…rallatteli mm. Kipparikvartetti v. 1953. Jos muutetaan tämä muotoon ”Jos metsälle haluat mennä nyt”, niin vuoden 2015 metsästyskauden kanssa rupeaa olemaan kiire. Varsinkin jos mitään perustöitä ei ole vielä tehty.

Naisten osuus Suomen metsästäjistä on kasvusuunnassa. Esimerkiksi saksalainen Merkel valmistaa erityisesti naisille räätälöityjä  metsästysaseita "Lady Line". Kuva: Merkel

Naisten osuus Suomen metsästäjistä on kasvusuunnassa. Esimerkiksi saksalainen Merkel valmistaa erityisesti naisille räätälöityjä metsästysaseita ”Lady Line”. Kuva: Merkel

Metsästyslain mukainen metsästysvuosi alkoi 1.8.2015. Mm. sepelkyyhkyn, ketun ja supikoiran metsästyskausi alkoi 10.8. Sitten 20.8. kello 12h00 alkoi sorsalintujen metsästys. Tätä on joskus mainittu Suomen suurimmaksi metsästystapahtumaksi. Parhailla metsästyspaikoilla tuo alkamishetki saattaa kuulostaa lähes suurhyökkäykseltä Karjalan Kannaksella. YLE Uutisten arvion mukaan v. 2015 sorsajahtiin osallistuu 100.000 metsästäjää. Vuoden 2013 sorsanmetsästyksen saalis oli yli 400.000 sorsaa ja tavia.

Ennen vuotta 1960 sorsanmetsästys alkoi keskiyöllä. Kun ammunta aloitettiin jo aamuhämärän aikaan ja kun siihen aikaan viinakulttuuri oli holtittomampaa, niin onnettomuuksia sattui. Onneksi otettiin järki käteen tällä osastolla.

Propuskaa tarvitaan

Metsästystä varten tarvitaan suoritettu metsästäjätutkinto ja riistanhoitomaksun suorittaminen eli metsästyskortti. Tulevalle kaudelle kortti maksaa 33 euroa. Metsästäjätutkinto on kirjallinen koe. Kysymyksiä on 60, vääriä vastauksia saa olla enintään kahdeksan. Tutkinto maksaa 20 euroa koekerralta, myös reputtanut maksaa sen. Huono valmistautuminen ja kokeessa flunkkaaminen tuntuu siis lompakossa. Joskus eräässä riistanhoitoyhdistyksessä kirjattiin 30 % hylkäysaste. Tutkintoon valmentavan 12 tunnin koulutus ei ole pakollista, mutta se saattaa olla hyödyllistä. Lue lisää tästä. Samasta löytyvät tutkinnon suorituspaikat. Huomaa, että tutkintoja ei järjestetä enää kovin myöhään syksyllä.

Metsästyskortin saaminen kestää hyväksytysti suoritetun tutkinnon jälkeen noin pari viikkoa, joten tämäkin on huomioitava. Jos metsästyskorttia ei ole lunastettu viitenä peräkkäisenä vuotena, katsotaan metsästäjätutkinto vanhentuneeksi. Tämän jälkeen kortin saa vain hyväksyttävästi suoritetun tutkinnon jälkeen.

Hirvieläinten ja karhun metsästäminen vaatii ampumakokeen hyväksytyn suorittamisen. Ampumakoe on voimassa 3 vuotta, joten hirvimetsälle mielivän on tarkastettava sen voimassaolo. Ampumakoe maksaa nykyisin 20 euroa. Harjoittelemattomuus ja/tai aseen kohdistamattomuus kirpaisee jälleen lompakkoa. Lisätietoja tästä ja tästä.

Aseen hankinta

Jos hakee aselupaa metsästysperusteella, on metsästyskortti käytännössä välttämätön. Aseen hankkimisluvan prosessin kesto vaihtelee paikkakunnittain. Vaihteluväli on kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Olen tehnyt hakuprosessista mielestäni aika tyhjentävän selvityksen blogissani 10.7.2015. Tässä on käsitelty sekä metsästys- että urheiluammuntaperusteet, sekä pistoolit että pitkät aseet. Perusaseluvan hinta tällä hetkellä on 79 euroa.

Haulikko on Suomen yleisin tuliase. Niitä on luparekisterissä lähes 600.000. Se on käypäinen ase pienriistan metsästykseen ja ainoa mahdollinen lentävälle riistalle kuten sorsalinnut. Voisin kuvitella, että haulikon lupa on helpoimmin saatavilla myös sellaiselle aloittelijalle jolla ei ole ennestään mitään aseita. Turkkilaiset haulikot ovat kilpailullaan pudottaneet hintatasoa niin että päällekkäispiippuisia saa noin 600 eurosta lähtien. Pumput ja itselataavat ovat edullisempia valmistaa ja niitä saa jopa alle 500 euron. Toki metsästyshaulikkoon saa upotettua 2-3.000 euroa tai paljon enemmänkin. Ja toisaalta, käytetyn haulikon voi saada 30-50 %:lla uuden hinnasta. Perinteisissä aseliikkeissä on myös käytettyjä aseita, mutta ei suurissa supermarket-tyyppisissä.

Metsästysasetuksen 16-18 §:t antavat ohjeita ja rajoitteita esim. haulikon toimintatavasta ja lipaskapasiteetista sekä kaliiperi- ja maaliballistisia vaatimuksia erilaiselle riistalle. Asetus löytyy tästä.

Suomessa riittää sekä metsästäjiä että riistaa

Metsästyskortin lunastaneita oli vuonna 2014 306.542. Näistä meni miehille 286.352 kappaletta ja naisille 20.190. Miesten osuus on hienoisessa laskussa mutta naisten puolestaan voimakkaassa kasvussa. Kokonaismäärä on pysynyt melko stabiilina eli 300.000 pinnoissa vuodesta 1985 lähtien. Erään arvion mukaan näistä on aktiivimetsästäjiä noin 150.000-200.000. Loput maksavat 33 euroa jotta metsästäjätutkinto pysyisi voimassa ja samoin oikeutus aselupaan. On tietysti sellaisiakin, jotka käyvät SML:n riistamaalikilpailuissa mutta eivät aktiivisesti metsästä. Tällöin pitää olla Suomen Metsästäjäliiton jäsen.

Metsästyskortti on arkisen näköinen läpyskä, mutta se on välttämätön. Useimmille sen takana on myös joltinenkin määrä opiskelua.

Metsästyskortti on arkisen näköinen läpyskä, mutta se on välttämätön. Useimmille sen takana on myös joltinenkin määrä opiskelua.

Viime vuonna metsästäjän keski-ikä oli 49,1 vuotta. Alle 25-vuotiaita oli 27.000 ja yli 65-vuotiaita 62.000. Nuorimmat metsästykortin haltijat ovat alle 9-vuotiaita ja vanhimmat yli 90-vuotiaita.

Riista on uusiutuva luonnonvara. Luonnonvarakeskuksen sivuilta voi tutkia saalismääriä monella tavalla jaoteltuna. Hirvieläinten pyynti on tarkoin säädeltyä ja  sitä on käsitelty metsästysasetuksen 6-9 §:issä. Myönnettyjen lupien määrä perustuu hirvikannan vahvuuteen.V. 2014 hirvisaalis oli 39.488 yksilöä. Hurjana vuonna 2003 saalismäärä oli yli 80.000. Suuri luku selittyy mm. vasasäännöllä. Vuodesta 1994 yhden aikuisen luvalla on saanut kaataa kaksi vasaa. V. 2003 kaadettuja hirviä olikin enemmän kuin myönnettyjä lupia. Suurin myönnetty lupamäärä oli 75.000 v. 1984. Silloin ei ollut vielä vasasääntöä ja toteutuneeksi kaatomääräksi jäikin alle 70.000.

Peuroja ja kauriita metsästettiin v. 2013 lähes 50.000 yksilöä.

Vuonna 2003 joku hinnoitteli saaliin arvon. Sinä vuonna riistasaalis oli 13 miljoonaa kiloa ja se arvioitiin 76 miljoonan euron arvoiseksi. Hirven osuus tästä oli 11,1 miljoonaa kiloa. Jos menen Niittykummun K-Supermarketiin katsomaan hirvenlihan hintaa tänä syksynä, niin veikkaan että kilohinta pyörii 50-75 euron vaiheilla. Naudan sisäfilettä saa paljon halvemmalla.

Mutta metsästyksen todellinen viehätys on ihan muussa kuin euroissa ja senteissä. Niin kuin vain metsästäjät voivat tietää.

MET lopetus