Näin kertovat sekä Helsingin Sanomat että Talouselämä. Tietokoneella suoritettu soveltuvuustesti tuli käyttöön Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten jälkeen. Ideana oli saada selville hakijoista henkilöt, ”jotka voivat olla itselleen ja/tai toisille vaarallisia”.

SOV tietokone

Olen soveltuvuustestiblogissani sanonut, että ”halutessaan ihminen kusettaa tietokoneetta 6-0”. Ja että jollain 267 kysymyksen tietokonetestillä ei saada mitään järkevää selville. Tämä oli yllekirjoittaneen amatööripsykologin mielipide, ja poliisikin tuli samanlaisiin johtopäätöksiin. 16.10.2015 järjestetyssä ampumaharrastusfoorumissa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoi harvinaisen suoraan, että ”testi ei palvele tarkoitustaan ja että siitä pitää päästä eroon”. Nyt Hesarin artikkelissa sisäministeriön poliisitarkastaja Seppo Sivula sanoo samaa: ”Tulos ei kerro, mistä syystä hakija ei ole sopiva aseen käyttäjäksi, eikä se auta juurikaan päätöksen teossa. Poliisi pystyy kaivamaan samat tiedot aseluvan hakijan haastattelussa ja poliisin rekistereistä”.

Haitannut asekauppaa

On vaikeata panna sormea sen päälle, kuinka monta prosenttia soveltuvuustesti on vähentänyt aseiden myyntiä Suomessa. Hesarin artikkelin mukaan aselupahakemusten määrä on laskenut 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2015. Sisäministeriön ylitarkastaja Elina Hirttiö kertoo että soveltuvuustestillä on saattanut olla pelotevaikutus: ”On liikkunut kaikenlaisia vääriä huhuja siitä, että jos saat testissä hylsyn, kaikki luvat perutaan ja aseet viedään”. Itse en henkilökohtaisesti tiedä yhtään tapausta missä joku henkilö olisi flunkannut testissä, tai että sellainen olisi johtanut aselupahakemuksen hylkäämiseen tai aselupien peruuttamiseen. Hylkäämisen syitä on varmasti monia muita.

Sen sijaan tiedän henkilökohtaisesti seuraavat kaksi tapausta (asekauppiaat tietävät monta kertaa enemmän). Olin Humppilan Reijon liikkeessä kun asiakkaaksi tuli vanhan liiton metsästäjä ja usean aseen omistaja. Hän katseli ihaillen käytettyä hienokuntoista Sakoa ja mietti että jos vaihtaisi sotapyssyn uudempaan hirviaseeseen. Hanke kaatui soveltuvuustestiin: ”En ole tähän ikään tietokoneeseen koskenut enkä aio enää aloittaakaan”. Sako jäi Reijon liikkeeseen odottamaan uutta isäntää.

Toinen esimerkki koski hyvin koulutettua henkilöä, jolle tietokone oli vallan tuttu juttu, samoin metsästäminen. Hänellä oli ennestään runsaasti aseita. Hän ei joko periaatteesta tai muusta syystä halunnut soveltuvuustestiin mennä vaan valitsi toisen tien eli lääkärinlausunnon. Soveltuvuustesti 0 euroa, lääkärintodistus yksityiseltä sektorilta ehkä 100 euroa.

Voi vain arvella, kuinka paljon rahaa, aikaa, tietokonelaitteistoa, tilaa ja henkilöresursseja poliisi on joutunut upottamaan tämän soveltuvuustestin käyttöönottoon. Sen takana olivat mm. eduskunnan annikalapintiet ja erkkituomiojat. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, FT, psykologi Pekka Sauri oli n.s. Kauhajoki-työryhmän puheenjohtaja. Hän esitti 17.2.2010 kantanaan, että kaikki Suomen pistoolit pitäisi kerätä pois Englannin malliin, panna pyssyt sulatuspataan ja maksaa omistajille korvaus. Tämä ei toteutunut mutta varmasti psykologi Sauri oli omalta osaltaan soveltuvuustestin käyttöönoton takana.

Joitain helpotuksia….

…onneksi sentään on näköpiirissä. Soveltuvuustestistä voidaan päästä nopeallakin aikataululla eroon. Sen sijaan aselupahakemuksen sähköinen käyttöönotto voi kestää Hesarin artikkelin mukaan huhtikuuhun 2018 saakka. Siihen asti on käytävä poliisilaitoksella jättämässä lupahakemus. Muistutan, että ainakin ruuhka-Suomessa tätä varten on varattava aika poliisin sivuilta. Esimerkiksi omalla kotipaikkakunnallani ensimmäinen vapaa aika löytyi 24 päivän päästä. Aseluvan hakeminen ei etelässä ole hätäisen hommaa. Toistaiseksi lupaa on haettava vain ja ainoastaan oman kotipaikkakunnan poliisilaitokselta.

…ja joitain uhkia

Aseen hankkimis- ja hallussapitoluvan hinta on edelleen korkea – 79 euroa – ja prosessi kestää jotain aikaa. EU:n tulevan asedirektiivin sisältö on edelleen arvoitus. Direktiiviä pyöritellään ja pallotellaan jäsenmaiden välillä. Viimeisimmän ehdotuksen mukaan yli 10 patruunan lippaat joutuisivat pannaan, mikä tarkoittaa kaikkia reserviläiskivääreitä (AK:t ja AR:t) sekä suurinta osaa itselataavista pistooleista. Esim. modernin 9 mm pistoolin tyypillinen lipaskapasiteetti on 15 tai 17 patruunaa. 22-pistoolien tyypillinen lipaskapasiteetti sen sijaan on 10 patruunaa. Mutta neuvottelut ovat kesken, ei mennä asioiden edelle. Herrat ja rouvat siellä rysselissä ja raaspurissa vääntävät kättä ja puolustavat omia kansallisia intresseitään.

Nykyisessä aselaissa oleva 2 vuoden harrastuneisuuden sääntö pistoolilupaa (”käsiase”) varten on Suomen kansallinen määräys, sekin Jokelan ja Kauhajoen seurauksia. En ole kuullut että siihen olisi tulossa muutosta. Sinänsä kymmenen harrastuskertaa kahden vuoden aikana ei ole mikään vitsi. Harrastuskertoja voivat olla esim. ampumakilpailun toimitsijana oleminen tai vaikkapa kymmenen ammuntasessiota ilmapistoolilla. Mutta nuoremman henkilön malttamattomassa mielessä 2 vuotta voi olla samaa kuin ikuisuus. Painotan – kuten aina – että pistoolilupia myönnetään edelleen ja myös 22 LR-pistooleille, kunhan hakija on lupakelpoinen. Ei kannata uskoa vastakkaisia huhuja. 22 LR on hieno kaliiperi, vähärekyylinen ja -ääninen, tarkka, miellyttävä ja edullinen ampua.

Lisäksi tarkoin varjeltu salaisuus eli 22 Short-kaliiperiset pistoolit: Hinnoitelkaapa aseliikkeiden tarjontaa 22 Short-kaliiperisista Hi-Standardeista, FN:istä tai Colteista! 22 Short-patruunaa (”lyhyttä” tai ”puolipitkää”) valmistavat yhä mm. RWS ja Sellier & Bellot, ja molemmilla on maahantuoja. Kaliiperille on Suomessa viralliset SAL-lajit, kansallinen pienoispistooli ja kansallinen olympiapistooli. Niitä harrastetaan rajallisesti mutta se käy aseluvan hakemisen perusteeksi. 22 Short on vielä hiljaisempi ja rekyloi vielä vähemmän kuin 22 LR.

Vielä loppukaneetti: 22 Short-pistoolia ei ole järkevää, taloudellista tai turvallista muuttaa 22 LR:ksi. Antaa Shortien paukkua vain!

SOV RWS Short