Ampumaharrastusfoorumi kokoontui 16.10.2015 Helsingissä Katajanokan Kasinolla. Tähän yhteenliittymään kuuluvat Suomen Riistakeskus, Reserviläisliitto (RES), Reserviläisurheiluliitto (RESUL), Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL), Suomen Metsästäjäliitto (SML), Suomen Reserviupseeriliitto (RUL), Suomen Ampumahiihtoliitto (SAHL), Asealan Elinkeinonharjoittajat (AEE) ja Asehistorian Liitto. Ampumaharrastusfoorumin tavoitteena on turvata ammunnan harrastusmahdollisuudet maassamme myös tulevaisuudessa.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. Kuva: Saku Liehu/RUL

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. Kuva: Saku Liehu/RUL

Eräs esitelmöitsijöistä oli sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, joka kertoi EU:n sisällä puuhatusta asedirektiivistä. Eräs tämän direktiivin uhkakuvista on itselataavien aseiden ja sarjatulta ampuvien tuliaseiden kielto. Aseiden toimintatavan määritelmä löytyy ampuma-aselain 7 §:stä. Nyt ”tulilinjalla” olevien aseiden määritelmät ovat seuraavat:

3) itselataavalla kertatulella [tarkoitetaan] toimintatapaa, jossa ampuma-ase latautuu ja virittyy jokaisen laukauksen jälkeen automaattisesti aseessa syntyvän energian tai siihen liitetyn energialähteen avulla ja jossa aseella voidaan laukaista yhdellä liipaisimen painalluksella vain yksi patruuna kussakin patruunapesässä;

4) sarjatulella [tarkoitetaan] toimintatapaa, jossa ampuma-ase latautuu ja virittyy jokaisen laukauksen jälkeen automaattisesti aseessa syntyvän energian tai siihen liitetyn energialähteen avulla ja jossa aseella voidaan laukaista yhdellä liipaisimen painalluksella peräkkäin useita patruunoita.

Kansan suuhun on iskostunut termi puoliautomaatti, mikä ei ole mikään virallinen termi. Sarjatuliaseesta on joskus käytetty niinikään virheellisiä termejä ”sarja-automaatti” tai ”täysautomaatti”, mikä lienee käännös englannin kielen termistä ”full auto”.

Asekanta tämän päivän Suomessa

Sarjatuliaseeseen on tavan tallaaja voinut tutustua vain varusmiespalveluksessa, ja harvat sielläkään ovat sarjatulta ampuneet. Suomen PV:n kivääreissä RK 62, RK 71 ja RK 76 on ”laatikon” oikeassa kyljessä vaihdin kertatuli/sarjatuli, mutta yleensä PV:n ammunnoissa käytetään vain kertatuliasentoa. 30 patruunan lipas tyhjenee sarjatulella laskennallisesti 2,6 sekunnissa. Sarjatuli on patruunoille hupaa.

Laillisia sarjatuliaseita voi olla vain asekeräilijöillä. Suomessa on 2000 asekeräilijää, mutta vain pienellä osalla näistä on hallussaan sarjatuliaseita. Joskus näihin lupiin on liitetty ehto että ”aseilla ei saa ampua”.

Sen sijaan itselataavaa kertatulta ampuvia aseita on Suomessa paljon. Julkista tilastoa määrästä ei ole, mutta Poliisihallituksen aselupaosastolla tämä tieto saattaa olla. Pistooleita (määritelmä sisältää pienoissellaiset ja revolverit) on Suomessa noin 250.000. Valtaosa näistä on toimintatavaltaan itselataavia.

Itselataavat haulikot ovat yleistyneet. Eräs syy on edullinen hinta. Tällaisen aseen valmistaminen on halvempaa kuin kaksipiippuisen. Itselataavia kivääreitäkin on, mutta ne ovat harvinaisempia. Poikkeuksena pienoiskiväärit.

Reserviläiskiväärit ovat valtaosin AK-kivääreiden klooneja. Practical-ammuntaa ammutaan valtaosin itselataavilla pistooleilla, kivääreillä ja haulikoilla. Lähes kaikki ISSF/SAL-pistoolilajit ammutaan itselataavilla pistooleilla. Varovaisenkin arvion mukaan Suomessa on yli 300.000 itselataavaa asetta mikä on lähes 20 % koko Suomen asekannasta.

Kiellon vaikutukset

Jos itselataavat aseet kiellettäisiin, se lopettaisi käytännöllisesti katsoen pistooleilla harjoitettavan ampumaurheilun Suomesta. Samoin se lopettaisi reserviläisten ampumaharjoittelun. Nyt reserviläiset ylläpitävät ampumataitoaan omilla rahoilla, omilla aseilla ja omilla patruunoilla. ”Ressut” harjoittavat valtion kannalta ilmaiseksi toimintaa, puolustusvalmiuden ylläpitoa, joka kuuluisi Suomen valtiolle ja puolustusvoimille.

Sveitsiläinen Morini on itselataava pistooli, jota käytetään ampumakilpailuissa, esimerkiksi olympialaisissa. Kuva: Morini

Sveitsiläinen Morini on itselataava pistooli, jota käytetään ampumakilpailuissa, esimerkiksi olympialaisissa. Kuva: Morini

En edes viitsi ajatella skenariota, jossa olemassa olevat aseet kerättäisiin pois. Tällaista on tapahtunut esimerkiksi Britanniassa ja Australiassa.

Nyt olisi Suomen kansanedustajien ja erityisesti Brysselissä istuvien meppien oltava valppaana ja jämeränä. On mahdollista jättää Suomi pois tällaisesta säätelystä poikkeusmenettelyllä, jos vain tahtoa ja sitkeyttä riittää. Esimerkkejä poikkeusmenettelyistä on olemassa. Asepuolella esimerkiksi rinnakkaislupamenettely, jossa 15-17-vuotias voi tietyillä edellytyksillä saada rinnakkaisluvan pitkään aseeseen. EU:n yleinen aseluvan ikäraja on 18 vuotta.

”Konsulit valvokoot”, sanottiin Rooman keisarikunnan aikoihin. Nyt tehtävä lankeaa 13:lle mepille, joiden palkat Suomen veronmaksajat maksavat. Ampumaharrastusfoorumi on tehnyt lausunnon, jonka mukaan ”sisäministeriön ja muiden aselainsäädäntövalmisteluun vaikuttavien tahojen tulee puolustaa Suomen kansallisia oikeuksia, etuja ja perinteitä Euroopan Unionin aseita ja ampumatoimintaa koskevien säännösten valmistelutyössä.” Lausunto on lähetetty sisä- ja puolustusministeriöön sekä muun muassa hallintovaliokunnalle että Poliisihallituksen poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiselle.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Kuva: Saku Liehu/RUL

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Kuva: Saku Liehu/RUL