Sisäministeriö ja poliisi lupailivat aseluvalle joustavampaa hakumenettelyä tiedotustilaisuudessa Säätytalolla 26.11.2015.

Sisäministeri Petteri Orpo. Kuva: Pekka Suuronen

Sisäministeri Petteri Orpo. Kuva: Pekka Suuronen

Tilaisuuden alkupuheenvuoron piti sisäministeri Petteri Orpo (kok), jota seurasi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sekä joukko aselain valmistelun parissa työskenteleviä virkamiehiä. Suunniteltujen uudistusten esittelyn jälkeen seurasi kuulemistilaisuus, jossa alan intressenttiryhmät kertoivat omia näkemyksiään ja mielipiteitään.

Mielipiteitä esittivät mm. Ampumaharrastusfoorumi, Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL), Reserviläisliitto (RES), Reserviläisurheiluliitto (RESUL), Suomen Metsästäjäliitto (SML), Reserviupseeriliitto (RUL), Suomen Ampumahiihtoliitto (SAhL), Maanpuolustuskouluyhdistys (MPK), Suomen Riistakeskus ja Asealan Elinkeinonharjoittajat (AAE).

Petteri Orpo

46-vuotias valtiotieteiden maisteri Orpo on ollut kansanedustaja vuodesta 2007 ja Sipilän hallituksen sisäministeri toukokuusta 2015. Hän kertoi harrastaneensa nuoruudessaan ampumahiihtoa. Hänellä on myös perittyjä metsästysaseita ja hän metsästää jonkin verran.

Vaikka EU:n tuore esitys ”puoliautomaattisten” sekä ”sotilasasetta ulkoisesti muistuttavien aseiden” kiellosta ei ollut kokouksen aiheena, tätä ei voitu kokonaan sivuuttaa. Orpo jopa väläytti hieman kärjistäen, että EU:n ministerikokouksessa on ollut äänenpainoja, joissa haluttaisiin kieltää kaikki aseet! Attentaatit Keski-Euroopassa ovat liian tuoreessa muistissa. Orpo vakuutti, että hän oli puolustamassa mm. Suomen reserviläisjärjestelmää ja sen vaatimia aseita. Monessa muussa maassa on palkka-armeija, jota taas Suomessa ei ole. Tästä on kehittymässä skenario ”Suomi vastaan muu Eurooppa”.

Orpo kertoi, että Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu ”sääntelyn purkaminen”. Aselupaprosessin ylenpalttinen byrokratia on tätä. Toisaalta Orpo vakuutti, että ”aseturvallisuudesta ei saa tinkiä”. Tätä teemaa toistivat myös viranomaiset puheenvuoroissaan.

Seppo Kolehmainen

…valittiin kesäkuussa 2015 poliisiylijohtajaksi. Hän on 55-vuotias kasvatustieteen maisteri, valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteen lisensiaatti. Hän on aiemmin kertonut aloittaneensa metsästyksen 12-vuotiaana.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Kuva: Pekka Suuronen

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Kuva: Pekka Suuronen

Kolehmainen kertoi aseluvan hakuprosessin uudistamisesityksestä. Nyt pitää keskittyä menettelyn laatuun ja karsittava epäolennaisia asioita. Nykyinen soveltuvuustesti kyseenalaistetaan, mutta suoraa lupausta sen poistamiseksi ei annettu. Moderneja työvälineitä on hyödynnettävä täyspainoisesti ja ase-elinkeinon harjoittajat on sidottava mukaan prosessiin. Panostettava henkilön soveltuvuuden tutkimiseen mieluummin kuin aseen. Vuoteen 2020 mennessä pitäisi käytössä olla sähköinen asiointi. Toisaalta Kolehmainen painotti, että aselupa ei tule jatkossakaan olemaan mikään kansalaisen perusoikeus.

Poliisitarkastaja Seppo Sivula ja virkamiehet

…kertoivat, miten aselupakäytäntöä on suunniteltu muutettavaksi. Suuntaus on sähköiseen asiointiin, johon tullaan ohjaamaan myös hintapolitiikalla. Pyrkimyksenä on, että fyysiset käyntikerrat poliisiasemalla vähenisivät. Kotipaikkasidonnaisuus loppuisi, siis aseluvan voisi panna vireille myös oman paikkakunnan ulkopuolisella poliisiasemalla, mutta päätökset tehtäisiin edelleen omalla paikkakunnalla. Ensimmäistä lupaa haettaessa käyntejä tulisi olemaan vähintään yksi ja enintään kaksi. Seuraavien lupien käyntitarve olisi vähintään 0 ja enintään 1.

Sisäministeriö ja poliisiosasto ovat tehteet valaisevat esimerkit erilaisista aseluvan hakutilanteista: Matti Metsästäjä, Ulla Uus-Harrastaja, Reijo Reserviläinen, Kalle Keräilijä, Heikki Hulivili, Tero Turvamies ja Keijo Kilpailija. Olisi hienoa, jos nämä esimerkit joskus saataisiin julkiseen levitykseen. Luvattiin, että lakihanke pannaan vireille vielä tänä vuonna ja valmista olisi mahdollisesti jo 2018. Viranomaisen ja virkamiesten suulla sanottiin, että ”pyrkimys on nopeaan aikatauluun”. Samoin sanottiin, että EU:n asedirektiivin vaikutus on tällä istumalla ”täysi arvoitus”.

Tämän tilaisuuden ulkopuolelta everstiluutnantti evp ja liikuntaneuvos Juhani Sillanpää on sanonut: ”Täytyy muistaa, että kyseinen direktiivi ei ole pakollinen eli siitä valtio voi irtaantua ilmoittamalla asiasta. Ei pitäisi olla ongelma, jos poliitikot vain sen ymmärtävät ja myös sen, että mikä on Suomen etu maanpuolustuksessa.”

Edunvalvontaryhmät

Ryhmien puheenvuorot olivat melko yhtenäisiä. Kaikki tervehtivät ilolla ampuma-aseluvan hakuprosessin helpottamista ja virtaviivaistamista. Kaikki olivat kauhuissaan EU:n asedirektiivistä, reserviläisjärjestöt luonnollisesti eniten, mutta myös Ampumaurheiluliitto. Lähes kaikki pistoolilajit kun ammutaan itselataavalla pistoolilla. Kielto merkitsisi pistooliammunnan loppumista Suomessa.

SAL:n varapuheenjohtaja Curt Sjöblom. Kuva: Pekka Suuronen

SAL:n varapuheenjohtaja Curt Sjöblom. Kuva: Pekka Suuronen

Kun puhutaan ampumaurheilusta, niin sen on alettava jo nuorista. Sibbo Skyttegillen (SSG) Curt Sjöblom sanoi, että kun pistooliluvan ikäraja on 20 vuotta, on täysin mahdoton ajatus että joku sen ikäisenä aloittaessaan voisi mitenkään kehittyä lajin huipulle. Hankkimisluvan voimassaoloajan pidentämistä tervehdittiin ilolla, mutta aseluvan nykyistä hintaa pidettiin liian korkeana. Matkoineen, aikoineen päivineen aseluvalle voi tulla hintaa 200-300 euroa, arvioi ASE-lehteä ja Suomen Asehistoriallista Seuraa (SAHS) edustava Jussi Peltola. Suomen Ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Jukka Haltia kertoi, että laji on nosteessa, mutta aselupien saanti on ollut erittäin nihkeätä. Nuorimmat ampumahiihdon harrastajat ovat olleet 11-vuotiaita, mutta kun aikuinen huoltajakaan ei tahdo saada aselupaa 22 LR-kiväärille, jotta 15-vuotta täyttänyt voisi saada sille rinnakkaisluvan.

Upea Säätytalo vuodelta 1890. Kuva: Pekka Suuronen

Upea Säätytalo vuodelta 1890. Kuva: Pekka Suuronen