…hoilotti Juhani ”Juice” Leskinen (1950-2006) vuonna 1983. Suomeksi valtion nimi on Viro. Se viettää 100-vuotisen itsenäisyyden juhlia lauantaina 24.2.2018. Haluan tällä blogilla tervehtiä veljeskansaamme 100-vuotisjuhlien merkeissä. Jotta saataisiin jokin side blogini teemaan, niin kerron, että olen ollut metsästämässä Virossa kolme kertaa. En kuitenkaan tyypillistä virolaista riistaa – villisikoja – vaan susia. Sellaisia ei kuitenkaan löytynyt sillä ei Virossakaan ole kuin arviolta 250 sutta, eli kuitenkin enemmän kuin Suomessa. Suomen arvio on 150-180 sutta. Mutta toisaalta Viron pinta-ala on vain 13 % Suomen alasta, joten todennäköisyys olisi ollut suurempi. Mutta haaveeksi se jäi. Yhtään susihukkaa ei näkynyt. Hunttaukset tapahtuivat noin 50 km Tallinnasta länteen Harju maakondissa, Nissi valdissa ja lähellä Siimika külaa. Alueella oli ”raketipaas” eli NL:n aikainen ohjusten laukaisualusta. Aika lähellä Suomea.

Viron lipun värit juontavat jo vuoteen 1884. Kuva: Wikipedia

Isäntinä toimivat paikallisen metsästysyhdistyksen herrat. Metsästysautona toimi Suomessa harvinainen Volvo Laplander-maasturi.

Läheisessä Paldiskissa oli jännä nähdä, miten NL:n sotavoimien jäljiltä oli V12-moottoreiden sylinteriryhmiä vuorenkokoinen kasa. Ilmeisesti panssarivaunujen moottoreita. Voi kun olisi päässyt sinne mellastamaan! NL:n sotavoimat poistuivat maasta v. 1994.

Ja kalamiehille voin leuhkia, että olen ollut ankeriaiden pyyntiäkin seuraamassa keskellä yötä. Oli jännittävän näköistä touhua, mutta en uskaltanut saaliisiin koskea. Ymmärtääkseni ne osaavat purra pontevasti.

Monta kymmentä matkaa Viroon

…on tullut tehtyä vuosien varrella. Motiiveita on ollut kaikenlaisia. Yhteen aikaan kävin parturissa hotelli Metropolin alakerrassa Ilusalongissa. Matkat Eckerö Linen mv Nordlandialla olivat hyvin edullisia. Joskus käytiin tankkaamassa auto Eesti kroonin aikaan. Silloin bensiini oli todella edullista. Ja on tunnustettava, että SuPerAlkokin satamassa tuli tutuksi paikaksi. Ja autollahan sinne piti mennä, että sai ”kunnon lastin”. Yhden kerran tuli lähdettyä ex-tempore yön selkään, kun Suomenlahdelle luvattiin kunnon myrskyä. Piti käydä katsomassa, josko maha kestää. Kesti se, mutta kyllä laiva todella paukkui. Ja väki lensi ympäri laivaa. Kyllä Suomenlahdellakin voi oikeasti myrskytä.

Ensimmäiset Viron matkani tapahtuivat NL:n hallinnon aikoina 1970-80-luvuilla. Ne olivat ihan juttu sinänsä, joita en mielelläni muistele. Mutta ei ollut ihan herkkua Viron uuden itsenäisyyden alkuaikoinakaan. Laivan purkaminen saattoi kestää kaksikin tuntia. Passintarkastajat saattoivat olla NL:n koulun käyneitä. Kansainvälisessä tehtävässä ollut passintarkastaja saattoi sanoa: ”Ma ei rääki soome keel, ma rääki vaa eesti keel.” Autolle saatettiin pakkomyydä virolainen liikennevakuutus satamassa, vaikka olikin ”green card” eli kansainvälinen carnet-kortti.

Viisumipakkokin oli vuoteen 1997 asti. Se maksoi oikeata rahaa, joten se jarrutti tehokkaasti suomalaisten turismia. Viro liittyi Euroopan Unioniin v. 2004, Schengen-alueeseen 2007 ja eurovaluuttaan 2011. Eesti kroon olikin hankala valuutta päässälaskettavaksi. Siksi myytiin halpoja taskulaskimia pelkästään eesti kroonille ohjelmoituina.

Tänä päivänä Viro ja Tallinna ovat täysin toista maata. Suomeakin vielä osataan, mutta valtaosin kieli on siirtynyt englanniksi. TV 1 Uutiset 22.2.2018, viiniyrittäjäpariskunta Eloranta: ”Viro on ajanut monessa asiassa Suomen ohi.” Pitkälti Viron matkailun ansiosta – 9 miljoonaa ylitystä vuonna 2017 – Helsingin satamista (Port of Helsinki) on tullut eräs Euroopan vilkkaimmista matkustajasatamista, 12,3 miljoonaa matkustajaa. Taitaa olla vain Britannian Dover edellä.

Pari viimeisintä matkaani tapahtuivat uudenkarhealla LNG:tä käyttävällä mv Tallink Megastarilla (valmistunut 2017 Turussa) ja majoituspaikka oli Tallink Spa & Conference hotellissa (valmistunut 2007). Molempia voin suositella vallan tasokkaina vaihtoehtoina.

Pieni maa väkimäärältään

Virolaisia on vähemmän kuin useimmat ihmiset ajattelevat, vain noin 1,15 miljoonaa. Venäjän kansalaisia on runsaat 91.000, mutta venäjää äidinkielenään puhuvia on noin 330.000 tuohon päälle. Siis vain noin 1,5 miljoonaa asukasta. Tallinnan Reisisadaman läheiset basaarit ovat valtaosin venäjää puhuvien hallussa.

Ei tässä sinänsä ole mitään ongelmaa. On vain asioitava niin kuin basaarissa asioidaan. Kaupankäynti on tiukkaa. On ne legendaariset käsitteet pyynti, myynti ja saanti.

Melko suuri määrä virolaisia käy Suomessa töissä. Saapa nähdä kuinka kauan, kun Viron palkkataso lähestyy Suomen vastaavaa.

Viron hinnat ovat nousseet tukevasti uuden itsenäisyyden alusta lähtien. Se on asettanut esimerkiksi eläkeläiset huonoon asemaan. Minulla on Virossa tällaisiakin tuttuja. Heidän asemansa ei ole hyvä.

Veriside vuosien takaa

Minulla oli setä, joka oli viiden sodan veteraani. Sisällissota, Aunuksen retkikunta, Viron vapautussota, talvisota ja jatkosota. Hän kävi vapauttamassa Viroa Venäjän vallasta 1919. Hän ei halunnut puhua niistä ajoista.

Itse en ole koskaan kohdannut Tallinnassa tai Virossa mitään negatiivista. Olen matkustanut maassa moniin paikkoihin Tallinnasta itään, etelään ja länteen. Narva on vielä katsomatta ja se pitäisi bongata. Viron edustuskelpoinen presidentti Kersti Kaljulaid hankkii Narvan kutsumista Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja harkitsee siirtämään toimistonsa sinne. Toisaalta Narvaa mainitaan Viron vaarallisimmaksi kaupungiksi.

Muista passi!

Säännöllisesti Tallinnan laivoilta joudutaan käännyttämään ihmisiä, jotka luulevat, että ajokortilla pääsee Viroon niin kuin pääsee Pohjoismaihin. Ei sitten pääse. Pitää olla ulkomaanpassi tai virallinen henkilökortti. Suosittelen passia sillä se on halvempi kuin tuo henkilökortti. Ja monikäyttöisempi.

Ja vielä neuvo omalla autolla meneville: Rattijuoppouden raja on Virossa 0,0 %%. Nollatoleranssi!