…toden teolla tänään mm. sorsalintujen metsästyksellä. Tätä on sanottu Suomen suurimmaksi metsästystapahtumaksi. Etelä-Suomessa saatiin sateita, joka saattoi hillitä metsästysintoa. Tai sitten ei… Yöksi on luvattu rankkasateita.

Samaan aikaan alkoi myös esim. karhun metsästys. Karhulupia onkin myönnetty ennätysmäärä eli 355 yksilöä. Näistä luvista peräti 137 meni Pohjois-Karjalaan.

Juokseva karhu (Ursus arctos arctos). Kuva: Wikimedia Commons/Malene Thyssen

Lapin maakunnassa on paljon muusta maasta poikkeavia metsästysaikoja. Samoin jo 1.8.2018 alkoi joidenkin lajien metsästys, kuten kettu, mäyrä, kärppä, halli, villisika, jne. Metsästysajoissa on lukuisia poikkeuksia, mm. alueellisia. Esimerkiksi metsäkanalintujen metsästysajat päätetään vasta elokuun viimeisellä viikolla kolmiolaskennan jälkeen. Kaikki ajat löytyvät Suomen Riistakeskuksen nettisivuilta.

Variksen, harmaalokin, merikokin, kesykyyhkyn, räkättirastaan, harakan pesimäaikainen rauhoitusaika päättyi samoin 1.8.2018. Naakastahan tehtiin rauhoittamaton lintu myös 1.8.2018.

Monen metsästäjän metsästyksen kuningaslajina pitämä hirvestys alkaa yleisesti 13.10.2018 (lauantai). Riistakeskuksen pyyntiluvalla voi hirviä metsästää pellolta vahtimalla 1.9.-12.10.2018 välisenä aikana.

Hirvi (Alces alces). Kuva: Wikimedia Commons/Pryzkuta

Peuranmetsästys alkaa yleisesti 29.9.2018, mutta valkohäntäpeuraa ja kuusipeuraa voi metsästää pellolta vahtimalla 1.9.-28.9.2018 välisenä aikana.

Metsäkauriin metsästys alkaa 1.9.2018. Ajavaa koiraa saa käyttää 29.9.2018 lähtien.

Uusia rauhoitettuja lajeja

Maa- ja metsätalousministeriö on ohjeistanut Riistakeskusta rauhoittamaan kolme vesilintua kolmeksi vuodeksi. Nämä ovat punasotka ja tukkakoskelo. Alli on rauhoitettu sisämaassa; merialueella metsästäjän päiväkiintiö on viisi lintua. Lintujen kuvat löytyvät tästä artikkelista.

Näitä kolmeksi vuodeksi rauhoitettuja lintuja luonnehditaan ”taantuviksi lajeiksi”.

Korvaavien haulien käyttökielto

…poistuu Metsähallituksen mailta. ”Aikaisemmin pienriista-alueilla ei saanut käyttää patruunoita, joiden haulit olivat kovaa volframia, terästä tai rautaa. Kovat haulit saattoivat aiheuttaa ongelmia sahoilla, joihin toimitettiin puita Metsähallituksen alueilta.” Näin kertoo Metsähallituksen Kieppi-lehti.

Saapas nähdä milloin kansainvälinen ISSF ja Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) muuttavat lyijyn kylvämisen politiikkaa. Nykyisestä SAL:n haulikkolajien sääntökirjasta: ”9.4.3.1.c): Haulien tulee olla lyijystä, lyijyseoksesta tai muusta ISSF:n hyväksymästä aineesta valmistettuja.”