Tätä juhlistettiin 1.6.2018 Helsingin Kaivopuistossa pienimuotoisella Ilmavoimien lentonäytöksellä, jossa esiintyivät mm. Boeing F/A-18 Hornet ja brittiläisillä BAe 51 Hawk-koneilla esiintyvä Ilmavoimien taitolentoryhmä Midnight Hawks.

Suomen Ilmavoimien taitolentoryhä Midnight Hawks Kauhavalla. Kuva: Wikimedia Commons

Ääntä Hawkeistakin lähtee, mutta Hornet jälkipoltolla herättää kuolleetkin henkiin.

F/A-18 Hornet jälkipoltolla on järistyttävä visuaalinen ja äänellinen kokemus. Kuva: Wikimedia Commons

Tarkkaan ottaen Suomen PV perustettiin pian itsenäisyysjulistuksen jälkeen eli 25.1.1918, mutta tavaksi on muodostunut juhlia tänään eli 4.6. vuosipäivänä. Se on marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin syntymäpäivä ja Puolustusvoimain lippujuhlapäivä. Hän oli syntynyt 4.6.1867 Varsinais-Suomen Askaisissa, mutta siirtyi nuorena Venäjän keisarillisen armeijan palvelukseen. Suku oli saksalaislähtöinen, mitä eivät ihan kaikki tiedä. Siitä huolimatta hän otti tavaksi ääntää nimensä ”mannerheim” eikä ”mannerhaim”.

Mannerheim oli monen sodan veteraani. 16.5.1918 hän marssi voitonparaatia Helsingissä valkoisten johtajana, ”valkoisena kenraalina”. Hän toimi myös valtionhoitajana 1918-1925, mutta hävisi presidentinvaaleissa Kaarlo Juho Ståhlbergille v. 1919.

V. 1939 Mannerheimistä tehtiin Suomen PV:n ylipäällikkö, jota tehtävää hän piti vuoteen 1944. Vuonna 1942 Mannerheimin 75-vuotispäivänä hänestä tehtiin Suomen Suomen marsalkka. Tällaisia arvonimiä ei ole ollut sen jälkeen.

Vuonna 1944 Tasavallan Presidentti Risto Ryti uhrattiin, että saataisiin rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa. Mannerheimistä tehtiin presidentti vuosiksi 1944-1946, minkä jälkeen hän hävisi Sveitsiin. Hän kuoli 27.1.1951 Lausannessa. Marsalkka Mannerheim on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

PV:n lippujuhlan herättämiä kirjoituksia

Samassa lehdessä eli Iltalehdessä oli peräkkäisinä päivinä (2.6. ja 4.6.) kaksi kirjoitusta: Ensimmäinen Yrjö Sarasteen kirjoitus oli noteerattu Päivän Poiminnaksi ja otsikko oli ”Hävittäjien aika kohta ohi”.

Kirjoituksessa kritisoitiin, että ”Suomen on pakko saada 65 NATO-yhteensopivaa huippukonetta”. Hän jatkaa: ”Ilmatorjunta-lehti kertoo miten tällä vuosituhannella hävittäjällä on todistetusti ammuttu alas yksi (!) hyökkääjän kone.” ”Viimeisenä 50 vuotena hävittäjätorjuntojen osuus pudotuksista alivoimaisella puolella on kolme prosenttia ja ilmatorjunnan osuus 97 prosenttia.” ” Nykyaikaiset monitoimihävittäjät ovat todellisuudessa jo lähinnä hyökkäysaseita. Mielestäni kaikki voimat tulisi keskittää ilmatorjunnan tehostamiseen.”

Totta, että hävittäjä-nimike on vähän vanhentunut. Enää ei ajeta koiratappeluita Brewsterilla, Mersulla ja LaGGilla. Enää ei katsota että kummalla sumenee silmät ensin g-voimien seurauksena. Enää eivät konekiväärit tai tykit papata. Mutta nykyaikainen taistelukone on ohjuslavetti ja pommari. Vastustajan voi eliminoida ilman että siitä on näköhavaintoakaan. Parempi lienee, että aselavetti on liikkuva kuin maahan pultattu.

En ole kuullut kenenkään esittäneen vaatimuksia, että ilmavoimien tulevien lentokoneiden pitäisi olla NATO-yhteensopivia. Myyntimiehet tai lobbaajat puhuvat tietysti ”omaan pussiinsa”.

Puolustusvoimien pääroolia ei saa ohittaa

Jyrki Vesikansan kirjoitus 4.6.2018 oli nimikoitu pääkirjoitukseksi. Ingressissä sanottiin rohkeasti, että vain yhdellä valtiolla on mahdollinen intressi iskeä Suomeen. Tämä liitetään emeritus-suurlähettiläs Antti Kuosmasen kirjoitukseen: ”Venäjä on maailman ainoa valtio, jolla on sekä kyky että mahdollinen intressi hyökätä Suomeen. Hän kannattaa NATOon liittymistä, mutta lisää, että huonoin vaihtoehto olisi rukkasten saaminen siltä. Joka tapauksessa, Suomi tarvitsee vahvat maavoimat, mikä edellyttää ainakin nykyistä 280.000 nuorehkoa sodanajan reserviä. Ilma- ja merivoimissa kansainvälinen yhteistyö olisi tarpeen.”

Jyrki Vesikansa kertoo myös Elisabeth Rehnin ajatuksista. Tämähän oli kansanedustaja (rkp) ja puolustusministeri, joka aikana hankittiin 64 Hornetia. Lisäksi hän tyhjensi DDR:n konkurssipesän pajatson AK-47-pohjaisista aseista ja 7,62 x 39-patruunoista.

Rehn: ”Niin miehet kuin naisetkin velvoitettaisiin kutsuntoihin, joissa PV poimisi tarvitsemansa sotilaat. Muille järjestettäisiin varautumispalvelusta. Nykyinen siviilipalvelus lopetettaisiin. Uusavuttomuuden aikana olisi hyvä opettaa kaikille monia taitoja, joihin valmentamiseen peruskoulu saatetaan käydä liian varhain.”

Vesikansa: ”Historiasta voi puolestaan oppia sen, ettei pidä hurahtaa suurvaltojen teknologiaan. Esimerkkejä riittää panssarilaivoista taisteluhelikoptereihin ja ilmatyynyalukseen. Tarvitaan Suomen malli. Ennen muuta on muistettava PV:n karu perustehtävä eli sotilaallinen maanpuolustus. Siitä ei saa tinkiä muiden sinänsä hyödyllisten tavoitteiden takia.”

Tuttuja henkilöitä

Haastattelin Elisabeth Rehniä vuoden 1992 Turku Air Show’ssa. Silloin U. S. Navyn taitolentoryhmä Blue Angels tuli Turkuun esittelemään Hornetteja ja antoivat Elisabeth Rehnille elämänsä kyydin. Epäilemättä jenkkien markkinointireissu taisi olla tuloksekas. Suomi osti 57 + 7 Hornettia. Hyvin ne kai ovat palvelleet.

Elisabeth Rehn on ollut pikkulotta, kansanedustaja, puolustusministeri ja ihmisoikeuksien puolustaja. Kuva: Wikimedia Commons

Jyrki Vesikansa oli vartionjohtajani partioaikoina silloin vuonna kivi ja kirves (Portimon Pojat, Länsi-Herttoniemi). FL Jyrki Vesikansa on toiminut toimittajana, päätoimittajana, tietokirjailijana ja sanomalehtimiesliiton puheenjohtajana. Hän on saanut lehdistöneuvoksen arvonimen.

U. S. Navy Blue Angels ja F/A-18. Kuva: Wikimedia Commons