Kerroin edellisessä blogissani Ampumaharrastusfoorumin taustasta ja jäsenjärjestöistä.
Ampumaharrastusfoorumin puheenjohtaja Mikko Taussi ja rata-asiantuntija Lotta Jaakkola. Kuva: Lassi Palo
Sen blogin sisältö keskittyi EU:sta tulevaan uhkaan itselataavan toimintatavan kiellosta kaikissa aseissa. Tämä uhka on edelleen todellinen. Sen vaikutukset olisivat suurimmat perinteisessä ampumaurheilussa, lähinnä pistoolilajeissa, sekä kaikessa reserviläistoiminnassa. Kaikki reserviläisaseet ovat sukua oikeille sotilasaseille, totta kai! Vai kannattaisiko mieluummin harjoittaa maanpuolustustaitoa ritsoilla tai keihäillä?
Tässä blogissa keskitytään 16.10.2015 järjestetyn Ampumaharrastusfoorumin antiin tylysti ranskalaisilla viivoilla.
Arvovaltaista joukkoa
Podiumin takaa puheenvuoroja käyttivät mm. seuraavat henkilöt:
– Mikko Taussi, everstiluutnantti, Ampumaharrastusfoorumin puheenjohtaja
– Lotta Jaakkola, rata-asiantuntija, Ampumaharrastusfoorumi
– Päivi Nerg, kansliapäällikkö, sisäasiainministeriö
– Teemu Simenius, järjestöpäällikkö, Suomen Metsästäjäliitto
– Jorma Riissanen, professori, Suomen Ampumaurheiluliitto
– Seppo Kolehmainen, poliisiylijohtaja, Poliisihallitus
– Jussi Peltola, päätoimittaja, ASE-lehti
– Tapio Hänninen, ympäristötyöryhmä, Suomen Ampumaurheiluliitto
– Olli Rahnasto, hallitusneuvos, Ympäristöministeriö
Katsomossa oli myös tärkeää taustajoukkoa. Median edustajien lisäksi oli vaikuttajia. Esimerkiksi Risto Aarrekivi, toiminnanjohtaja, Suomen Ampumaurheiluliitto; Mika Lehtonen, asehallintopäällikkö, poliisihallitus; Jorma Jussila, lakivaliokunnan puheenjohtaja, European Shooting Confederation; Saku Liehu, Reserviupseeriliitto, Ville Maijanen, Uudenmaan Ampumaharrastuksen alueneuvottelukunta, sekä lukuisia maan hiljaisia jotka edustivat monenlaisia alamme järjestöjä ja eturyhmiä.
Kuultuja mielipiteitä
Teen nämä lyhyesti ja tylysti ranskalaisten viivojen avulla puhujien tärkeimmistä sanomisista:
Mikko Taussi:
– Ampumaharrastusfoorumista on tullut tunnustettu toimija
– Ampumakorttihanke on elossa ja edistyy
Lotta Jaakkola:
– Suomessa on noin 600 ulkoampumarataa ja noin 200 sisärataa
– Ampumaratojen ulkopuolista harrastamista ei katsota hyvällä silmällä
Päivi Nerg:
– Itselataavien aseiden uhka EU:sta (käsitelty edellisessä blogissani)
– Tavoitteena asiakkaiden viranomaiskäyntien vähentäminen 2,5 milj. >> 700 tuh. vuoteen 2016 mennessä (= byrokratian vähentäminen)
– Kotipaikkasidonnaisuudesta luopuminen myös aseluvissa
– Aseturvallisuuden pitää säilyä
– Muistutti lakitekstistä: ”Aselupa voidaan myöntää…” (= aselupa ei ole jokamiehen oikeus)
– Sisäministeri Petteri Orpon terveiset foorumille: ”Ampumaharrastus voi olla elämää rikastuttava laji”
Teemu Simenius:
– EU:n tuliasedirektiivi on uhka mutta Suomella on mahdollisuus soveltaa sitä
– Kertoi aselain vaatiman lukitun tilan ongelmasta kun ollaan metsästysreissulla ja tauoilla
– Säilytysongelma veneessä, esim. vesilinnustuksessa
– Lukittava ja kiinteästi kiinnitetty laatikko avoveneessäkin
Jorma Riissanen:
– Vähäinen ampumarata on alle 10.000 laukausta/v. (näitä on Suomessa yli 300 kpl)
– Ampumarata (laukausmäärä 10.000-300.000 ls./v.)
– Ampumakeskus (laukausmäärä yli 300.000 ls./v.)
– Ampumaradan perustaminen on luvanvaraista, mutta vähäisestä ampumaradasta riittää ilmoitus poliisille
Seppo Kolehmainen:
– Metsästänyt 12-vuotiaasta
– Ensimmäiseen pahvisen aselupaan 15-vuotiaana kirjattiin kolme asetta
– Aseturvallisuutta ei saa vaarantaa, mutta aseluvan prosessia pitää helpottaa ja keventää
– Sähköinen lupaprosessin vireillepano ja maksaminen tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä
– Perus-Petterin kannalta aseen vaihdon samanlaiseen pitää helpottua
– On fokusoitava henkilöön eikä aseeseen
– Poliisin resursseja pitää vapauttaa oleelliseen
– Soveltuvuustesti ei ole tuonut haluttua tavoitetta, sitä on muutettava tai se on poistettava
– Pahviset ja muoviset aseluvat voitaisiin muuttaa sähköiseen muotoon
– Yksi lupa/yksi ase järjestelmää pitää tarkastella kriittisesti
– Aseen nykyistä näyttöjärjestelmää pitäisi korvata yhteistyöllä aseen myyjän kanssa
– Kokonaisvaltainen asetietojärjestelmä on yhä työn alla
ASE-lehden päätoimittaja Jussi Peltola. Kuva: Lassi Palo
Jussi Peltola:
– Kertoi käytännön kokemuksia kentältä
– Aselupa maksaa kuluineen kuluttajalle nykyisellään 200-300 euroa
– Hankkimislupien tulkinnat paikoitellen epäjoustavaa, esim. 30-06, onko justiinsa tarkalleen se vai käykö myös 308?
– Itselataavien aseiden lupien kanssa alueellisia ongelmia
– Asenegatiivisia virkamiehiä löytyy aselupahallinnosta
– Lupien käsittelyaika voi olla jopa 5 kuukautta
– Kahden vuoden harrastusaika on nuorelle liian pitkä
– Hallinto-oikeuden päätökset ovat olleet 80 % virkamiesmyönteisiä
– Nykyisen aselain välinekeskeisyys kuormittaa tarpeettomasti kaikkia asianosaisia
Tulipa paljon asiaa!
Että huh huh! Positiiviselta puolelta pitää sanoa, että Ampumaharrastusfoorumi toimii, jos se saa kaikki intressentit liikkeelle ja samaan saliin. Negatiiviselta puolelta, dialogi jäi aikataulun vuoksi vähiin, debattia ei keritty ollenkaan. Otsalohkoon jäi ajatus, on että foorumi voisi kokoontua useamminkin. Tosin se on nykyisellään raskas organisaatio.
Mites sitä ennen aikaan toimittiinkaan: Perustettiin toimikuntia!
Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Kuva: Lassi Palo
Ote Puolustusministerion (PM) muistiosta 10.11.2015:
Vapaaehtoinen maanpuolustus eri muotoineen on Suomelle kustannustehokas keino rakentaa sotilaallista suorituskykyä ja kokonaisturvallisuutta.
Kansanedustaja Reijo Hongiston sivuilta:
AJATUKSIA ASEDIREKTIIVISTÄ…
Moni muistaa sanonnan ”poliitikot vaan ajelee omia asioitaan”. Sanonta liippaa liki meikäläistä ainakin yhdessä kohtaa.
Tunnustan avoimen rehellisesti että viime viikolla hallintovaliokunnassa käsitellystä EU:n tuliasedirektiivistä uhkasi tulla turhankin ”henkilökohtainen”. Salojen sisaret ja ryteikköjen ruutiukot tiesivät tämän, mutta tavalliselle tasamaan tallaajalle ja katujen kasvatille asia saattaa olla uusi.
Olen yksi noin 330 000 riistanhoitomaksun maksaneesta ja kuulun yli 600 000 aseharrastajan joukkoon. Kun avasin valiokunnassa suuni, puhuin omasta ja ”muutaman” harrastajakaverini asiasta samalla kertaa. Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Se on Perussuomalainen tapa.
HaVi antoi asiasta lausunnon. Olin viikolla valiokunnan kokouksissa kuuntelemassa asiantuntijoita ja heidän lausumiensa pohjalta myös perjantaina päättämässä asiaa.
Sanon suoraan ja sumeilematta että valiokunnan yksituumaisuus yllätti. Valiokunta seisoi omien aseidemme takana yksituumaisesti ja järkähtämättä. Menemättä laajemmin ulko- ja puolustusministerin tonteille, totean omina ajatuksinani että automaatti- ja kerta-automaattiaseiden kieltämisellä on valtava merkitys myös maanpuolustuksen kannalta.
Salaisuus ei liene että MPK järjestää vuodessa noin 19 000 kertausharjoitusvuorokautta reserviläisten omilla aseilla ja omilla patruunoilla. Talous on tiukilla ja kukkaron nyörit piukilla myös näissä harjoituksissa ja jos reserviläisiltä kerätään pois ”sotilasasetta” muistuttavat aseet, niin kivilinkojen ja puunuijien kanssa ei kukaan enää harjoituksiin osallistu.
Minä pohdiskelen asiaa pitkälti myös maanpuolustuksen kannalta ja hämmästelen onko EU:lla mahdollisuutta laatia lakia ja vaatia direktiivillä asiaa jolla olisi vaikutuksia myös Suomen puolustuspolitiikkaan.
Metsästäjien ja urheiluampujien käytössä on tuhansia kerta-automaattiaseita ( itselataava kertatuli). Julkisuudessa olleen tiedon mukaan eräs maamme eturivin poliitikoista on todennut että urheiluampujat eivät tarvitse kerta-automaattiaseita harrastuksissaan.
Tulkinta on ymmärrettävä jos ei tunne eri urheiluampumalajeja. Lajeja tunteva ja seuraava tietää että urheiluampujamme ovat maailman kärkiluokkaa nimenomaan niissä lajeissa joissa käytetään näitä nyt kiellettäviksi suunniteltuja kerta-automaattiaseita.
Jos kerta-automaatit kiellettäisiin, loppuisi monen ampumaurheilulajin harrastaminen Euroopasta.
Kiellolla lopetettaisiin varmasti monta urheilulajia mutta lopetettaisiinko sillä terroriteot? Tuskin!
Tietämäni mukaan yhtään terroritekoa ei ole suoritettu luvallisilla ampuma-aseilla. Kaikki tekovälineet ovat luvattomia ja tekopaikoille salakuljetettuja. Asekiellolla ei estettäisi yhtään terroritekoa, eikä parannettaisi turvallisuutta.
Jos turvallisuutta todella halutaan parantaa, on lisättävä tarkastuksia ja valvontaa eri maiden rajoilla. Schengen sopimus ei saa olla esteenä maiden välisen rajaturvallisuuden parantamiselle.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_15+2015.aspx
http://www.reijohongisto.fi/kirjoitukset/