Kevät 2015 muistetaan eduskuntavaaleista jotka jäävät historiaan mediavaaleina ja ennätysmäisestä lakiesitysten loppuunsaattamistalkoista.

Eduskunnan kuvauksia 13.12.13

Mahtavasta mediamyllytyksestä huolimatta äänestysprosentti jäi 70,1:een eli 0,4 % alhaisemmaksi kuin vuoden 2011 vaaleissa. Lakiesityssuma johtui eduskunnan tärkeämmiksi katsotuista kiireistä. Esimerkiksi Kreikka ja Suomen huononeva taloustilanne aiheuttivat huolia. Hallituksen esitys aselain tarkistamisesta eli HE 20/2014 oli annettu jo 3.4.2014 Kataisen hallituksen aikana. Se oli pyörinyt lainsäädännön mekanisimissa ilman suurta prioriteettia.

Loppukiireissä myös aselakiesitys haluttiin saattaa läpi vanhan eduskunnan aikana. Jos sitä ei olisi tehty, hallituksen esitys olisi rauennut. Pitkäkestoinen prosessi olisi pitänyt aloittaa alusta. Aselain muutoksen toinen ja viimeinen käsittely tapahtui vanhan eduskunnan kalkkiviivoilla täysistunnossa 6.3.2015. Perussuomalaisten Reijo Hongisto (Vaasan vp.) ja Juho Eerola (Kaakkois-Suomen vp.) yrittivät torpata lain voimaantuloa, mutta hävisivät äänestyksessä.

12.6.2015 annetulla säädöksen muutoslailla 764/2015 määrättiin, että lain muutokset astuvat voimaan 1.12.2015.

Uuden aselain tärkeimmät muutokset

Aselakia rukattiin (1) aseiden säilytyksen osalta, (2) tehokkaan ilma-aseen määritelmällä ja (3) tarkennuksella lääkärien ilmoitusvelvollisuudesta ja -oikeudesta.

Uuden lain 2a§:ssä määriteltiin tehokas ilma-ase: ”Tehokkaalla ilma-aseella tarkoitetaan vuonna 1950 tai sen jälkeen valmistettua, ilman tai muun kokoon puristetun kaasun paineella toimivaa esinettä, jonka piipun pienin sisähalkaisija on yli 6,35 millimetriä ja joka on suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja.” Tällaiset aseet ovat Suomessa suhteellisen harvinaisia.

Uutena säädöksenä tarkennettiin, että luvanvaraista on ”ampuma-aseiden ja aseen osien korjaaminen ja muuntaminen.” Tämä torppaa kotikutoisen asesepinnän. Yksityistä valmistus- ja korjauslupaa voi hakea (79 eur), mutta kaupalliselle toiminnalle asetetaan melkomoisia vaatimuksia. Pitää olla tutkinto ja elinkeinolupa. Lupamaksukin on noin 350 euroa.

Muutoslaissa annetaan ukaaseja asekeräilijöille ja ampumaratojen pitäjille. Nämä koskevat rajattua lukijakuntaa, joten en käytä näihin palstamillejä. Sen sijaan lääkärin ja terveydenhoitohenkilöstön ilmoitusvelvollisuus tai -oikeus koskee jokaista aseenomistajaa, joka käy lääkärin vastaanotolla tai terveyskeskuksessa. Terveydenhuollon henkilöstöllä on joko velvollisuus tai oikeus ilmoittaa sellaiset aseluvan haltijat, jotka eivät ”henkilökunnan arvion mukaan ole sopivia aseen käyttäjiksi”.

On päivänselvää, ettei lääkärin vastaanotolle tai terveyskeskukseen kannata mennä rähinöimään eikä varsinkaan purjussa. Aselupa ei ole kansalaisoikeus vaan etuoikeus. Sama pätee ajokorttiin ja lentolupakirjaan. Eikä näillä käynneillä tarvitse mennä ensimmäiseksi julistamaan, että omistaa aseen tai aseita.

Yli viisi asetta hyväksyttyyn turvakaappiin

Enemmän kuin viisi (siis kuusi tai enemmän) tuliasetta on 1.12.2015 lähtien säilytettävä hyväksytyssä turvakaapissa. Uutena asiana on siis, että (tuli)ase kuin ase lasketaan kiintiöön ja lisäksi nuo tehokkaat ilma-aseet. Yksikin ERVA-ase vaatii hyväksytyn turvakaapin.

LAK Corrosafe kaappi

Poliisihallitus on arvioinut aserekisterinsä perusteella että kaapin hankkimisvelvoite tulee 60.000:lle uudelle aseenomistajalle. POHA:n arvion mukaan tämä merkitsisi kuluttajatasolla 24 miljoonan euron menoerää. POHA on käyttänyt turvakaapin keskihintana 400 euroa. Mielestäni tämä on mieluummin alaraja kuin keskihinta. Printtilehdessä Erä 1-2015 oli laaja artikkelini Suomen turvakaappimarkkinoista loppuvuoden 2014 tilanteen mukaan. Kirjoitin tässä jutussa että ”jos hyväksyttyä asekaappia markkinoidaan alle 400 euron hinnalla, hälytyskellojen pitäisi soida”. Esimerkiksi viimeisimmässä Metsästäjä-lehdessä ilmoitellaan täyttä häkää asekaappeja reilusti alle tuon hinnan. Ne halvimmat eivät ole asetuksen mukaisia turvakaappeja. Sellaisen voi tietysti hankkia jos aseita on 5 tai alle. Mutta entä jos aseita tulee myöhemmin lisää?

Kaapissa oleva tyyppikilpi kertoo, minkä standardin mukaisesti turvakaappi on hyväksytty.

Kaapissa oleva tyyppikilpi kertoo, minkä standardin mukaisesti turvakaappi on hyväksytty.

Alkuun spekuloitiin 10 vuoden siirtymäajasta. Allekirjoitetussa laissa se on kuitenkin 5 vuotta. Eli aikaa annetaan 30.11.2020 asti.

Jos aseita on paljon ja/tai sopivaa tilaa on joutilaana, voi harkita turvakaapin asemesta jonkinlaisen asehuoneen tai holvin perustamista ja sille riittävää murtosuojausta: ”Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat.” Poliisin tarkastusmaksu on 65 euroa.

Aseet osatkin lukittuun tilaan

Ennen annettiin mahdollisuus säilyttää ampuma-ase purettuna, esim. niin että kivääri oli yhtäällä ja lukko toisaalla. Riitti kun ”aseen osat eivät olleet helposti anastettavissa”. Uudessa aselaissa on tarkennettu asiaa niin että puretun aseen osatkin on säilytettävä ”lukitussa paikassa tai muuten lukittuna siten, että ampuma-ase tai aseen osa ei ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön. Ampuma-ase voidaan tällöin säilyttää myös siten, että muu aseen osa kuin äänenvaimennin säilytetään erillään lukittuna edellä mainitulla tavalla ja loput aseen osat siten, etteivät ne ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön.”

Hieman vaikeaselkoisesti sanottu. Lukituksen tasoa ei ole määritelty, mutta asunnon ulko-oven lukko ei riitä lukitun tilan määritelmäksi.

Metsästäjiä ja urheiluampujia askarruttaa aseiden kuljetus autossa: ”Kulkuneuvossa ampuma-asetta saa säilyttää vain väliaikaisesti aseen käyttö- tai kuljetustapahtumaan liittyen. Ampuma-aseen tulee tällöin olla lukitussa paikassa tai muuten lukittuna ja säilytettynä siten, että ase ei ole havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta.” Tulkintakysymyksiä syntyy kun aseita kuljetetaan muissa kuin takakontillisissa autoissa, siis maasturi-, SUV- ja avolavatyyppisissä ajoneuvoissa. Nämähän ovat yleisesti metsästyksen yhteydessä käytettyjä kulkuvälineitä.

Kun katsoo netistä ja Finlexistä ampuma-aselakia, niin se ilmoittaa otsikoksi ”9.1.1998/1”. Tämä on todella kantalaki, jota on täydennetty ja rukattu moneen kertaan. Nämä ”uudet aselait” ovat siis oikeastaan täydennyksiä. Jos katsoo netistä, niin Finlex on aina ajan tasalla. Jos jotakuta kiinnostaa, mitä kaikkia lisäyksiä vuosien varrella on tehty, niin luettelo löytyy tästä.