Vielä 30 vuotta sitten haulikonpatruunoita valmistettiin siellä sun täällä, mm. kaikissa neljässä Pohjoismaassa. Suomella oli voimakas ja legendaarinen brändi Vihtavuori. Patruunat valmistettiin samannimisellä paikkakunnalla Laukaan kunnassa.

1980-luvun loppuun mennessä haulikonpatruunoiden valmistus oli loppunut Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. Brändejä jäi toki eloon, esimerkiksi Vihtavuori-patruunoita oli ja on markkinoilla. Ne ovat kuitenkin ostotavaraa. Samoin olivat Lapua-brändätyt haulikonpatruunat.

Ruotsin Gyttorpissa on valmistettu haulikonpatruunoita vuodesta 1908. Väliin tuli parin vuoden tauko ja väliin brändinä oli GAFAB mutta vuodesta 1993 lähtien brändinä on käytetty jälleen Gyttorpia. Valmistuspaikkakunnaksi tuli läheinen Nora. Se on kunta (kommun), johon Gyttorpin kylä kuuluu. Nora sijaitsee keski-Ruotsissa, Örebron läänissä, Västmanlandin maakunnassa, 200 km Tukholmasta länteen. Gyttorp AB:lle valmistui tänne uusi tehdas v. 2011. Uudisrakennuksen lattiapinta-ala on 1200 m&³2; mutta tontilla on laajenemisvaraa vaikka kuinka paljon. Kävin kesäkuussa tutustumassa tähän Pohjoismaiden ainoaan haulikonpatruunoita valmistavaan tehtaaseen.

Ruotsalais-sveitsiläinen omistuspohja

Kerroin blogissani kuukausi sitten että Norma on ostanut osuuden Gyttorpista. Sen suuruus on varmistunut 40 %:ksi. Lopun ostamisesta Normalla on ”irrevocable” optio. Norman omistaa saksalainen RWS. RWS:n omistaa sveitsiläinen RUAG Ammotec. Tämä on Sveitsin valtion omistama puolustusvälineyritys.

Valtion into omistaa siviilipuolen yrityksiä (esim. Nammo ja Lapua) selittyy seuraavalla: Puolustusvälinetuotanto on useimmissa Euroopan maissa poliittisen tahdon takana. Kansanedustuslaitoksessa poliittiset voimasuhteet vaihtuvat. Sen mukana halukkuus lisätä tai vähentää sotilaallisia menoja vaihtelee. Siksi puolustusvälinetuotanto on taloudellista vuoristorataa. Tasaista siviilituotantoa halutaan tasoittamaan tätä kuoppaista menoa.

Jotta asia ei olisi liian helppo, Gyttorp AB on kaksijakoinen yritys. Patruunatehdas toimii Norassa nimellä Gyttorp Cartridge Company. Norma omistaa nyt tästä 40 %. Kjell Edholm on osakas ja toimii myös Gyttorp-konsernin toimitusjohtajana. Normaa hallituksessa edustaa suomalainen Paul-Erik Toivo, Norman toimitusjohtaja (CEO).

Toinen puoli Gyttorp AB:sta on nimeltään Gyttorp Jakt AB, joka on syntynyt Småländska Vapen-yrityksen pohjalle. Sen pääomistaja on Sören Gyllin suku. Sören Gyll (74) oli mm. Volvo AB:n toimitusjohtaja 1992-1997 ja kovan luokan hallitusammattilainen suurissa ruotsalaisissa ja kansainvälisissä yrityksissä.

Myös Etelä-Ruotsin Ingelstadissa toimivasta Gyttorp Jakt AB:sta 40 % on myyty Normalle. Gyttorp Jakt toimii maahantuojana ja tukkuliikkeenä mm. brändeille Browning, Winchester, Krieghoff, Walther, Leupold ja Anschütz. Tämä alue lienee ”vaiheessa” koskapa nettisivut ovat tätä kirjoitettaessa ”under rekonstruktion”.

Gyttorp osti v. 2007 Erämaan Ruutiaitta-Krutbodenin, jonka seurauksena Maalahteen syntyi maahantuonti- ja jakeluyhtiö Gyttorp Finland. Lisää blogissani 30.5.2014.

Gyttorp Cartridge Company

Takaisin patruunavalmistukseen. Haulipatruunoiden valmistus on useimmissa tehtaissa itse asiassa lataamista. Vain harvat tehtaat (esim. Baschieri & Pellagri) valmistavat myös hylsyt, nallit, ruudit ja haulit itse. Gyttorp ostaa komponentit alan suurvalmistajilta Ranskasta, Italiasta, Saksasta ja Kiinasta.

Koneet ovat automaattikoneita, jolloin yksi henkilö voi valvoa montaa konetta. Gyttorpilla on tällä hetkellä niitä kahdeksan, joiden yhteinen kapasiteetti on 35.000 patruunaa tunnissa. Tästä tulisi laskennallista kapasiteettia vaikka huru mykke, mutta vuoden 2014 suunniteltu tuotantovolyymi on 37 miljoonaa haulipatruunaa. Tämä tehdään seitsemän hengen voimin.

Kjell Edholm tuli osakkaaksi yhtiöön v. 1993 ja toimitusjohtajaksi (CEO) 2004. Hänen haulikkotaustansa on Ruotsin kansallisen tason olympiatrap-ampuja vv. 1987-2002. Tällä hetkellä Kjell keskittyy liikkeenjohtoon ja ampuminen on jäänyt kokonaan. Yhtiön varsinainen monitoimimies on Frank Johansson, joka oli jo v. 1981 perustamassa GAFAB-yhtiötä. Hänellä on yli 35 vuoden kokemus haulipatruunoiden valmistamisesta ja kaikesta mahdollisesta niihin liittyvästä.

Gyttorp Cartridge Companyn avainhenkilöt: CEO Kjell Edholm (oik) ja tehtaanjohtaja Frank Johansson

Toimitusjohtaja Edholm on vakuuttunut siitä, että Norma käyttää optiotaan ja ostaa loputkin Gyttorp AB:stä. Hän uskoo, että Norman, RWS:n ja RUAG:n kansainvälisten jakeluverkostojen kautta Gyttorp-haulikonpatruunoille avautuu uusia markkinoita.

Tällä hetkellä päämarkkina-alue on Ruotsi. Sitä seuraavat Suomi, Norja ja Tanska. Hollanti ja Britannia ovat tällä hetkellä pienempiä mutta nousevia markkinoita. Samoin Liettua. Suomeen menee tällä hetkellä 6 miljoonaa patruunaa vuodessa.

Vaikka metsästysmarkkinat ovat tasaiset ja jopa himpun nousevat sekä Ruotsissa että Suomessa, näkee Edholm kasvupotentiaalia nimenomaan rata-ammunnassa. Yritys satsaa markkinoinnissaan tähän.

Tuotteet

Tunnetuin Gyttorpin haulipatruuna lienee ”Gyttorps Röda”, se punahylsyinen legenda. Se liitettiin ajatuksissa yhteen toisen ruotsalaisen menestystuotteen, Husqvarna-haulikon kanssa. Husqvarnan tehdasmuseossa Huskvarnassa on monessa haulikkovitriinissä mukana Gyttorps Röda.

Röda on yhä elossa. Alkuperäinen oli paperihylsyinen, kaliiperiltaan 12/65 tai 16/65 ja hylsyn väri oli se punainen. Nykyisin sitä saa sekä 12/65 että 12/70 pituisena, joko paperihylsyllä tai muovisella. Gyttorpin tuotannosta paperihylsyihin ladataan enää 1 % patruunoista. Samoin kuustoistasia ladataan ainoastaan pari kolme kertaa vuodessa. Kaliiperi 20 on pelkästään tilaustavaraa, joskin sen menekin arvioidaan nousevan.

Valtaosa Gyttorp-patruunoista tehdään tänään mustalla muuovihylsyllä. Myös patruunarasioiden perusväri on musta. Poikkeuksena tuo Röda, jonka rasian grafiikka on 1920-luvulta.

Haulipatruunoita ladataan 12/65 ja 12/70 30-42 gramman lyijyhaulilatauksilla. Korvaavana materiaalina on teräs tai volframi. Haulikuormat ovat 28-32 grammaa. 12/70 32 gramman lyijytäyteiset ovat myös ohjelmassa. Kiekkopatruunoita ladataan kaikkiin lajeihin sekä lyijy- että teräshauleilla. Erikoisuutena on 20 g teräslataus Steel Max Soft jonka pehmeän rekyylin ajatellaan sopivan vasta-alkajille tai rekyyliherkille ihmisille, esim. naisille.

Kustomoinnin mahdollisuus

Pakko esittää alituisesti kutkuttava kysymys.

-CEO Kjell Edholm: Paljonko pitää tilata että saa ikioman patruunan – olemassa olevassa kaliiperissa tietysti?

”Jos haluat muun värin kuin mustan tai punaisen, niin minimitilaus on yksi miljoona. Mutta jos haluat omat speksisi esimerkiksi haulimateriaalin tai latauksen osalta tai oman kantaleiman, niin 100.000 patruunaa riittää. Mutta jos sinulle käy olemassa oleva patruuna mutta haluaisit hylsyyn oman painatuksen, niin kun tilaat 5.000 patruunaa ja maksat aloituskustannukset SEK 2500 (noin 275 eur), niin se on siinä.”

– Tuohan ei kuulosta ihan pahalta, 200 boksia patruunoita, vaikka johonkin ampumakilpailuun?

”Niinpä! Monet suurten kartanojen omistajat Ruotsissa järjestävät omia metsästyksiään ja tilaavat kustom-patruunoita vieraille muistoksikin. Mutta projekti pitää suunnitella etukäteen. Teemme tällaisia sarjoja vain hiljaisena aikana, off-season.”

Gyttorp Cartridge Companyn tehdasrakennus Norassa on uusi ja moderni. Tontilla on laajennusvaraa vaikka kuinka paljon.