Se paras hirvikaliiperi (2)

Edellisessä blogissani kerroin taustoja Suomen nykyisen metsästyslainsäädännön osumaenergiavaatimukselle. Suurriistan osalta vaatimus määritetään liike-energiana 100 m päässä piipunsuusta (E_100m). Puhuin myös lyhytikäisestä 45-70 Government-buumista.

Kohta 110-vuotias 9,3 x 62 on tänä päivänä hirvestäjien suosiossa Suomessa

Hirvipatruunoiden itselatauskielto kumottiin 1990-luvun alkupuolella, mutta itselataus on valitettavasti harvojen herkkua nykypäivän Suomessa. Uusien 45-70-aseidenkaan tarjonta ei ollut runsasta. Valtaosin tässä kaliiperissa myytiin Marlinin malli 1895-vipulukkoja, joka kylläkin on todella hieno ase, vipulukkojen aatelia.

Marlin jatkojalosti 45-70-kaliiperia uusiokaliipereiksi mm. 444 Marlin ja 450 Marlin, mutta sekä aseiden että patruunoiden kysyntä jäivät Suomessa nihkeiksi.

9,3 x 62 nousee suosioon

Sen sijaan parrasvaloihin nousi ”nukkuja”, saksalaisen aseseppä Otto Bockin kehittämä 9,3 x 62 vuodelta 1905. Se oli suunniteltu Afrikan metsästykseen, sillä Saksalla oli vuoteen 1914 asti neljä siirtomaata Afrikassa. (Muistatko legendaarista elokuvaa Afrikan Kuningatar, 1951, Humphrey Bogart, Katharine Hepburn?) Luoti on 9,3 mm halkaisijainen ja tehdaslatauksia löytyy 21,1 gramman luotipainoon asti. Huomattiin että kaliiperin ominaisuudet ovat hirvellekin varsin passelit.

Valmispatruunoita löytyy useilta valmistajilta järkevään hintaan, ja samoin aseita. Monelle suomalaiselle metsästäjälle on merkittävää, että kivääreitä löytyy sekä Sako- että Tikka-brändeissä. Molemmista merkeistä on lukuisia versioita jotka sopivat moneen makuun. Sekä Sako 85 että Tikka T3 ovat hyvän aseen maineessa. Molemmat ovat tuoreita ja moderneja konstruktioita. Mielipiteitä jakavaan syöttö- ja ulosheittofilosofiaan löytyy vaihtoehtoja, samoin lipasratkaisuun.

Sakolaisen 9,2 x 62-patruunan 18,5 g Hammerhead-luoti lähtee 720 m/s ja liike-energia 100 m päässä on 3719 joulea. Liikemäärä piipun suussa on laskennalliset 0,0185 x 720 = 13,3 kgm/s. Norman vastaavat arvot raskaimmalla eli 21,1 g Oryx-luodilla ovat 670 m/s, E_100m = 3821 J ja liikemäärä 14,1 kgm/s. RWS:n 19,0 g Uni Classic-luodilla luvut ovat 740 m/s, E_100m = 4393 J, 14,1 kgm/s. Esa Paanasen manuaalissa raskain luoti on Woodleigh 20,7 g, joka saadaan N550-ruudilla lähtemään parhaimmillaan 708 m/s. Tällainen patruuna on ladattava itse. Liikemäärää syntyy 14,2 kgm/s.

Sekä patruunoita että kivääreitä löytyy myös useilta muilta valmistajilta. Sako on kehittänyt 9,3 x 62:sta 4 mm pidennetyn hylsyn. Tämä kaliiperi aloitti villikissana 9,3 x 66 EK (yhtä kuin Erkki Kauppi). Tänään se tunnetaan Euroopassa 9,3 x 66 Sakona, USA:ssa nimellä 370 Sako Magnum. Ladattuna 18,5 g kuparisella Powerhead-luodilla (Barnes TSX) arvot ovat 745 m/s, E_100m = 4244 J ja p = 13,8 kgm/s.

9,3 x 62 tai x 66 on vallan riittävä hirvikaliiperi sekä paperilla että käytännön kokemusten perusteella. On muistettava, ettei mikään King Kong-patruuna sinänsä takaa saalista, jos luoti ei osu oikeaan paikkaan. Eli pitää osata ampua. Mistähän mahdoin lukea hirvenammunnan kolme tärkeintä sääntöä: Ne ovat (1) osuma, (2) osuma ja (3) osuma.

 ”Kun mikään ei riitä”

Jos 9,3 x 62 patruuna ei tyydytä, vaan halutaan vielä enemmän hevosvoimia, niin kyllä niitä maailmalta löytyy. Käytännön saatavuus Suomessa tosin pienenee sekä aseiden että patruunoiden osalta, ja patruunakustannukset kohoavat, jopa huimastikin. Suuremman ja voimakkaamman etsiminen on inhimillistä. Usein ajavana voimana on ego. Sekin on inhimillistä.

Entä jos alan ammattilainen ryhtyisi harrasteen vuoksi kehittämään parempaa hirvipatruunaa? Eräs esimerkki on supisuomalainen villikissa .500 MAKS. Nimi tulee alkukirjaimista Mäkinen, Ahola, Kauppi, Sako. Näistä Erkki Mäkinen oli piipuntekijä Vammalasta. Mikko Ahola oli pitkän linjan aseammattilainen jo Tikkakosken ajoilta, sittemmin Sakon piirimyyntipäällikkö. Erkki Kauppi oli Sakon patruunoiden tuotekehitysjohtaja. Kaikki ovat nyttemmin eläkkeellä paitsi tietenkin Sako, jolla menee kovempaa kuin koskaan. Viime vuoden tuotantoennätys oli yli 100.000 kivääriä.

500 MAKS:in hylsy perustuu vyökantaiseen hylsyyn 460 Weatherby Magnum. Hylsyn pituus on 72,7 mm. Nämä hylsyt valmistaa ruotsalainen Norma. Valitun Barnes Original-luodin halkaisija on .510″ eli 12,95 mm ja paino 600 gr (38,88 g). Tällä luodilla ja latauksella 5,50 g Vihtavuori N130 saadaan V_om = 650 m/s ja E_om = 8200 J. Tämä ei ole ohjeellinen resepti vaan kertomus eräästä latauksesta. Jokainen lataa omalla vastuullaan.

Yllä olevan patruunan laskettu liikemäärä on 25,2 kgm/s. Vertailun vuoksi liikemääriä muutamille edellisessä blogissa mainituille hirvilaillisille patruunoille: 260 Rem. 7,58 kgm/s; 6,5 x 55 SE 8,08; 308 Win. 9,69; 7,62 x 54R 9,69; 30-06 10,51; 300 WSM 11,12. Jos tuijotetaan pelkkään liikemäärään, niin 500 MAKS on omilla lukemillaan. Jos tähän lisätään luodin halkaisija lähes 13 mm, niin tuo legendaarinen iskuteho (knock-down power) on varmasti mahtava.

Erkki Kaupin edustaman koulukunnan mukaan on huomioitava myös luodin osumapinta-ala eli poikkileikkaus. Tämä on 6,5 x 55 SE-kaliiperissa 35,4 mm², 30-kaliiperin luodilla 48,4 mm², 9,3-luodilla 67,9 mm² ja 500 MAKS-villikissalla 131,7 mm². Erot ovat merkittävät. Suurikaliiperisen luodin kannattajat uskovat, että mitä suuremmalle alalle isku osuu, niin sitä paremmin se tehoaa suureen riistaan. Kuten hirveen.

Jokapojan mahdollisuudet

Olisiko tavallisen pulliaisen mahdollista luoda oma patruuna (kaliiperi) tai ehkä rakentaa eli duplikoida 500 MAKS-patruuna? Ensimmäiseen vastaisin, että ei ole järkevää punnertaa. Toiseen vastaus on kyllä, edellyttäen että henkilö on kehittynyt itselataaja, jolla on käytössään kunnollinen laitteisto.

Onko King Kong-patruunan etsiminen vaivan väärtti? Maukka Perusjätkälle, tuskinpa. Kannattaisi panostaa ennemmin ampumataitojen parantamiseen. Lapua Naturalis-luodin syntymisen aikoihin, noin 10 vuotta sitten, kävin haastattelemassa kuusamolaista rajavartijaa. Hän oli eräs Naturalisin beta-testaajista. Tämä rajavartija oli kaatanut siihen mennessä 150 hirveä.

Mikä oli hänen kaliiperinsa? Se oli 308 Winchester. Osuma, osuma, osuma.

308 Winchester on Suomen eniten myyty keskisytytteinen kivääripatruuna. Monet pitävät kaliiperia hirvestyksen alarajoilla olevana. Niitä poltetaan paljon SML:n metsästysammunnoissa eli pahvinpuhkomisessa. 308 Win.-kaliiperilla ammuttiin myös 300 m makuun maailmanennätys, täydet 600 pistettä, v. 1990 Moskovassa. Ampuja oli Norjan Harald Stenvaag. Hän latasi itse ennätyspatruunansa Lapuan komponenteista.