Monet ihmiset muistavat koulusurmat 2007 ja 2008. Niiden seurauksena aselakia muutettiin v. 2011. Eräs silloin uusimuotinen juttu oli ”soveltuvuustesti”, jota nuoremmat sotaväen käyneet nimittävät ”pällitestiksi”. Ampuma-aselaissa sanotaan tälleen viisiin:

Myös urheiluampujat joutuvat suorittamaan soveltuvuustestin tällä kirjoittamalla. Kuva: Wikimedia Commons

Soveltuvuustesti

Hankkimisluvan hakijan on suoritettava ampuma-aselain 45 c §:n mukaisesti soveltuvuustesti, jolla arvioidaan hakijan henkilökohtaista sopivuutta. Soveltuvuustesti otettiin käyttöön vuonna 2011 voimaan tulleella ampuma-aselain muutoksella. Soveltuvuustesti on tietokoneella tehtävä testi, jonka pohjana on puolustusvoimien käyttämä testi. Testi tehdään poliisilaitoksella sen tekemiseen varatussa huoneessa poliisin tietoverkosta irrallaan olevalla tietokoneella niin, että poliisilaitoksen henkilökunta valvoo tilannetta. Testin suorittamiseen kuluu aikaa noin tunti.
Testi ei yksin ratkaise aseluvan saantia vaan se on yksi osa aineistoa, jota käytetään luvan myöntämisen kokonaisharkinnassa. Testi sisältää 267 kyllä tai ei -väittämää. Testin tulos on joko hyväksytty tai hylätty, lupaviranomainen ei näe yksittäiseen kysymykseen annettuja vastauksia eikä sitä, millä perusteella soveltuvuustestin tulos on hylätty. Testiä ei tarvitse tehdä, jos edellisen testin suorittamisesta on kulunut enintään kolme vuotta. Testi voidaan korvata myös lääkärin tai psykologin antamalla hakijaa koskevalla puoltolausunnolla, jonka tulee olla korkeintaan kuusi kuukautta vanha. Lausunto tarvitaan myös, mikäli testiä ei ole läpäisty hyväksytysti.
Jos hakijalta edellytetään myös soveltuvuustestiä, pyritään se tekemään samalla käyntikerralla yhdessä haastattelun kanssa. Testi tehdään ennen haastattelua. Hakijan sopivuus ja hankittavan aseen soveltuvuus ilmoitettuun käyttötarkoitukseen arvioidaan haastattelun ja mahdollisen soveltuvuustestin jälkeen.

Aseenkäsittelylupa

Tällaisen luvan tarvitsevat mm. aseliikkeiden tiskijukat, asemaahantuojien työntekijät, asianajajat jotka joutuvat käsittelemeään kuolinpesän aseita ja – tietysti myös asetoimittajat. Minulla on ollut aseenkäsittelylupa aikojen alusta lähtien. Itse asiassa, taisin hakea lupaa jo ennen kuin laki tuli voimaan eli Tarja Halosen aikaan. Tällöin kävin niin, että lupaa ei voitu vielä myöntää koska lakia ei oltu allekirjoitettu. Lupamaksu meni silloin Kankkulan kaivoon. Mutta vähän myöhemmin lupa tuli. Se on voimassa viisi vuotta. Olen sen tietysti aina tunnollisesti uusinut, jotta saisin aseita kokeiltavaksi ja kirjoitettavaksi, jotta voisin harjoittaaa ammattiani.

Olen ollut ERÄ-lehden asetoimittaja 33 vuotta, raportoinut kansainvälisistä asenäyttelyistä vuoden kauemmin, ja värkkäillyt itse aseiden kanssa vuodesta 1952. Tuleeko siitä jo sitten 65 vuotta?

Jätin hakemuksen aseenkäsittelyluvan uusimisesta. Tulipa kirje poliisilta, että on suoritettava soveltuvuustesti määräaikaan mennessä. Tällaista testiä en ole ennen suorittanut vaikka olen siitä paljon kirjoittanutkin. Useissa seminaareissa korkeatkin poliisiviranomaiset (poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisesta lähtien) ovat todenneet, että soveltuvuustestin voisi heittää romukoppaan. ”Se ei palvele tarkoitustaan eikä siitä ei ole ollut havaittavaa hyötyä.” Mahtoiko eräs viranomainen kerran sanoa, että ”yhtään aselupahakemusta ei ole hylätty tämän testin perusteella”. Eli eipä taida olla paljoa hyötyä mokomasta testistä.

Soveltuvuustesti tehtiin tapauksessani läppärinäppiksellä ja pienellä 15,6″ näytöllä. Kuva: Wikimedia Commons

No, minä nyt menin sellaiseeen testiin. Voihan se olla historiallinenkin juttu, jos se ihan kohta (ja toivottavasti) poistetaan. Testi ei maksanut minulle mitään. Pääsin Länsi-Uudenmaan pääpoliisiaseman nimetyn luukun kautta pikaisesti soveltuvuustestiä suorittamaan. Kutsukirjeessä sanottiin, että suorittamiseen menisi tunti. Kestihän matka sinne jotain ja maksoihan auton käyttö jotain. Kysymykseni kuuluu: Palveliko tämä mitään tarkoitusta?

”Läpi meni”, kertoi virkailija muutaman minuutin jälkeen. Testin jälkeen olo oli kafkamainen. Mielestäni osa kysymyksistä oli pösilöitä. Osa taas oli semantiikkaa vaativia, eli piti järkeillä, oliko kysymys negatiivinen vai positiivinen. Kysyin virkailijalta, onko kukaan koskaan flunkannut tässä testissä? ”Ei minun aikanani”, hän vastasi.

Ronald Reagan (1911-2004) palveli USA:n presidenttinä vv. 1981-1989. Kuva: Wikimedia Commons

Miksi tällaisella vielä ihmisiä kiusataan? Siteeraan edesmenneen USA:n presidentin Ronald Reaganin puhetta Berliinin Brandenburgin portilla 12.6.1987: ”Mr. Gorbatshov, tear down this wall!” (Eli purkakaa Berliinin muuri, mikä sitten toteutui v. 1989.)

Minä sanon sisäministeri Paula Risikolle (kok): ”Mrs. Risikko, tear down this soveltuvuustesti!”

Pohjalainen sisäministeri Paula Risikko (kok) ei ole osoittanut virkakaudellaan asekielteistä suhtautumista. Kuva: Valtioneuvosto