Viime vuonna metsästysmuseossa kävi vajaat 15.000 henkeä. Kun Suomessa on 300.000 metsästäjää, et mahdollisesti ole vielä käynyt täällä.

Metsästysmuseo sijaitsee kauniilla paikalla puiden siimeksessä. Kuva: Seija Vaarna

Jos olet metsästäjä, sinun tulisi korjata tilanne. Tämä on metsästäjien oma museo! Ja hintakin on oikea. Voimassa olevaa metsästyskorttia näyttämällä pääset sisään ilmaiseksi. Vaikka eipä tuo muiltakaan kauhiasti maksa. Aikuisilta 6 euroa, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät ja varusmiehet maksavat 4 €, lapset (7-16 v.) ja koululaiset 3 €. Perhelippu 12 €. Museoyhdistyksen jäseneksikin voi liittyä. Jäsenmaksu on 20 euroa/v.

Kuva: Suomen Metsästysmuseo Suomen Metsästysmuseo aloitti toimintansa Porvoossa C.A.Borgströmin toimesta 1970-luvulla mutta tilat olivat ahtaat. Suomen Metsästäjäliiton silloinen toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko ryhtyi hommaamaan uutta museon paikkaa Riihimäeltä.   Suomen Lasimuseon viereltä, vanhan kolmostien kupeesta, löytyi lopulta upea sijainti. Riihimäen kaupunki sponsoroi projektia ja kustansi museolle rakennuksen. Se valmistui v. 1989. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Osmo Lappo (s. 1927), jonka tunnetuimpia töitä lienee Vekaranjärven varuskunnan valtaisa rakennusmassa. Uusi metsästysmuseo avattiin yleisölle 6.6.1990, 23 vuotta sitten.

”Jo muinaiset roomalaiset…”

…metsästivät, mutta tässä museossa ei lähdetä liikkeelle Roomasta vaan Suomen metsistä. Ajassa mennään Roomaa kauemmaksikin, jolloin esi-isämme metsästivät metsäpeuroja suksilla ja keihäällä. Nykymuotoisen metsästyksen sääntelyn voidaan katsoa alkaneen vuodesta 1664, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle X antoi ensimmäisen metsästysasetuksen. Se käännettiin suomeksi vuonna 1754 rahvaan ymmärrettäväksi: ”Kuning:sen Maij:tin Asetus ja Säändö, Jahtin-ajamisesta, Metsän-elävitten pyytämisestä ja Linduin ambumisesta, Annettu Stockholmisa sinä 29. päiwänä Elo-Kuuta, Wuonna 1664”. Pentti Kataja on tehnyt tästä asetuksesta nykykielisen version. Tätä kirjaa ja monia muita myydään metsästysmuseossa.

Kuva: Suomen Metsästysmuseo

Vaihtuvan näyttelyn sisääntuloteemana on vuoden loppuun saakka Lennart Segerstrålen (1892-1975) näyttely ”Korpimailta”, lintumaalauksia ja grafiikkaa. Segerstråle on kuuluisa mm. freskoista ja kirkkomaalauksista, mutta hän vietti paljon aikaa luonnossa ja Lapissa ikuistaen luontoa ja luonnon eläimiä useilla tekniikoilla.

Muita näyttelyitä tällä hetkellä ovat ”SM-Palkintopuukot Fiskars 2013”, ”Nuuskuja” (Noutajakoirajärjestön 50 v. valokuvanäyttely), ”Vuoden luontokuvat 2012”, ”Käyttöesineitä riistasta” (SML:n kilpailun parhaimmistoa) ja ”Eräkirjailija A.E.Järvinen 1891-1963”.

Pääsalissa ovat esillä kaikki Suomessa esiintyvät riistaeläimet, myös istutuslajit. Mm. fasaanien ja valkohäntäpeurojen tarinat selviävät täältä. Myös, miten Heikki Reenpää, eräs Otavan omistajista, oli mukana tässä ”Laukonpeurojen” maahantuontiprojektissa vuonna 1934.

Museo muutostilassa

Ruokavarasto pidettiin metsänelävien ulottumattomissa. Kuva: Seija Vaarna

Museo on auki täysipainoisesti, mutta taustalla tehdään muutostöitä. Metsästysmuseo kertoo uusivansa perusnäyttelyn asteittain vv. 2013-2015. Eräs uusista osioista, ”Jahdin lumo”, avattiin tammikuussa 2013. Täällä on käytetty uusinta audiovisuaalista tekniikkaa. Kävijä mm. viedään kuvan ja äänen kera lähelle metsojahdin tunnelmia eri vuodenaikoina. Samassa näyttelyssä viitataan Suomen presidenttien metsästyskytköksiin.

Metsästysmuseossa on alastarolaisen Jaakko Ojanperän trofeekokoelma Afrikasta, USA:sta ja Kanadasta. Täällä on suomalaiselle eksoottista nähtävää. Vuoden lopulla tätä näyttelyä laajennetaan vielä entisestään.

Metsästysmuseo on auki elokuun loppuun asti ti-su klo 10-18, syyskuun alusta ti-pe klo 9-16, la-su klo 10-17. Maanantaisin museo on suljettu. Älä unohda vieressä olevaa mielenkiintoista Suomen Lasimuseota.

 

Käpälämäki on Metsästysmuseon tiedotus- ja jäsenlehti.

Käpälämäki on Metsästysmuseon tiedotus- ja jäsenlehti. Sen PDF-versioita voit lukea tästä.