Poliisi on antanut seuraavan tiedotteen:

”Marraskuussa järjestetyn asekeräyksen tiimoilta Helsingin poliisille luovutettiin yhteensä 179 asetta. Tästä määrästä oli kivääreitä, pienoiskivääreitä sekä haulikoita 113. Pistooleita ja revolvereita oli 66.”

”Luovutetuista aseista 78 oli täysin laillisia ja luvallisesti luovuttajan hallussa. Luvallisia aseita luovutettiin poliisille lähinnä siitä syystä, että omistaja ei enää tarvinnut aseita tai aseet olivat rikki tai muuten huonokuntoisia.”

”Luvattomia aseita oli 101. Luvattomat aseet olivat pääasiassa kuolinpesän aseita eli aseiden omistaja oli kuollut ja aseet olivat jääneet omaisille, jotka eivät ole hankkineet niihin asianmukaista hallussapitolupaa eivätkä toimittaneet niitä määräajassa poliisille. ’Täysin laittomia’ ja aserekisterille tuntemattomia aseita oli ainoastaan 8.”

”Patruunoita poliisille luovutettiin noin 200 kiloa, räjähteitä noin 4 kiloa sekä useita kymmeniä kappaleita hätäraketteja sekä ilotulitusvälineitä. Sotilasviranomaisille luovutettiin kymmeniä tulenkuvauspanoksia sekä muutamia kranaatteja ja ammuksia.”

”- Aseita voi luovuttaa poliisille ympäri vuoden riippumatta siitä, onko ase luvallinen tai luvaton. Jos kotona on aseita, tulee ne säilyttää aselain edellyttämällä tavalla. Huolimattomasti säilytetty ase on turvallisuusriski, muistuttaa ylikomisario Vesa Hietala.”

ong-luovutaseita

Suomen aselakiin kirjattiin ns. amnestiapykälä v. 2004. Kehuin aikoinani Suomen lainsäätäjiä siitä, että Suomeen ei tehty ”armonvuotta” niin kuin monessa muussa maassa, vaan amnestiapykälä on tehty pysyväksi. Eli oma-aloitteisesti ampuma-aseen (ja patruunoita) voi luovuttaa viranomaiselle ilman seuraamuksia. Poliisi on tehnyt asiasta esitteen. Tästä voit perehtyä menetelmiin, miten toimia käytännössä.

Ajoissa luopuminen

Metsästäjillä on usein tunnepitoinen suhtautuminen omaan ampuma-aseeseen. Kuitenkin se saattaa olla ulkopuolisen silmissä vain ”yksipiippuinen husovarna”, ”paikkali ii-jii-18” tai ”pilattu sotapyssy”. Näillä aseilla on omistajalleen tunnearvoa, mahdollisesti jonkinlaista käyttöarvoakin, mutta jälleenmyyntiarvo on nolla. Kun näitä aseita tulee POHA:n asehuutokauppoihin, ne eivät pääsääntöisesti saavuta 50 euron minimihuutoa vaan joutuvat niin sanotusti pataan. Asehallintoyksikössä on metallileikkuri, jolla metalliosat pannaan paloiksi. Palaset myydään terästehtaille sulatettavaksi. Kun asemetallin koostumus on vastaanottajalle tuntematonta, saatetaan vaarivainaan nostalgisesta husovarnasta valmistaa niinkin proosallisia tuotteita kuin nauloja.

Muistan nähneeni Britannian lehdessä otsikon: ”Laittomat aseet palaavat kaduille”. Otsikon takana oli uutinen, että rikollisilta pois otetuista aseista tehdään viemärikaivojen kansia.

Jos helpommille metsästysmaille siirtyneen metsästäjän perikunnassa ei ole aseita haluavia tai aseita tuntevia henkilöitä tai jos on peräti asevastaisia, aseista tulee perikunnalle ongelmajätettä. Perikunnan on kuuden kuukauden kuluessa aseluvan haltijan kuolemasta hankittava jollekin perikunnan jäsenelle tai jäsenille aselupa, myytävä aseet laillisesti esimerkiksi aseliikkeeseen, tai luovutettava aseet poliisille.

Minulla on tuttava, jonka isällä oli todella paljon aseita. Tämän kuoltua poika (joka on aseihminen, urheiluampuja ja metsästäjä) hankki aseet omille luvilleen. Kun aseluvan hinta on nykyisin 79 euroa, saman asetyypin lisäluvat samalla hakukerralla 36 euroa, niin asearsenaalin luvittamisesta syntyi merkittävä lasku.

Kun kuolemantapauksen sattuessa on paljon mietittävää ja järjestettävää, tuo 6 kk määräaika menee monesti pitkäksi. Sen jälkeen aseet ovat luvattomia. Sellaisten aseiden hallussapito on aserikkomus tai aserikos. Amnestiapykälän mukaan omaehtoisella luovuttamisella vältytään sanktioilta.

Taloudellinen puoli

Jos aseenomistajalla on tieto (usein onkin) perillisten asennoitumisesta ja suhtautumisesta aseisiin, niin olisi taloudellisessa mielessä ehdottomasti parempi, jos aseen omistaja ryhtyisi ajoissa toimenpiteisiin aseiden realisoimiseksi. Mitä arvokkaampi ase, sitä suuremmalla syyllä. Todella arvokkaille aseille ostajan löytäminen ei ole helppoa ja se vaatii aikaa. Todella arvokkaan aseen parhaan hinnan saamiseksi täytyy tähyillä ulkomaille, ja se taas vaatii aikaa, energiaa, tietotaitoa, maastavientilupaa ja mahdollisesti vientilisenssiä.

Aseen myyminen aseliikkeeseen ei ole helppoa tänä päivänä. Aseiden kysyntä on pudonnut lähes puoleen lihavista vuosista (1980-luku). Liikkeiden kassavarat ovat heikoilla ja monilla varastot jo pullottavat vaihtoaseista. Ne eivät ole pääsääntöisesti halukkaita ostamaan. Jos ostavat, niin ostavat ”varovaiseen” hintaan.

Aseet realisoidaan parhaaseen hintaan kun se tehdään ilman kiirettä. Ilmoitusmedian valinnassa on oltava varovainen. eralle.net on todennäköisesti alan valtamedia. Siellä esiinnytään nimimerkillä. Rekisteröityessä kannattaa miettiä paljonko kertoo itsestään.

EU:n asedirektiivi

Olen aiemmin kertonut blogissani, että EU:n piirissä muhii asedirektiivi, jolla voi olla ikäviä vaikutuksia esimerkiksi reserviläisten ja practical-ampujien omistamiin aseisiin. Direktiivin puliveivaaminen on kestänyt runsaat puoli vuotta eikä mitään loppua ole näkyvissä.

Ilta-Sanomat kirjoitti aiheesta 10.12.2016. Voit lukea artikkelin tästä.

Anschützin jolukuun juhla-ase

Olen kertonut blogissani, että saksalainen asevalmistaja Anschütz juhlii 160:tta toimintavuottaan. Kerran kuukaudessa julkistetaan juhla-ase, joita valmistetaan vain 20 kappaletta erityisellä sarjanumerolla, joulukuun tapauksessa 160 0101…160 0120.

Joulukuun ase on metsästyskivääri Anschütz 1781 Hunter kaliiperissa 308 Win. Puut ja metalliosat ovat erityisen hienosti viimeistellyt. Kevennysuritetun piipun suussa on 15 x 1 kierre äänenvaimentimelle. Yksi varalipas. Juhla-ase on tilattava normaalisti aseliikkeen kautta, joka voi kertoa lisätietoja ja hintoja. Anschützin Suomen maahantuoja on Gyttorp Finland Maalahdella.

ong-ansu-1781

P.S. Päivitystä EU:n asedirektiiviasiaan

Tästä näet viimeisimmät tiedot. Linkki on Facebookiin, mutta näköjään se aukeaa ”fb-uskottomillekin” (niin kuin minulle). Viestin sisällä on linkki Vicky Fordin alkuperäiseen kirjeeseen. Vicky Ford on 49-vuotias Britannian poliitikko, kotoisin Pohjois-Irlannista. Hän edustaa konservatiivista puoluetta. Hän oli Euroopan parlamentin jäsen vv. 2009-2014. Tällä hetkellä hän on EU:n IMCO:n puheenjohtaja. Hän vastustaa EU:n asedirektiiviä ehdotetussa muodossa ja on yksi aktiivisimmista aseväen puolustajista EU:ssa. Vaikka hänen harrastuksikseen ilmoitetaan kalastus, puutarhanhoito, ratsastus sekä pianon ja klarinetin soitto!

P.S.2: Päivitystä asedirektiiviasiaan

Kokoomuksen verkkouutiset kertoo positiivisia uutisia. (15.12.2016 noin klo 1500)