Suomen asekaupan jakelujärjestelmään tulee muutoksia. Osa näistä ei näy kuluttajalle. Kuitenkin on hyvä tietää kuka on tuotteen maahantuoja, koska kuluttajasuojalain mukaan maahantuojalla on jakamaton vastuu joissain asioissa.

Anschütz Gyttorp Finlandille

Anschützin ja Hjorthin yhteisessä tiedotteessa kerrotaan, että saksalaisen Anschützin edustus, maahantuonti, huoltovastuu ja varaosahuolto siirtyvät 1.7.2014 Hjorthilta Gyttorp Finland Oy:lle. Tämä sijaitsee Etelä-Pohjanmaan Maalahdella, Vaasan eteläpuolella. Yhteystiedot löytyvät tästä.

Ulmissa sijaitseva Anschütz on vanha (perustettu 1856) ja perinteikäs perheyhtiö kuudennessa sukupolvessa. Suomessa merkki tunnetaan mm. ampumahiihtokivääreistään (jonka alueen Ansu lähes omistaa), 50 m tarkkuuskiväreistään ja 10 m kilpaluokan ilmakivääreistään. Anschütz valmistaa tauon jälkeen jälleen myös metsästyskivääreitä ja nykymuodin mukaista itselataavaa 22 LR MSR:ää (Modern Sporting Rifle). Kentällä on suuri joukko vanhoja Anschütz-aseita, jopa 1920-30-luvuilta.

Ruotsalainen Gyttorp perustettiin v. 1908 nimensä mukaiselle paikkakunnalle haulikonpatruunoiden valmistajaksi. Punaisesta pahvihylsyisestä patruunasta tuli kuulu tavaramerkki (Gyttorp röda). Husqvarna-haulikot ja Gyttorp-patruunat tuntuivat kulkevan käsi kädessä.

Vihtavuori lopetti haulipatruunoiden lataamisen runsaat parikymmentä vuotta sitten, mistä lähtien Gyttorp on ollut Pohjoismaiden ainoa haulikonpatruunoiden valmistaja. Gyttorp Finland Oy syntyi muutama vuosi sitten kun Ruotsin Gyttorp osti petolahtelaisen maahantuonti- ja tukkuliikkeen Erämaan Ruutiaitta – Krutbodenin.

Gyttorp Normalle

8.1.2014 ilmoitettiin, että Ruotsin Åmotforsissa toimiva Norma Precision AB on ostanut osuuden patruunanvalmistaja Gyttorp AB:sta ja tukkuliike Gyttorp Jakt AB:stä. Gyttorp Jakt on toiminut paitsi Gyttorp-patruunoiden jakelijana myös Browningin, Krieghoffin, Mannlicherin, Leupoldin, Redfieldin ja Noslerin maahantuojana. Browning Internationalin alle kuuluu myös amerikkalainen tuotemerkki Winchester. Browning teettää Winchester-brändättyjä aseita USA:ssa, Portugalissa ja Japanissa. Winchester-patruunat valmistetaan USA:ssa, Illinois’ssa ja Mississippissä. Joitain 22-patruunoita valmistetaan Australiassa ja joitain haulikonpatruunoita Etelä-Euroopassa.

Suomen osalta seurauksena on että Norma-patruunoiden maahantuonti ja jakelu siirtyy 1.7.2014 oululaiselta Urheilu & Kalastukselta Gyttorp Finlandille.

Keskisytytteisten luotipatruunoiden valmistaja Norma aloitti alun perin Norjassa v. 1895. Se perusti v. 1902 tehtaan Ruotsin Åmotforsiin lähelle Norjan rajaa. Norman erityisosaamiseksi tai bravuuriksi on mainittu, että se valmistaa suurempaa kaliiperivalikoimaa kuin kukaan muu. Norma on myös kehittänyt useita nimikkokaliipereita. Vuodesta 1990 lähtien…

Norman omistaa saksalainen RWS (entinen Dynamit Nobel)

Norma-Gyttorp-kaupan myötä Gyttorp Finlandin jakeluun tulevat tavaramerkit Norma, RWS, Geco, Rottweil ja Cineshot. Hieman brändien historiallisia taustoja: Dynamit Nobel hankki omistukseensa Gustav Genschowin (Geco) v. 1963. Tuotemerkki RWS (Rheinisch-Westfälischer Sprengstoff AG) tuli Dynamit Nobelille v. 1931. V. 1907 syntynyt tavaramerkki Waidmannsheil tuli yritysoston kautta Dynamit Nobelille v. 1926. Itse Dynamit Nobel perustettiin v. 1865 Hampuriin valmistamaan ruotsalaisen Alfred Nobelin keksimää dynamiittia.

RWS:n omistaa RUAG

Jotteivät asiat olisi liian yksinkertaisia, sveitsiläinen RUAG Ammotec osti Dynamit Nobelin RWS-patruunatuotannon v. 2002. RUAG on laajentanut tonttiaan hankkimalla omistukseensa patruunatehtaat Itävallasta (Hirtenberger v. 2003) ja Unkarista (MFS2000 v. 2008) sekä perustamalla oman patruunalataamon Yhdysvaltoihin v. 2009.

RUAG Group on Sveitsin valtion omistama ilmailu-, puolustusväline- ja avaruustekniikka-alojen osakeyhtiö. RUAG:ista voi ottaa hyvin analogian Suomen Patria Industries-yhtiöön, joka synnytettiin Suomen puolustusvälinekonserniksi v. 1997. Alkuperäinen Patria on muuttunut vuosien varrella. Nyt Suomen valtio omistaa siitä 73,2 % ja monikansallinen EADS 26,8 %. Metsästäjää ja urheiluampujaa kiinnostavat osat Lapuan patruunatehdas ja Vihtavuoren ruutitehdas ovat irrotetut Patriasta. Mutta sitten taas Patria omistaa 50 % norjalais-suomalaisesta Nammosta joka omistaa 100 %:sti Lapuan ja Vihtavuoren.

Jos päässä humisee kaiken tämän jälkeen, niin tervetuloa klubiin!

XXL – korttelin uusi kaveri

Olen aikaisemmassa blogissani kertonut norjalaisesta urheilukauppaketjusta XXL, jolla on Ruotsin ohjelmassaan myös aseita ja patruunoita. Ensimmäinen Suomen XXL-tavaratalo Vantaan Tammistossa avattiin 2.4.2014 aiheuttaen kilometrin pituisen ihmisjonon. XXL:n nettisivuilla kerrotaan, että syksyllä 2014 aukeavat Helsingin Kluuvi ja Itäkeskus sekä Tampereen Kaleva. Keväällä 2015 avataan Turun Mylly ja Espoon Suomenoja. Sen pitemmälle ei julkisia suunnitelmia ole ilmoitettu.

Toistaiseksi Suomen XXL:n nettisivuilla on aseita hyvin vaatimattomasti: Mauser, Blaser, Heym, ja vain yksi malli kustakin. Toistaiseksi XXL ei ole tekijä Suomen asekaupassa.

On kuulunut huhuja EU:n suunnittelemista direktiiveistä, joiden seurauksena aseita ei voisi enää myydä muuten kuin naamakkain tiskin yli. Tämän toteutuminen tuhoaisi XXL:ltä aseiden etämyynnin, mutta niin se tuhoaisi monelta muultakin aseliikkeeltä. Suomessahan Itella on kieltäytynyt kuljettamasta aseita, patruunoita ja jopa aseiden osia ja asetarvikkeita.

USA:ssa on ollut voimassa jo 45 vuotta kuuluisa Gun Control Act 1968, joka mm. kieltää aseiden postimyynnin. Lain pontimena kerrotaan olleen näyttävät murhat, joita tehtiin postimyynnistä ostetuilla aseilla. Kuuluisin oli John F. Kennedyn murha v. 1963. Lee Harvey Oswald osti Terni-Carcano kiväärin kiikaritähtäimineen väärällä nimellä postimyynnistä Chicagosta hintaan 19,95 U.S. dollaria. Sopivia 6,5 x 52-patruunoita saattoi ostaa ilman lupaa mistä tahansa alan kaupasta.

Jos tuollainen EU:n etämyyntidirektiivi tulisi ja se toteutettaisiin Suomessa, se tietäisi kivijalka-aseliikkeiden uutta tulemista. Monen mielestä tämä ei olisi paha asia ollenkaan. Itse tervehtisin suuntausta ilolla. Syitä on useita.

 

RWS:n pääkonttori Fürthissä, Saksassa. Kuvassa (vas) RWS-patruunoiden tuotepäällikkö Nicole Heidemann ja RWS:n historioitsija Hubertus Dowidat. Kuva: Pekka Suuronen