Sako on Euroopan suurin siviilikiväärien valmistaja ja kuuluu maailman suurimpien joukkoon. Vuonna 2013 Riihimäellä valmistettiin 100.100 kivääriä, Sakoja ja Tikkoja.

Sakon siviilikiväärien tuotanto alkoi tosissaan v. 1946. Siitä lähtien on valmistunut yli miljoona kivääriä. Monista Sako-malleista on tullut keräilyllisiä, eritoten USA:ssa ja Kanadassa missä brändi nauttii suurta arvostusta. V. 1981 teksasilainen Mims C. Reed ja kansasilainen Jim Lutes perustivat Sako Collectors Associationin (SCA). Tämä toimi nimestään huolimatta puolikaupallisena Mims Reed’in ”yrityksenä”. Yhdistyksellä oli jäsenmaksu ja tiedotuslehti (newsletter). SCA:n näkyvin saavutus oli houkutella Sako valmistamaan erikoistilauksesta jäsenilleen 350 kpl erän vipulukkokivääreitä VL 63 kaliipereissa 243 Win. ja 308 Win. Aseet oli merkitty ” ** of 175 ”.

Sako Collectors Club

SCA:n toiminta hiipui ja lopulta kuoli 1990-luvulla. 2000-luvun alussa eräs ruotsalainen henkilö perusti Sako Collectors Club’in (SCC), joka oli suunnattu USA:n markkinoille. Tästä kehittyi foorumi, jolla on tätä kirjoittaessani 4.812 jäsentä. Nämä ovat kirjoittaneet 6.184 ketjua tai säiettä, joilta löytyy 42.725 viestiä. Näissä on hyvin paljon asiaa, asian vierestä ja asian ohi. Niin kuin on myös suomalaisilla foorumeilla. Sama peli kaikkialla maailmassa.

SCC:n jäseniä on ympäri maailmaa mutta suurin osa tulee USA:sta. Viestejä lähetetään Australiasta ja Uudesta Seelannista, mitkä ovat hyviä Sako-maita. Sakon vuosien takainen vientipäällikkö keskustelee Egyptistä käsin. SCC:n pyörittäjä pysyy incognitona nimimerkin ”L61R a.k.a. Jim” nimimerkin takana. Foorumin copyright-tekstissä lukee ”Scandinavian Guns”.

Jäsenyys on ilmainen. Foorumilla esiinnytään pääsääntöisesti nimimerkillä, mutta keskustelijan kotipaikka pyritään ilmoittamaan. Sen tarkkuus riippuu antajasta. Joku voi ilmoittaa ”Savannah, Georgia”, toinen taas ”Midwest USA” (= keskilänsi), kolmas vain ”Finland”. Keskustelukieli on englanti. Nykyajan malliin sivustolla on yhteys Facebookiin, Twitteriin ja Pinterestiin.

Keskustelualueet on jaettu asemalleittain, jolloin oman kiinnostuksen alue on helpompi löytää. Mukana ovat lisäksi mm. Sakon pistoolit, Sako Mauserit, Sakon patruunat sekä Valmet ja Tikka. Sivustolta löytyvät Sakon historian aikajana, asemallien aikajana, vanhoja lehtiartikkeleita, osaluetteloita, räjäytyskuvia, purkuohjeita ja muuta mukavaa. Trade Corner on kauppapaikka, jossa ostetaan, myydään ja vaihdetaan. Käytännössä on hyvin töisevää ja/tai kallista yrittää ostaa aseita tai niiden osia USA:sta tai lähettää Suomesta sinne. USA:ssa aseiden vientilisenssi maksaa 250 dollaria ja lentorahti vähintään toisen mokoman. Mutta ilmoituksia on myös muualta maailmasta.

Olen seurannut SCC:n palstoja muutaman vuoden. Pyörittäjä ”L61R a.k.a Jim” vaihtaa foorumipohjaa aina silloin tällöin. Poikkeuksetta välittömänä tuloksena on alkusekaannus. Nyt on taas tätä kirjoittaessani uusi foorumipohja käytössä ja sivustot tökkivät pahasti. Mutta vaikeudethan on tehty voitettaviksi. Nykykielellä ilmaistuna: ”Tilanne on haasteellinen”.

22 Short – antaa palaa!

Hyppään täydessä vauhdissa asiasta toiseen. V. 2005 ISSF muutti pistooliammunnan sääntöjä siten, että olympiapistooli vaihdettiin ammuttavaksi 22 Long Rifle-patruunalla entisen 22 Shortin sijaan. Seurauksena markkinoille jäi suuri määrä 22 Short-pesitettyjä pistooleita joilla ei voinut enää kilpailla arvokilpailuissa. Hyvin monet ovat High Standard-merkkisiä mutta muitakin löytyy.

Tällä oli monia seurauksia. Useat patruunavalmistajat pudottivat 22 Shortin valmistusohjelmastaan. Samoin tekivät lähes kaikki pistoolinvalmistajat. Aktiivikilpailijat myivät Short-kalustonsa pois ja hankkivat Long Riflea tilalle. Seurauksena markkinoille tuli Short-pistoolien ylitarjontaa ja kysyntä romahti lähes nollaan. Näille pistooleille tuli varsinaiset ostajan markkinat. Aselupa maksaa – valitettavasti – nykyään 78 euroa. Pistoolin saattaa saada alle tuon hinnan.

Jos kyse olisi ihan rehellisestä virkistysammunnasta (mikä ei tietenkään ole Suomessa aseluvan peruste), niin kannattaisi todella ostaa 22 Short-pistooli. Ne ovat puoli-ilmaisia. Sen rekyyli on pienempi ja ääni vähäisempi kuin 22 Long Riflen. Patruunoita valmistavat mm. RWS (Saksa), Fiocchi (Italia), Sellier & Bellot (Tshekki), Winchester ja CCI (USA), Aguila (Meksiko) ja Armscor (Filippiinit) Kannattaisi unohtaa puheet 22 Short-pistoolin uudestaan pesittämisestä 22 LR:lle. Se ei kerta kaikkiaan kannata niin kauan kuin Short-patruunoita saa.

Pistooleille myönnetään aselupia edelleen!

Lopuksi lainaan sanomaani, jonka olen kertonut toisaalla. ”Älkää uskoko puheita että 22 itselataavalle pistoolille on mahdotonta saada aselupaa. Tämä on puppua. Tällaista tappiomielialaa on liikkeellä jopa aseliikkeissä. Pistooliluvan saa kun (a) ikää on 20 vee täyteen, (b) takana on kaksi vuotta harrastusta ja sen osoittava harrastustodistus (saa ampumaseuralta), (c) henkilö on muuten aselupakelpoinen (ei ole ns. poliisin vanha tuttu), (d) läpäisee soveltuvuustestin (joka iikka läpäisee), (e) rahaa aselupaan on 78 euroa.”

Harrastuneisuus tarkoittaa vähintään 10 suorituskertaa viimeisen kahden vuoden ajanjakson aikana. Se voidaan osoittaa esim. ilmapistoolilla ampumisella tai myös kilpailujen toimitsijatehtäviin osallistumalla.