Ampumaharrastusfoorumi kokoontui seminaariin Vantaalla 25.4.2014. Tämä koalitio lienee jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomaksi. On kuitenkin turvallista sanoa, että ilman Ampumaharrastusfoorumia vuoden 2011 aselaki olisi toisennäköinen. Ja samoin olisivat vuonna 2014 voimaan tulevat uudet säädökset (”Aselain II vaihe”).

Poliisitarkastaja Seppo Sivula edustaa Poliisihallitusta aselain sisältöä suunniteltaessa. Kuva: Pekka Suuronen

”Ampumarataforum” perustettiin Maanpuolustuskoulutus ry:n kokoon kutsumana 29.3.2005. Forumiin kutsuttiin Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ), Reserviläisliitto ry (RES), Reserviläisurheiluliitto ry (RESUL), Suomen Ampumaurheiluliitto ry (SAL), Suomen Metsästäjäliitto ry (SML) ja Suomen Reserviupseeriliitto ry (RUL). MKJ:stä on sittemmin tullut Suomen Riistakeskus. Ampumaurheilufoorumiin ovat myöhemmin liittyneet Suomen Ampumahiihtoliitto ry (SAHL), Asealan Elinkeinonharjoittajat ry (AEE) ja Asehistorian Liitto ry.

Perustavassa kokouksessa v. 2005 päätettiin, että SAL toimisi forumin puheenjohtajajärjestönä. Puhetta on johtanut koko forumin olemassaolon ajan toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi (SAL). Forumin sihteerinä on toiminut samoin alusta alkaen Jorma Riissanen (SAL). Vuodesta 2007 foorumin sisällä on toiminut AMPU-hanke, jonka tavoitteena on saada aikaan ajokortin kaltainen ampumakortti. Tämän hankkeen projektipäällikkönä on toiminut koko ajan Markku Lainevirta.

Painopisteinä ampumaradat ja aselainsäädäntö

Huhtikuun seminaari oli seitsemäs laatuaan. Jokaisella vuodella on ollut oma teemansa, nyt seminaarin nimi oli ”Uusiutuva aselainsäädäntö”. Siinä käsiteltiin sekä ampumarata-asioita että aselain ajankohtaisia asioita. Ampumaradat ovat tärkeitä, mutta niiden yksityiskohdat kuten asemakaavoitus, ympäristövaatimukset ja meluasiat, kaatuvat (harmittavasti) harvojen ja valittujen vastuuhenkilöiden päänsäryksi.

Aselakiasiat sen sijaan koskettavat suurempaa kansanosaa eli 670.000 aseluvan haltijaa, rinnakkaiskorttilaiset mukaan lukien. Niinpä keskityn tässä blogissa vain aselakiasioihin. Ampumaratalakien uudistus on toki tärkeä asia. Niistä ja kaikesta muustakin seminaarissa esitetyistä PPT-kalvoista RUL tarjoaa PDF-versiot tästä linkistä. Niiden avaamiseen ei tarvita PowerPoint-ohjelmaa. Ilmainen katseluohjelma kuten Acrobat Reader tai joku monista muista riittää.

Aselakiasiaa esittivät sisäministeriön Poliisihallituksesta kaksi virkamiestä: Poliisitarkastaja Seppo Sivula puhui lainsäätäjän suulla, ylitarkastaja Mika Koponen kertoi aselaeista aselupahallinnon kannalta. Molemmat mielenkiintoisia esitelmiä, joten nämä kalvot kannattaa katsoa.

Aselaki on nyt vaiheessa Hallituksen esitys (HE 20/2014, ilmoitettu eduskunnalle 4.4.2014), joka on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Sieltä se menee eduskunnan istuntoihin. On mahdollista, että laki nuijitaan valmiiksi jo ennen eduskunnan kesälomia eli heinäkuun alkua. Voimaantuloajaksi ehdotetaan todennäköisesti hyvin pikaista päivämäärää. Turvakaappiasiassa ehdotetaan annettavaksi 5 vuoden siirtymäkausi. Näin aseenomistajalla olisi aikaa tutkia, pähkäillä, vertailla ja shoppailla.

Jousiaseet ja suurikaliiperiset ilma-aseet

Tehokkaita ilma-aseita ja jousiaseita on ehdotettu sisällytettäviksi aselain piiriin, eli niistä pitäisi joidenkin mielestä tehdä luvanvaraisia. Nyt HE:ssä jousiaseet on jätetty keskustelun ulkopuolelle. Ilma-aseissa on puhuttu ”tehokkaista ilma-aseista” Keski-Euroopan malliin, mutta HE:ssä ollaan laitettu kriteeriksi kaliiperi eli piipun sisähalkaisija. Raja olisi yli 6,35 mm (.25 cal.). ISSF/SAL:n kilpailuissa käytettävät tarkkuusilma-aseet ovat poikkeuksetta 4,5 mm. Mökki-ilmakoista löytyy pääsääntöisesti 4,5 ja 5,5 mm kaliipereita. Yli 6,35 mm ilma-aseet ovat Suomessa harvinaisia. Poliisihallituksen perusteluissa kerrotaan: ”Tehokkaiden ilma-aseiden ehdotettu lisäsääntely koskisi arviolta todennäköisesti enintään kymmentä tuhatta ilma-asetta.”

HE:ssä on päätetty luopua tehonmittauksesta. Tehokkuuden valvonta olisi kenttäolosuhteissa erittäin hankala toteuttaa. Piipun kaliiperin sen sijaan voi mitata ”unkefäär” vaikka kuusen alla. Mielestäni tämä päätös oli viisas. Sen myötä pitäisi puhua suurikaliiperista ilma-aseista tehokkaiden asemesta.

Aseiden säilytys

Säilytyssäännösten tiukentaminen on aseenomistajien kannalta suurin muutos. Ehdotetussa ampuma-aselain 106 §:ssä on seuraava teksti:”Jos ampuma-asetta säilytetään 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa paikassa, se on säilytettävä 119 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla annetussa sisäministeriön asetuksessa määritellyssä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa, lukitussa paikassa tai muuten lukittuna siten, että ampuma-ase tai aseen osa ei ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön. Ampuma-ase voidaan tällöin säilyttää myös siten, että muu aseen osa kuin äänenvaimennin säilytetään erillään lukittuna edellä mainitulla tavalla ja loput aseen osat siten, etteivät ne ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön. Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yli viisi ampuma-asetta, on aseet säilytettävä 119 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla annetussa sisäministeriön asetuksessa määritellyssä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytyspaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat.”

Muutos entiseen käytäntöön on, että puretun aseen osatkin (esim. kiväärin lukko, haulikon etutukki) on säilytettävä lukitussa paikassa. Lukituksen tasoa ei ole määritelty. Useimmilla meistä on asunnon ulko-ovi lukittuna, mutta tämä ei riitä lukitun paikan määritelmäksi. Jonkinlainen muu lukittu tila pitää olla.

Toinen muutos koskee turvakaappeja. Ehdotuksessa yli viisi tuliasetta ja suurikaliiperista ilma-asetta vaativat hyväksytyn turvakaapin. Samoin yksikin ERVA-ase (erittäin vaarallinen ase) on säilytettävä turvakaapissa. Nyt kaikki tuliaseet lasketaan kiintiöön, kun ennen useat asetyypit (esim. kertatuliset haulikot ja kiväärit, pienoispistoolit ja -revolverit) olivat turvakaappisäädöksen ulkopuolella. Nyt siis mukaan lasketaan kaikki tuliaseet.

Poliisihallituksen perusteluissa kerrotaan: ”Ehdotettu säännös koskisi 68.000 luvanhaltijaa eli velvoitteen piiriin tulisi noin 60.000 uutta luvanhaltijaa. Turvakaapin hinta voidaan arvioida vähintään 400 euroksi, jolloin jos kaikki velvoitteen piiriin tulevat hankkisivat turvakaapin, olisi luvanhaltijoiden kokonaiskustannus viiden vuoden siirtymäkauden kuluessa vähintään 24 miljoonaa euroa.”

Hyväksytyn turvakaapin standardit olisivat nykyiset Suomen SFS 5870, Ruotsin SS 3492 ja EU:n EN-1143-1 Class III. Standardeista EN-14450S1 ja -S2 ”on annettu lausunto”, mikä tarkoittanee että nämä standardit tullaan todennäköisesti sisällyttämään lain sanamuotoon. Vanhassa turvakaappiasetuksessa oli mainittu vain Suomen ja Ruotsin standardit, ja nämä kaapit tulevat varmasti säilymään hyväksyttyjen turvakaappien listoilla, koska aseiden omistajat ovat hankkineet niitä jo tuhansia.

Soveltuvuustesti

Tähän ei ole tiedossa muutoksia, vaikka testiä on laajalti kritisoitu. Ylitarkastaja Mika Koposen Ampumaharrastusfoorumin seminaarissa julkisesti esittämä mielipide soveltuvuustestistä on murskaava: ”Minun mielestäni soveltuvuustestin voisi heittää romukoppaan saman tien!”

Jos ei mitään muuta negatiivista testistä sanoisi, niin sen aiheuttaman työkuormituksen ja kustannuksen poliisilaitoksille on oltava melkomoinen. Onkohan tätä käytetty pontimena kun aseluvan hinta on hissattu kipukynnykselle eli 78 euroon?

Ylitarkastaja Mika Koponen kertoi uudesta aselaista aselupahallinnon silmin. Kuva: Pekka Suuronen

P.S. Europarlamenttivaalien ennakkoäänestysaika on 14.-20.5.2014. Ennakkoon äänestäminen on useimmille paljon helpompi tapa kuin odottaa varsinaista äänestyspäivää sunnuntai 25.5.2014. Esimerkiksi omassa tapauksessani voin suorittaa ennakkoäänestyksen päivittäistavaramarketissani. Äänestämällä vaikutat EU:n päätöksiin. On fiksumpaa äänestää nyt kuin jälkikäteen puida taskussa nyrkkiä ja noitua sitä #$%&!! ee-uuta ja niitä £&%#¤!! rysselin mänttiniskoja.

YLE:n vaalikoneen aukemista rummutetaan juuri tätä kirjoittaessani. Kandee tutkia.