkeuksen sanamuotoja on muutettu niin, että sijoituksen tai suunnitellun sijoituksen sijaan käytetään termiä sijoituskelpoinen”.

”Asekeräilijöiden kannalta mieluinen asia korjatussa ehdotuksessa on se, että kokoelmiin tuleville aseille ei tule pakollista ampumakieltoa. Tältä osin käytäntö pysyy siis ennallaan ja esimerkiksi perinneaseammunnat keräilyaseilla voivat jatkua.”

Kivääri M39 eli Ukko-Pekka on perinnease jos mikä. Kuva: CC BY-SA 3.0

Esityksen mukaan ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa tulee jatkossa peruuttaa niissä tapauksissa, joissa luvan myöntämisen edellytyksiä ei enää ole. ”Esimerkiksi metsästysperusteella myönnetyssä aseluvassa harrastuksen aktiivisuuden osoitukseksi kuitenkin riittäisi vuotuinen riistanhoitomaksun suorittaminen eli niin sanotun metsästäjäkortin voimassaolo.”

Urheiluammuntaperusteella myönnettyjen ampuma-aseiden harrastuksen aktiivisuuden osoittamiseen ei YLE:n uutinen ota kantaa. Voisin kuvitella (vain oma käsitykseni) että ampumaseuran jäsenyys riittäisi.

Parasta hallituksen esityksessä on grand-fathering clause: ”Lakiesitykseen kuuluu myös niin sanottu isoisälauseke, jonka mukaan ennen vuoden 2017 kesäkuuta myönnettyjen aselupien voimassaolo jatkuu sellaisenaan.”

Vaikutukset tavan tallaajalle pienet

Jos olet tavallinen metsästäjä tai urheiluampuja jolla on pari haulikkoa ja pari pulttilukkokivääriä, ehkä pistoolikin, niin tulevalla aselailla ei taida olla minkäänlaista vaikutusta sinuun. Pois lukien nuo suurikapasiteettisen lippaan ukaasit.

Paramilitääri- eli ressukiväärien omistajilla on enemmän miettimistä, mutta heillä on omat tiedonkulkukanavansa. Varmuuden vuoksi eräs linkki.

Kunhan aselaki on vahvistettu, niin palaan asiaan. Luonnoksessa voimaantulopäiväksi ehdotetaan 1.12.2018.

Kansanedustaja Mikko Savola (kesk) kerkisi jo Iltalehdessä 12.10. kommentoimaan uutta aselakiehdotusta ikään kuin torjuntavoittona alkuperäisestä ehdotuksesta: ”Tuntemattoman Sotilaan Koskelan sanoin, tämä on se pienimmän riesan tie”.