Iltalehti kertoi 10.11.2017 että ”Yli 20 villisikaa riehui ja häiriköi Hampurissa. Villisiat tuhosivat ihmisten puutarhoja keskiviikkona. Yksi nainen kiipesi puutarhansa pöydälle. Paikalle kutsutut metsästäjät ampuivat yhdeksän eläintä ja yksi kuoli törmättyään autoon.”

Villisika on suuri eläin. Kuva: Hostphotos via Iltalehti

”Muutamaa viikkoa aiemmin Schleswig-Holsteinin Heiden kaupungissa tapahtui samanlainen villisikaepisodi. Metsästäjien mukaan villisiat voivat olla ihmiselle vaarallisia. Erityisesti villisikanaaraat hyökkäävät helposti ihmisen kimppuun, jos ne tuntevat olonsa uhatuksi, metsästäjä selitti Der Westen-lehdelle.”

Myös Jahti-lehti 3-2017 kertoo, että ”villisika voi olla haavoitettuna erittäin vaarallinen”.

Heidessa aggressiivisesti käyttäytyvä villisikapariskunta on jahdannut jalankulkijoita ja rynnännyt pankkiin sisälle, kertoo TV-uutiskanava N24. Neljä ihmistä on loukkaantunut. Kaupungin pormestari on julistanut sodan villisioille.

Pääkaupunki Berliinin puistoissa arvioidaan elävän noin 4.000 villisikaa. Koko Saksassa elää ”useita miljoonia villisikoja”, ja niitä ammutaan vuosittain satoja tuhansia (esim. v. 2010 640.000 yksilöä).

Villisika pesueineen Berliinin keskustassa. Kuva: Planet Wissen

Suuri riski autoilijoille

Villisioista on autoilijoille suurempi riski kuin pankin tai viinakaupan asiakkaille. Kirjoitin v. 2012 blogissani villisikakolarista. Kannattaa katsoa, jos ei ole vanhastaan tuttu.

Blogissani v. 2016 kirjoitin, että Suomessa olisi n. 1.500 villisikaa. Mutta Ruotsissa olisi jo 200.000. Nyt päivitetty wikipedia kertoo Suomen kannaksi 2-3.000 yksilöä. Viron kannaksi on arvioitu 20.000 yksilöä. Venäjän kannasta ei taida tietää Vladimir Putinkaan.

Suomessa on herätty villisikakannan torjumiseen, osittain Saksan esimerkin kannustamana mutta etupäässä afrikkalaisen sikaruton pelossa. Tätä esiintyy paljon jo esimerkiksi Virossa. On pelko että sikarutto tarttuu kotitaloussikaan (Sus scrofa domestica). Tämä olisi Suomen sikafarmareille tuhoisa juttu.

Uusia säännöksiä villisikametsälle

…kertoo Suomen Metsästäjäliiton Jahti-lehti numerossaan 3-2017. Nämä liittyvät uuteen metsästyslakiin ja asetukseen. Villisian osalta vaatimuksia tiukennettiin sekä aseen että ampujan osalta. Ase- ja patruunamääräykset ovat samat kuin hirvelle ja karhulle – mikä kertoo jotain villisian koosta ja sitkeydestä.

Poikkeuksena on, että villisikaa saa metsästää sekä haulikon täyteisellä että uutena asiana jousella.

Kiväärimetsästäjän tulee suorittaa ampumakoe hirvi- tai karhutauluun. Hieman paradoksaalisesti haulikon täyteisillä metsästävän tai jousiampujan ei tarvitse suorittaa mitään koetta.

Toisaalta sikajahtia on helpotettu. En ole koskaan ollut villisikametsällä, mutta olen nähnyt shooting cinemaa sekä Saksassa että Lappeenrannassa. Uskokaa pois, hirvi on löntystelijä villisikaan verrattuna. Hirvi- tai karhumerkin suorittaminen ei todellakaan anna mitään valmiutta lähteä metsästämään juoksevaa villisikaa. Vaikka eihän ne aina juokse.

Valon käyttö

Eräs helpotus villisian metsästykseen on kirjattu keinotekoisen valon käytön muodossa. Normaalistihan sekä valon että elektronisen kuvanmuodostuksen käyttö on Suomessa kielletty metsästyksessä. Mutta uudessa metsästyslaissa valon käyttö sallitaan villisian metsästyksessä.

Ja tietysti eräs helpotus on, ettei villisika tarvitse erityistä kaatolupaa. Totta kai, aseelle pitää olla asianmukaiset luvat, ”metsästyskortti” pitää olla ja tuo yllä mainittu ampumakoe ruutiaseella metsästettäessä.

Oranssia vaatetusta ei vaadita, mutta sekä Jahti-lehti että maatiaisjärki suosittelevat sen käyttöä. Varsinkin pimeällä metsästettäessä.

Ja valoa autoihinkin

Valon käyttö ja eläinten havaitseminen liittyy myös autoiluun. ”Vihdoin lisää valoa”, kirjoittaa Autoliiton Moottori-lehti. Ajoneuvon valonheitinmahdollisuudet ovat kulkeneet pitkän tien kuplavolkkarin 6 V 35/35 W valonlähteestä 12 V sähköjärjestelmään, 60/55 W H4-halogeeniin, kaasupurkausvalaisimiin (”xenon”) ja viimeisimpänä adaptiivisiin LED-valonheittimiin.

Kyllä uusilla valoilla näkee. Kuva: Jussinmäki.net

Käytännössä kaikissa autoissa on nyt vähintään halogeenivalot. Uudemmassa kalustossa on Xenon- tai LED-valonheittimet. Käytännössä näiden jälkiasentaminen on lähes mahdotonta ja kustannuksiltaan hulvatonta. Uutta autoa tilattaessa on siten mietittävä, mitä valoa nokalle. Kaukovaloa voi jälkikäteen lisätä edullisestikin, mutta ei lähivaloa, mikä on tärkeintä ainakin Etelä-Suomessa.

MUTTA! Valoteholla on hintansa. Itse ajan vanhalla Volvolla, missä on nelivalojärjestelmä sekä ensimmäisen sukupolven halogeenilamput H1, kaksi lähivaloille ja kaksi kaukovaloille. Motonetin hinnaston mukaan tällaisen lampun saa halvimmillaan hintaan 1,90 eur/kpl. Seuraava sukupolvi oli kaksilankainen H4. Näitä saa halvimmillaan 2,95 eur. Sitten taas lähdettiin yksilankapolttimon linjalle. H7 maksaa alkaen 2,90 eur. Uudempi H11 alkaen 5,90 eur.

Xenon-sukupolvessa pompsahdetaan toiselle tasolle. Halvimmillaan 12 V 35 W Xenon-projektio/DE-lamppu lähtee 30 eurolla, mutta merkkituotteesta saattaa joutua maksamaan 130 euroa. Tyyristä on, mutta Xenon valaisee metsäautotien aamuiselle hirvimetsälle niin ettei ole tosikaan.

Älykkäät LED-valot ovat sitten oma lukunsa. Kämähtänyttä LED-yksikköä ei voi vaihtaa, joten uusiksi menee koko valonheitin. Hinta on luokkaa satoja tai jopa tuhansia euroja kappale. LED-valot huomioivat myös tien kaarteet ja vastaantulijat. Ilmeisesti valaistustehokin on suurempi.

Suomessa toki villisikaa suurempi vaara ovat hirvet, peurat ja kauriit, kuten kirjoitin pari viikkoa sitten blogissani.

Hill Street Blues ja Sgt. Phil Esterhaus: ”Let’s be careful out there!”