Kohta se taas alkaa. Se metsästyskausi. Vaikka kalenteri näyttää että esimerkiksi hirvestyksen alkuun on vielä kuukausia, niin kesän houkutukset ovat sellaisia aikasyöppöjä. Syyskuu pölähtää eteen ennen kuin kerkiää kissaa sanoa. Nyt olisi aika alkaa miettiä aseen kohdistamista kun tuo iso lamppu eli luonnonvalo on kirkkaimmillaan.

Tällainen on Norman ballistiikkalaskurin uusi näkymä. Kielivalintoja on ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, amerikka (englantilaiset mittayksiköt) ja kenties tulevaisuudessa myös suomi. Kuvassa 500 N.E.:n ja 6XC:n (keltainen käyrä) lentoradan kuvaajat.

Uusi ase vaatii luonnollisesti kohdistamisen. Samoin on tehtävä jos tähtäimiä, patruunamerkkiä tai luotia on vaihdettu. Mutta myös tuttu ase vanhoilla patruunoilla on syytä kohdistaa. Samoin ampujan taidot kaipaavat verryttämistä. Ampumakoekin on nykyään melko arvokas juttu, kaksikymppiä tömäys. Sitä ei kannata huolimattomuudella tai laiskuudella sössiä.

Kohdistamisessa on muutamia asioita, joita ei ehkä aina tule ajatelleeksi.

Kolme linjaa

Piippulinja on kuviteltu piipunsuuntainen viiva reiän keskiakselilta suoraan eteenpäin. Tähtäinlinja on samanlainen suora viiva, joka lähtee ampujan silmän pupillin keskeltä ja jatkuu ristikon kautta maaliin. Tässä teoreettisessa tarkastelussa puhutaan kiikaritähtäimestä, mutta rautatähtäimillä periaate on aivan sama.

Kiikaritähtäimen tähtäinlinja on piippulinjaa korkeammalla. Mitä suurempi kiikaritähtäimen objektiivin halkaisija, sitä korkeammalle tähtäinlinja nousee. 56 mm objektiivi on kiikaritähtäinten suurimmasta päästä. Teollisuusstandardiksi on muotoutunut olettamus, että tähtäinlinja sijaitsee 40 mm piippulinjan yläpuolella.

Kolmas linja on luodin lentorata. Toisin kuin piippu- ja tähtäinlinjat, lentorata ei ole suora viiva vaan paraabelin muotoinen käyrä. Luoti alkaa käytännössä pudota heti piipusta lähdettyään. Tämä johtuu maan vetovoimasta ja luodin kohtaamasta ilmanvastuksesta. Ilman näitä häiriötekijöitä kiväärin kohdistaminen olisikin ah niin yksinkertaista. Mutta fysiikan lakien kanssa on elettävä.

Arvioitu ampumaetäisyys

Jos puhumme SAL/ISSF/SML-tyyppisestä rata-ammunnasta, kohdistaminen on helppoa, koska ampumamatka on vakio ja tunnettu. 50, 75, 100 tai 300 m ampuja paukuttelee vain tauluun ja säätää tähtäimiä niin että osumakeskeispiste kohtaa napakympin. Kasa-ampujat pääsevät vielä tätäkin helpommalla. Osumakeskeispiste saa sijaita missä tahansa taulussa, ainoastaan kasan koko ratkaisee.

Metsästäjän osa on karumpi. Hän tietää aniharvoin etukäteen tarkkaa ampumamatkaa. Mutta useimmiten hän voi arvioida mikä on  todennäköinen ampumamatka. Tehdään muutamia olettamuksia. (a) Ampuja arvioi että ampumamatka olisi 50 ja 150 m välillä. (b) Kohteen suunnitellun osuma-alueen halkaisija on 50 mm. (c) Kaliiperi on 308 Win., mikä on Suomen yleisin metsästyspatruuna. (d) Metsästäjällä on käytösään vain 100 m rata, mikä on yleisin seuraratojen max. pituus Suomessa. (e) Henkilöllä on käytettävissään tietokone ja nettiyhteys. Tai älypuhelin.

Otetaan yhteys Norman ballistiikkalaskuriin. Tämän ohjelman hyvänä puolena on visuaalinen selkeys. Etsitään taulukosta haluttu 308 Win. patruuna, joka olkoon vaikkapa 9,7 gramman (150 grs.) Nosler BST-luodilla ladattu. Säädetään kohdistusetäisyys (inskjutningsavstånd, zero range) liukukytkimellä 150 metriin. Tähtäinlinjan korkeus (siktlinje, sight line) onkin jo valmiiksi 40 mm. Kun ammutaan Norman tehdaspatruunoita, niin lähtönopeus (utgångshastighet, muzzle velocity) on jo valmiina eli 860 m/s. Tuuli oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi nollaksi mutta senkin säädön mahdollisuus ohjelmassa on.

Nyt viemme liukukytkimellä pystysuoran kursorin 100 m kohdalle. Asteikolta (kulbanehöjd, height of trajectory) luemme että luoti on tällä kohdalla 25 mm tähtäinlinjan yläpuolella. Eli jos menisimme 100 m radalle ja kohdistaisimme aseen käymään 25 mm napakympin yläpuolelle, sen pitäisi käydä 150 m päässä napakymppiin. Ase on näin toimien kohdistettu 150 metrille 100 m radalla!

Point blank range

Tällainen englanninkielinen termi esiintyy alan kirjallisuudessa. Sillä tarkoitetaan aluetta jolla luoti osuu kohteeseensa annetulla toleranssilla. Meidän esimerkissämme täksi toleranssiksi sovittiin 50 mm ympyrä, mikä riittänee ketulle ja suuremmalle linnulle. Hirvieläimelle osuma-alue saa olla suurempikin, mutta nyt suoritammekin laskentaharjoituksia.

Liikutamme pystysuoraa kursoria luodin lentoradan käyrällä eestaas. Jos osuma-alue on 50 mm, niin luodin lentorata saa olla osumapisteestä +/- 25 mm. Aivan piipunsuussa se on oletusarvon 40 mm verran alla. 12 m piipunsuusta luoti osuu 25 mm tähtäyspisteen alle ja rupeaa siitä nousemaan. 36 m piipunsuusta luoti osuu tarkalleen tähtäyspisteeseen ja nousee siitä tähtäyslinjan yläpuolelle. Alueella 89-102 m luoti on zeniitissä eli lentoratansa lakikohdassa, 25 mm tähtäyspisteen yläpuolella, jonka jälkeen lentorata rupeaa laskemaan. 150 metrissä luoti osuu napakymppiin, jonka jälkeen se rupeaa putoamaan tähtäyspisteen alapuolelle progressiivisesti, niin kuin jokainen luoti tekee ilmanvastuksen ja painovoiman yhteisvaikutuksesta. Luodin nopeus hidastuu. Jotkut luodit enemmän ja toiset vähemmän, mutta kaikki hidastuvat.

160 m päässä luodin lentorata on -10 mm, 169 m päässä -20 mm ja 173 m päässä -25 mm. Tämä patruunan point blank range (nollatuulella ja ISA-ilmanalassa) on siis 12-173 m. Tällä ampumaetäisyysvälillä (point blank range) voit pitää ristikon keskellä ja osut 50 mm halkaisijaiseen ympyrään. Tai riistaan.

Käyrästä näkee myös, että 1,5 m korkeudelta vaakasuoraan ammuttuna tämän patruunan luoti putoaa maahan 484 m pässä. Se on lentänyt 0,707 sekunnin ajan. Pudotessaan sillä on vielä nopeutta 549 m/s ja energiaa 1462 joulea. Riittää reilusti metsästysasetuksen 1- ja 2-luokan riistan vaatimuksiin (200 ja 800 joulea).

Ahaa-elämyksiä

Ilmaisella ballistiikkataulukolla leikkimällä voi saada mukavia ahaa-elämyksiä. Eri kaliipereilla ja eri luodeilla on eroja, jotka kasvavat ampumaetäisyyden lisääntyessä. Taulukon avulla näitä voi vertailla. Voit myös laittaa kaksi tai useampia patruunoita keskinäiseen vertailuun. Käppyrät päällekkäin aseteltuna havainnollistavat erot.

Koska luodin lentorata lerpahtaa loppua kohden, kannattaa kohdistusetäisyys pitää mieluummin näennäisen ylisuurena kuin liian lyhyenä. Jos sama Norman patruuna kohdistettaisiin 100 metriin, olisi sen point blank range 15-139 m kun 150 m kohdistuksella saatiin alueeksi 12-173 metriä. Jos ero ei näytä merkittävältä, niin se suurenee kun ruvetaan käyttämään hitaampia ja huonommin lentäviä luoteja. Norma ei lataa 45-70-kaliiperia, mutta sen ballistiikkaa voi tutkia syöttämällä arvot käsin.

Otettu 308 Win.-esimerkki on lähellä todellista elämää ja suomalaista metsästystä. Tietokoneella kokeilemalla ja ohjelmalla leikkimällä voi etsiä omalle kaliiperille ja omia ampumaolosuhteita vastaavat optimaaliset arvot.

On luoteja ja kaliipereita, joilla on huono B.C. ja hidas lähtönopeus. Esim. tuo 45-70, jota takavuosina Suomessakin hirvestyksessä harrastettiin. Toinen ääripää on sutjakkaat luodit, suuret nopeudet ja pitkät ampumamatkat, esim. uudehko hot rod kaliiperi 6XC. Molemmissa ääritapauksissa kannattaa paneutua luodin lentorataan ja kohdistamismatkaan . Norma Ballistik-ohjelmassa ampumaetäisyys ulottuu 600 metriin joka varmasti riittää suomalaiselle metsästäjälle ja tarkkuusampujalle. Ison veden takana ammutaan pitemmälle, aina kahteen kilometriin saakka. Jossain Arizonassa kun sitä lääniä piisaa niin että katteeks käyp.

Olen käyttänyt esimerkissäni Norman ohjelmaa. Olen tykästynyt siihen sen graafisen selkeyden vuoksi. Lisäksi Norman tehdaspatruunasortimentti on maailman laajin (yli 110 kaliiperia), joten valmiita arvoja löytyy kirjastosta. Toki omiakin patruunoita voi syöttää kun tietää luodin painon, lähtönopeuden ja ballistisen kertoimen.

Muillakin valmistajilla on ballistiikkaohjelmia, kuten Sakolla, Lapualla, Federalilla, Winchesterillä, Remingtonilla, Barnesilla, Sierralla, Noslerilla, Hornadylla… Joillain on lisäksi tai pelkästään appeja älypuhelimeen, Androidiin tai iPhoneen.

Tietoa on nyt maailma pullollaan toisin kuin 30 vuotta sitten. Sen esille kaivamiseen tarvitaan pikkuisen viitseliäisyyttä.

 

”This is what really happens” = Kaaviomainen esitys todellisesta tilanteesta

”This is not what happens” = Näin ampuja ehkä kuvittelee tilanteen, mutta näin se ei ole!