Vuoden 2010 IWA-raporttini otsikkona oli ”Suoravetolukkoiset kiväärit tulevat”. Sinä vuonna IWA:ssa oli kaksi uutta suoravetolukkoista, Blaser R8 ja Merkel RX.Helix. Suomalainen Lynx-94 oli myös esillä näyttelyssä. Tuossa vuoden 2010 blogissa on asesuunnittelija Torsti Laaksosen mietteitä ja filosofiaa suoravetolukkoisen toimintatyypin eduista. Kannattaa lukea.
SUO Lyns puutukki

Lynx on mallinimensä mukaisesti vuodelta 1994 mutta Torstin mukaan idea syntyi jo vuonna 1953 kun Torsti oli PV:n aseseppäaliupseerikoulussa Helsingin Katajanokalla. Hänen mukaansa inspiraatio tuli Boforsin tykin lukosta. Hän käänsi sen pokalleen ja muotoili sitä mielessään. Kertomansa mukaan punkassa illalla ennen nukkumaan menoa! Ilman paperia!

Uudessa Jahti-lehdessä (3-2016) Lynx on näyttävästi esillä kansilehden liitteessä. Lynx TD15 Black on SML:n myymälä Eräkontin erikoistarjouksessa 2800 euroa. Lisäksi etuna nopeimmille: 31.8. mennessä Lynxin ostaneille Eräkontti antaa aseluvan hinnan verran hyvitystä eli 79 euroa. Oriveteläisellä Lynx Riflellä oli lisäksi lehden takasisäkannessa kokosivun ilmo.

Samassa lehdessä ilmoiteltiin muitakin suoravetolukkoisia kivääreitä: Aseliike Krister Kärki ilmoitti itävaltalaista Strasseria, Gyttorp belgialaista Browning Maralia sekä Wextra ja Eräkellari saksalaista Blaser R93:a. Maailmalla löytyy enemmänkin suoravetolukkoisia aseita. Tietysti ampumahiihdon kunkku eli Anschütz 1827 Fortner on suoravetolukkoinen. Samoin on venäläinen Izhmash Biathlon.

SUO Ansu 1827

Historiaa

Hieman yllättäen, suoravetolukolla on voimakas historia sotilasaseissa. Itävalta-Unkarilla oli Mannlicherit M1890:stä eteenpäin, sveitsiläisillä Schmidt-Rubinit M1893:sta eteenpäin, jenkeillä Winchester-Lee M1895, kanadalaisilla Ross Rifle 1905:stä eteenpäin.

Nämä kaikki näkivät myös sotilaallista toimintaa, vaikka 1. maailmansota olikin kieltämättä pulttilukkokiväärisota. Seuraavassa isossa kahinassa itselataavat aseet rupesivat astumaan kuvioihin. Tänä päivänä suoravetolukkoinen kivääri on puhtaasti metsästysase, paitsi tuo mainittu ampumahiihtolaji. Suoravetolukko on ainoa käytetty aktio tuossa lajissa johtuen lajisäännöistä, joiden mukaan itselataava toiminta on kielletty. Jopa lukon sulkeminen jousivoimalla on kieltolistalla, joten lukko on painettava ampujan toimesta kiinni.

USA:ssa ei straight-pull-kivääreitä valmisteta eikä niitä siellä ihmeemmin suositakaan. Sen sijaan siellä on koulukunta, joka suosii kertalaukauskivääreitä, siis lippaattomia. Ruger No. 1 on niistä kaupallisesti menestynein, mutta moni pieni asevalmistaja USA:ssa tekee samantapaisia. Ajatuksena on, että kun ei ole mahdollisuutta seurantalaukaukseen, niin siihen ainoaan keskitytään sitten huolellisemmin.

SUO Ruger No1

Myös ajatellaan, että riistallekin on annettava mahdollisuus. Tähän urheilulliseen ajatusmalliin kuuluvat myös jousi- ja mustaruutimetsästys. Mustaruudilla ei Suomessa metsästä juuri kukaan, mutta ei sitä ole nähdäkseni missään kiellettykään, kunhan saadaan metsästysasetuksen 16a§ määräämät joulemäärät hollilleen.

Ruger No. 1-kivääri ei ole edes maahantuoja Hjorthin listoilla. Kertalaukauskivääriä ei ole myöskään Sakon valmistusohjelmassa. Mutta Suomessa on kustom-asevalmistaja, Aseseppä Jouko Kinnunen Äänekoskelta, joka voi rakentaa kertalaukauskiväärin tlauksesta. Lisäksi Joukolla on hänen suunnittelemansa erikoisuus: Lippaaton kivääri, jolla voi ampua kaksi laukausta!

Käsiviritys

Toinen uusimuotinen asia, joka tekee tuloaan, on käsiviritys (saks. Handspannen). Toisenlaisiakin termejä on näkynyt. Toiminto on sellainen, ettei lukon käyttö viritäkään iskurikoneistoa niin kuin pulttilukkokivääreissä ollaan totuttu. Etuna on, että metsäsllä voidaan kulkea turvallisesti patruuna pesässä. Ase viritetään vasta kun tilanne pukkaa päälle eli riista näkyy. Tyypillisesti viritinnuppi voi olla kuin steroidikokoinen haulikon varmistin aseen kaulalla. Tyypillisesti hyvin suunniteltu viritinvipu on myös äänetön käyttää. Tilanteen lauettua viritys voidaan purkaa ja jättää patruuna pesään.

Sauer 404:ssä viritysnuppi on lukon päätykappaleessa. Kuva: Sauer

Sauer 404:ssä viritysnuppi on lukon päätykappaleessa. Kuva: Sauer

Itse en osaa nähdä järjestelmässä muita kuin hyviä puolia. Tietysti siihen pitää tottua ensin. Käsiviritys on tullut voimalla keskieurooppalaisiin kivääreihin. Sako ei ole vielä ajatukselle lämmennyt, eivät myöskään jenkit.

Pölykiekot

Kun kirjoitan tätä, Riossa ammutaan miesten ja naisten trappia. Rio on ensimmäiset olympiaadit, missä ammutaan pölykiekkoja myös karsinnoissa. Kiekkojen toimittaja on ranskalainen Laporte. Jean-Michel Laporte kertoi minulle 2016 IWA:ssa että he ovat kehittäneet valmistusmenetelmän, jossa pölykiekoista tulee järkevän hintaisia. Näin jopa kerhokäytössä voitaisiin harkita näyttävien pölykiekkojen käyttöä.