Minun on julkisesti tunnustettava että olen tehnyt syntiä. Olen käynyt harjoittamassa virkistysammuntaa pistoolilla.

Osumien hajoaminen pystysuoraksi jonoksi kertoo näön ongelmista. Kuva: Pekka Suuronen

Syntini oli kahdentasoista. Ensinnäkin, käytetty ampuma-ase oli varsinainen syntisäkki eli itselataava pistooli kaliiperissa 22 LR. Toiseksi, harjoitin virkistys- eli hupiammuntaa. Itseni iloksi. Tunnustan, että olen jättänyt haaveet Rio de Janeiron olympialaisista v. 2016. En ole olympiavalmennettavien pistoolijoukkueessa vaikka minulla on pistoolille lupa.

Ammunnan olosuhteet olivat erinomaiset. Patruunat olivat Lapuan takavuosien huippupatruunoita. Taululla oli valoa vähintään riittävästi. Ilma oli kesäisen leppeä ja kuiva. Tuulta ei juurikaan ollut. Ampumakatos antoi asianmukaisen suojan ja varjon, joten tähtäimet eivät kiiltäneet. Pian olin radalla aivan yksin, joten ulkoisia häiriötekijöitäkään ei ollut. Nautin ampumisesta omaan tahtiin. Alkulämmittelyn jälkeen rupesi syntymään mukavan näköisiä kasoja.

Avotähtäinten oikea tähtäinkuva

Tavanomaisessa pistoolissa on avotähtäimet eli hahlo ja jyvä. Samanlaiset tähtäimet on sellaisissa metsästyskivääreissäkin, missä ei ole kiikaritähtäintä. Tähtäinkuva muodostuu neljän kiintopisteen linjasta: Silmä, takahahlo, etujyvä ja maali. Pistooliammunnassa hahlo on noin 500 mm etäisyydellä silmästä, jyvä hahlosta enintään 220 mm päässä (ISSF/SAL vakiopistoolin säännöt). Taulu sitten jyvästä runsaan 24 m päässä (tavallinen pistoolimatka on 25 m).

Silmä ei voi nähdä kaikkia kolmea terävänä yhtä aikaa. On valittava jokin näistä, mihin silmän tarkentaa. Suositeltava tarkennuskohde on jyvä. Tällöin sekä hahlo että maali tulevat näkymään sumeina, vain jyvä näkyy terävänä. Näistä jenkkiperäisistä kuvista näkyy periaate. Me olemme opetelleet tähtäämään tasajyvällä mustan alareunaan emmekä keskelle, mutta ei anneta tämän häiritä pääasiaa eli silmän tarkentamisen periaatetta.

Väärin! Silmä tarkennettu hahloon. Kuva: Gun Digest Väärin! Silmä tarkennettu tauluun. Kuva: Gun Digest Oikein! Silmä tarkennettu jyvään. Kuva: Gun Digest
VÄÄRIN! Katse on tarkentunut hahloon. VÄÄRIN! Katse on tarkentunut tauluun. OIKEIN! Katse on tarkentunut jyvään.

Venäläinen ampumavalmentaja Anatol Jurjev varoittaa vaihtoehtoisista silmän tarkentamismenetelmistä: ”Eräät ampujat juoksuttavat silmäänsä tähtäämisen aikana hahlon, jyvän ja maalin välillä. Tätä liikettä he tekevät muutaman kerran kunnes saavat mainitut kolme pistettä samalle suoralle. Tällainen tähtääminen väsyttää lyhyessä ajassa silmälihakset, joten sen käyttö voi tulla kyseeseen ainoastaan tähtäämisen harjoittelussa ja silloinkin vain harjoittelun alkuvaiheissa. Nopeassa ammunnassa tällaisen tähtäämistavan käyttäminen on ajan puutteen vuoksi mahdotonta. Kiväärillä ampujan onkin tingittävä tähtäämisessä jostakin ja pyrittävä näkemään tarkasti ja terävästi vain yksi kohde; jyvä, hahlo tai maali.”

Tähtäinkuvan rakentaminen on mahdollista (ja välttämätöntä) rata-ammunnassa, missä on aikaa. Metsästyksessä liikkuvaan maaliin ammuttaessa ei hifistely ole mahdollista. Metsästäjän on harjoiteltava tähtäämisen rutiinit valmiiksi radalla jotta ne tulisivat riistatilanteessa suoraan selkäytimestä.

Pystysuora hajonta

Alussa kerrotun ampumasessioni tulokset hivelivät alkuun egoa mutta sitten tuli takapakkia. Osumakuviot rupesivat venymään pystysuorassa suunnassa otsikkokuvan malliin. Yritin skarpata tähtäämistä mutta tuloksetta. Tulin sellaiseen johtopäätökseen että tähtäyssilmäni väsyi. Se ei enää jaksanut jännittää jyvän kuvaa tarkaksi vaan yläreuna hämärtyi. Silmä väsyy ikäihmisellä nopeammin kuin nuorella. En olisi mitenkään voinut kunnialla selvittää tunnin mittaista ampumasessiota.

Tässä vaiheessa olisi aihetta hankkia ampujan lasit ja niille varta vasten suunniteltu kehys. Ampuja tarvitsee vain yhden linssin mutta sen täytyy olla tarkalleen sovitettu ampujalle, lajille ja matkalle, jotta siitä saisi täyden hyödyn. Suomessa on muutamia erityisesti ampujia palvelevia optikkoja, kuten Mikkelin Raimo Laitinen. Ampujain laseilla harrastusta saattaa voida näön puolesta jatkaa pitkäänkin. Suomen Ampumaurheiluliitolla on ikäsarjat Y70 ja Y75!

Kiikaritähtäimet

Optiset tähtäimet asettavat tähtäinristikon ja maalin samalle tarkennustasolle. Tämän vuoksi silmä kokee ampumisen avotähtäimiin verrattuna helpommaksi. Metsästäjän kannattaa harkita vakavasti kiikaritähtäintä jos ja kun ikänäkö rupeaa kolkuttamaan. Yrjö Ylänne totesi jo vuoden 1926 Metsästäjän käsikirjassa, että kiikaritähtäin on avuksi vanhenevalle metsästäjälle: ”Ihmisen silmät käyvät vanhemmiten kankeiksi”. Professori Ylänne oli kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä vasta 38-vuotias.

Kiikaritähtäin ei suinkaan ole ongelmaton yleisratkaisu kaikkeen metsästykseen. Se tuo mukanaan tukun uusia ulottuvuuksia, joista pahimpana näkökentän rajoittuminen. Useimmille ihmisille ja monessa metsästystilanteessa kiikaritähtäimen edut ovat haittapuolia painavammat. Erilaisten tähtäinten valikoima on tänä päivänä niin valtaisa, että sopiva putki löytyy lähes joka lähtöön.

Useimmissa SAL-lajeissa optiset tähtäimet ovat säännöissä kielletyt. Poikkeuksina mm. riistamaalilajit, kasa-ammunta ja kiväärisiluetti. SML-lajeissa kiikaritähtäin on pääsääntöisesti sallittu.

 

Veli Niemisen Ampujan käsikirja vuodelta 1926 on aikansa raamattu.

Veli Nieminen oli suomalainen ammunnan aktivisti ja grand old man 1920-30-luvuilla. V. 1926 kirjoitettu Ampujan käsikirja sisältää yhä ajankohtaisia ja mielenkiintoisia ajatuksia.