Aikana ennen internetiä ERÄ-lehdessä oli kysymys- ja vastauspalsta ”Reppu”. Se oli äärettömän suosittu. Kysymyksiä tuli paljon enemmän kuin voitiin julkaista. Repun eräänlainen jatke on netissä oleva keskustelufoorumi.

VAL aloitus

Eräs Repun suosituimpia osastoja oli Aseet. Ylivoimaisesti eniten kysyttiin kolmea asiaa: ”Mikä ase tämä on?” ”Milloin se on valmistettu?” ”Minkä arvoinen se on?” Tästä saattoi mielestäni päätellä, että elettiin sukupolvenvaihdoksen aikaa. Vanha polvi, joka asui maalla ja metsästi niin kuin oli aina tehty, oli siirtynyt ilmavoimiin. Uusi polvi oli muuttanut kaupunkiin. Vaarin pössykät löytyivät perunkirjoituksessa tai muutoin jostain komeron perukoilta. Perikunta ihmetteli, mitä näille pitäisi tehdä.

Tämän päivän kysymykset

Tänä päivänä halu saada perintöaseet omaan omistukseen on hiipunut. Aseisiin on liitetty kouluampumistapausten (2007, 2008) jälkeen negatiivista varausta, aseluvan saannin edellytykset ovat tiukentuneet (2011) ja luvan hintakin on noussut 79 euroon (2015). Aseita luovutetaan entistä herkemmin poliisille sulatettavaksi tai huutokaupattavaksi.

Mutta ei mielenkiinto aseisiin ole kokonaan kuollut. Internet on auttanut aseiden tunnistuksessa. Jäljelle on jäänyt kysymyksiä (a) milloin ase on valmistettu ja (b) mikähän sen arvo voisi olla?

Suomessa on ollut – kriteereistä riippuen – neljä teollista asevalmistajaa. Nämä ovat aikajärjestyksessä Tikkakoski, Sako, Valmet ja Tampereen Asepaja. Viimeiksi mainittu lopetti toimintansa kokonaan. Tikka ja Valmet fusioitiin tavalla tai toisella Sakoon. Kaikki nämä tapahtuivat 1980-luvun alkupuolella. Timo Hyytisen Arma Fennica-teoksesta löytyy tietoa näistä kaikista.

Sako ja suomalaiset valmistajat

Aseen sarjanumeron perusteella löytyy parhaiten tietoa Sakosta. Sakon omilta sivuilta löytyy luettelo Old Rifle Manufacturing Dates alkaen L46-kivääristä ja päivämäärästä 25.9.1946. Tikkoja on lueteltu mallista M558 ja päivämäärästä 14.12.1982, eli ns. Sako-Tikka yhteistyömalleista lähtien. Sako-tiedot päättyvät malliin L691 ja vuoteen 1991, Tikka-tiedot malliin M995 ja vuoteen 1992.

Tikkakosken Tikoista, Valmet-aseista ja Tampereen Asepajan tuotannosta saa parhaiten tietoa Arma Fennicasta. Samoin aseiden muuntajista eli ”sportteeraajista”, kuten Viitasen Asepaja ja Mukkulan Erikoisteollisuus. Timo Hyytinen on tehnyt kirjat Tikkakoskesta  ja Sakosta ennen Beretta-omistusta.

Pienistä valmistajista kuten Uronen Precision, Jyri Jalonen, Pirkan Ase ja Jouko Kinnunen on vähän yleistä tietoa, mutta toisaalta nämä ovat vielä toimivia yrityksiä. Siispä katsomaan yrittäjän omilta kotisivuilta.

Ruotsalaisesta Husqvarnasta on olemassa kirjallisuutta, jota voi hankkia Husqvarnan tehdasmuseosta joko käymällä siellä tai postitse.

Sako Collectors Club

Teksasissa vaikutti tulisieluinen Sako-keräilijä Mims C. Reed. 1980-luvun alussa hän tuli Riihimäelle ja vietti paljon aikaa tonkien arkistoja. Hän lopetti myöhemmin keräilijäyhdistyksensä Sako Collectors Association, mutta tieto on siirtynyt teksasilaiselle jatkajalle, Sako Collectors Club. Nyt Mims Reedin taannoinen tutkimustyö on avattu yleiseen käyttöön, mutta maksua vastaan. Arkisto alkaa suojeluskuntakivääreistä päättyen 1980-luvulle eli Mims Reedin käyntiin. Tietoa on vain seuraavista aseista:

Malli P46 Sarjanumerot 0001-9500
P54 20001-42052
L46/L469 1-59050 (sisältää muutamia L461)
L461 1-111849
L57/L579 0001-115300
L61R 1-48900
VL63 1-10500
M39 200001-510810
M28-30 35710-72920

Sako Collectors Club pyytää 20 USD valmistusajankohdan selvittämisestä. 40 USD:lla saa lisäksi tiedon, minne ase ensimmäisen kerran toimitettiin. Paras palvelu maksaa 70 USD ja siihen hintaan saa sitten SCC:n ”Letter of Authenticatíon” eli jonkinasteisen aitoustodistuksen.
VAL SCC

Jenkkimerkkejä

USA:ssa ja Kanadassa tällainen uteliaisuus on ollut vauhdissa jo kauan. Niinpä useimmat elossa olevat asevalmistajat tarjoavat maksua vastaan palvelua, jossa etsitään sarjanumeron perusteella valmistuspäivämäärä ja palvelun tasosta riippuen myös tietoa, minne ase ensimäistä kertaa myytiin. Lisäksi voidaan tarjota tuo ”Letter of Authentication”. Muutamia esimerkkejä hinnoista:

  • Colt 75-200 USD
  • Winchester 70 USD, paitsi haulikko M21 85 USD
  • Marlin 70 USD
  • L. C. Smith 70 USD
  • Ruger 10 USD
  • Browning 29,95 USD
  • Weatherby 50-100 USD

Euroopassa valmistajat eivät ole innostuneet tällaisesta eivätkä tarjoa vastaavaa palvelua ainakaan näkyvästi. Ehkä täällä katsotaan, että ydinliiketoimintaan kuuluu valmistaa aseita eikä humputella historian kanssa.

Aseiden arvo

USA:ssa julkaistaan useitakin aseiden arvoihin keskittyviä kirjoja. Ehkä tunnetuin näistä on Blue Book of Gun Values, jota on julkaistu vuodesta 1980. Muitakin on. Näihin ei suomalaisen kannata kuitenkaan tuijottaa. USA:n markkinat ovat ikioma juttunsa. USA:n nykyiset vienti- ja tuontilisenssivaatimukset pitävät huolen siitä, että yksittäiskappaleiden tuonti tai vienti ei ole taloudellisesti mielekästä, ellei kyseessä ole arvokas yksilö. Nyrkkisääntönä sanoisin 5000 eurosta/dollarista ylöspäin.

On valitettavasti todettava, että Suomessa käyttöaseiden jälleenmyyntiarvo on romahtanut. Jos viet aseen aseliikkeeseen ja haluat myydä sen suoraan, reaktio voi olla kylmäkiskoinen. Liikkeissä on tänään paljon aseita ja kassassa vähän rahaa. Myyntitiliin jättäminen saattaa kiinnostaa kauppiasta enemmän. Suora myynti eri kanavia pitkin on työvoimavaltaista ja joskus jopa vaarallista, mutta se saattaa olla nopein tapa ja sillä saattaa saada parhaan hinnan. Suosituin foorumi näyttää olevan eralle.net.

1980-luvulla uskalsin antaa Repussa jonkinlaisia hinta-arvoitakin, jotka perustuivat jonkinlaiseen markkinakokemukseen. Tänä päivänä en mokomaan ryhtyisi. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että metsästysaseet käyvät kohtalaisesti kaupaksi. Hyväkuntoiset ja hyväbrändiset ratahaulikot samoin. Ratakiväärit huonosti ja pistoolit erittäin huonosti. Taskuaseet eivät mene normaaliteitä kaupaksi lainkaan.

Jos olet myymässä asettasi, sanoisin että otan osaa. Jos sen sijaan olet ostamassa, tämän parempaa aikaa ei ostajan kannalta ole ollutkaan. Kannattaa myös käydä POHA:n huutokaupoissa. Hinnat ovat kohillaan, laatu on aivan onnessaan.