Yleinen hirvestyskausi alkoi 24.9.2016, mutta monet seurat myöhäistävät aloitusta useistakin syistä. Eräs on, että pitäisi antaa hirville rauha tehdä uusia hirviä. Tällä kaudelle on myönnetty runsaat 37.000 hirvenkaatolupaa. Säädöksiin on tehty muutamia muutoksia vuodelle 2016 ja ensi vuodelle 2017 on luvassa lisää. Niistä voit lukea tästä.

USA:lainen Realtree on eräs kamovaatetuksen edelläkävijöistä. Kuva: Realtree

USA:lainen Realtree on eräs kamovaatetuksen edelläkävijöistä. Kuva: Realtree

Jahti-uutisia 4-2016 (tabloid-lehti) selatessani sivut loistivat oranssin väreissä. Syynä olivat lukuisten toimijoiden ilmoitukset, joissa mainostettiin syksyn hirvestysasusteita. SML:n Eräkontin ilmoituksessa sanottiinkin: ”Laki määrää syksyn värit”. Minulle tuli déjà vu-tunne ja muistelot menivät yli varttivuosisadan taakse.

Pioneerin osa ei ole helppo

Toin Yhdysvalloista 1980-luvun lopussa päiväloisteoranssin värisen mutta mustalla oksakuviolla kamotun metsästyspuvun. Takki, housut ja lakki. Taisin tuoda lämpöiset fleece-hanskatkin samassa värissä. Osallistuin tässä asussa vieraana muutamiin hirvijahteihin. Silloin oli tavanomainen asu tumma sarkapuku ja punainen muovinen hirviliivi, joka oli pääsääntöisesti metsällä likaantunut ja tummunut.

Asuni herätti huomioita. Useimmat jättivät hienotunteisesti kommentoimatta, mutta katseet olivat pitkiä. Yritin vedota sen aikaiseen asetukseen, joka muistaakseni sanoi jotenkin siihen suuntaan että hirvimetsällä on oltava mukana punaista tai punaoranssista huomiota herättävää asua. Mahtoiko silloin olla niin, että pelkästään punainen lakkikin olisi riittänyt?

Yritin vedota että jo asetuskin sanoo, että hirvimetsällä vaatetuksen tulee olla ”selvästi erottuva”.

– Tartteeko sitä olla noin helevetin lainkuuliainen? Johan ne hirvetkin säikähtää, joku hirvestäjä kommentoi.

Onneksi SML:n silloinen toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko oli kanssani samoilla linjoilla. Hän kirjoitti jutunpalasen, jossa puolusteltiin päiväloistevärin käyttöä. Lisäksi kysyin tunnetuilta hirvitutkijoilta Kaarlo ja Tuire Nygreniltä, mitä mieltä he ovat kirkkaan oranssin käytöstä hirvimetsällä.

– Hirvi on tutkimusten mukaan värisokea, kuten useimmat eläimet. Hyvä olisi kuitenkin murtaa yksiväristä pintaa jollain tavalla, kuului vastaus.

Oranssi väri tietysti näkyy suomalaisessa tummassa metsässä paljon paremmin, joten siitä tulee turvallisuustekijä. Metsästäjät eivät ammu toisiaan vahingossa. Hirvipassituksessa auttaa myös, kun naapuripassaajista näkyy silloin tällöin oranssi vilahdus. Se antaa jotenkin referenssiä toiminta-alueeseen.

Kun oransseja asuja ilmaantuu teiden varsille, se varoittaa autoilijoita siitä että nyt on hirvijahti käynnissä. Näillä alueilla voi metsien kuningas pölähtää tielle yllättäen. Viisas autoilija pudottaa heti vauhtia. Esimerkiksi VT2:lla Forssan Autokeitaasta Humppilaan päin on tällainen paikka, jonka ohi olen ajanut useasti hirvestyksen aikaan.

Metsästysasetus

Noin 25 vuotta sen jälkeen kun toin dayglo oranssin metsästysasun USA:sta, Suomen lainsäätäjä asettui ajattelemaan samoilla linjoilla. Huhtikuussa 2013 annettiin asetus, jonka mukaan kaksi kolmasosaa hirvimetsästäjän vaatetuksesta tulee olla oranssia tai oranssinpunaista. Asetus astui voimaan 1.6.2013 mutta siirtymäaikaa annettiin tammikuun 2014 loppuun saakka. Eli nyt on meneillään jo kolmas vuosi jolloin oranssia vaaditaan hirvieläinmetsällä. Asetuksen tekstin löydät tästä.

Alkuun jotkut purnasivat, sillä uusi vaatetus maksaa rahaa. Tänä päivänä tilanne on hyväksytty. Alan kauppa on luonnollisesti tilanteeseen tyytyväinen. Turvallisuusnäkökohta on mielestäni kiistämätön.

Metsästysammunnan ABC-koulutus

Aikaisemmassa blogissani kerroin, että metsästäjäksi nuorten keskuudesta löytyy halukkaita. Yhä. Ja yllättävästi eniten Helsingistä! Metsästysammunta on Suomen Metsästäjäliiton (SML) hallinnoima laji, joka ei nyt ihan ole metsästyksen simulointia mutta joka painottaa riistalauksen osumista oikeaan paikkaan. Lajia harjoitetaan sekä kiväärillä että haulikolla.

SML pyörittää sekä nettikurssia lajiin haluaville että kouluttaa ohjaajia. Netistä voi hakea perustiedot. Lainaan suoraan mainitusta lehdestä Jussi Partasen tekstiä:

”Niin kouluttajakoulutus kuin varsinainen Metsästysammunnan ABC pohjautuu käytännön oppimiseen. Teoria voidaan opiskella itsenäisesti kotona sähköisten materiaalien avulla. Sähköisiä materiaaleja on tarjolla sekä luettavan ABC-oppaan että erilaisten koulutusvideoiden avulla. Varsinainen koulutus järjestetään kuitenkin ampumaradalla. Metsästysammunnan ABC-koulutus on rastimuotoinen ja koulutus tapahtuu pienryhmissä. Kouluttaja koulutus kestää noin 3,5 tuntia ja siellä käydään jokainen rasti kohta kohdalta läpi.”

Metsästys on toki muutakin kuin kyky osua aseella maaliin. Ampumataito on kuitenkin oleellinen osa metsästystä. Kaikki SML:n koulutukset löydät tästä.
HIR Mets amm ABC