Jyväskylän tuottelias asekirjailija Timo Hyytinen on tuonut jälleen uuden opuksen markkinoille. Tällä kertaa aiheena on Aimo Lahti.

Timo Hyytisen kirja kertoo Aimo Lahden suunnittelemista aseista.

 

Aimo Johannes Lahti (1896-1970) oli kuuluisa asesuunnittelija (silloin käytettiin nimikettä asekonstruktööri), joka toimi Valtion Kivääritehtaalla (VKT) Jyväskylän Tourulassa vuosina 1928-1946. Lahti oli itseoppinut suunnittelija, joka oli erittäin tuottelias. Työnarkomaaniksi häntä saattoi mahdollisesti ajaa puuttuvista oppiarvoista johtuva alemmuuskompleksi.

Suomen Leijona niitti mainetta kansainvälisesti. Lahti ei ollut sotilas vaan sotilasvirkamies. Hän eli vastaperustetun Valtion Kivääritehtaan ehdoilla ja suunnitteli annetun tehtävän mukaisesti ainoastaan sotilasaseita. Poikkeuksena oli 22 LR kilpailukivääri Suomen Leijona, joka syntyi v. 1932 ja jota valmistettiin lähes 50 vuoden ajan. Toivo Mänttäri ampui Suomen Leijonalla ensimmäisenä makuuasennon täydet 400 pistettä Sveitsin Luzernissa v. 1939. Se oli uusi maailmanennätys. Tulos 400 ammuttiin myös Suomen Leijonalla Helsingin olympialaisissa vuonna 1952, ja se oli uusi olympiaennätys. Suomen Leijonasta tuli vientituote USA:a ja Australiaa myöten (Finnish Lion).

Leijona-kiväärille annettiin harvojen tuntema tunnus L.31. Tämäkin tieto selviää Hyytisen kirjasta, sillä hän on etsinyt VKT:n arkistoista koko joukon vanhoja piirustuksia, valokuvia ja muita asiakirjoja. Niitä on tässä kirjassa runsaasti esillä, Hyytisen mukaan monet ensimmäistä kertaa julkisesti.

 

Suomi-kp

Lahden kuuluisin luomus on konepistooli 9,00 kp m/31, joka sai myöhemmin lisänimen ”Suomi”. Hän myi sen valmistusoikeudet yksityiselle konepajalle (Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus O/Y). Tällainen taitaisi olla nykyisen Suomen ilmapiirissä mahdotonta. Valtion asetehtaan palkkaa nauttiva virkamies myy suunnittelemansa sotilasaseen valmistusoikeudet oman tehtaansa ulkopuolelle! Yritykselle jonka pääomistaja on ulkomaalainen! Lieventäviä asianhaaroja kuitenkin oli: (1) Aimo Lahti oli suunnitellut konepistoolia yksityisesti ja omilla rahoillaan jo kymmenen vuotta, (2) VKT:lla oli kädet täynnä pikakiväärin luomistuskia. Jos tänä päivänä syntyisi vastaava kuvio, niin kylläpä lehdistö kiehuisi kuumana ja valtion omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriä grillattaisiin.

Tiimi Timo ja Harri Hyytinen on kirjoittanut Suomi-kp:sta kirjan Suomi-konepistoolin tarina v. 2008. Siitä on tehty uudistettu painos v. 2012, jota on yhä saatavana. Suomi-kp säilyi PV:n kalustoluettelossa yli vuosituhannen vaihteen. Poliisin tukiaseena se oli listoilla vielä muutamaa vuotta kauemmin, joskaan niitä ei juuri tarvinnut kaapeista esille ottaa.

Ase ponnahti tunnettuuteen v. 1954 Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan myötä. Suomi-kp:n kanonisoijana romaanissa – ja vuotta myöhemmin elokuvassa – toimi alikersantti Antero Rokka, ”maanviljelijä Kannakselta, nykyisin Tikkakosken mannekiini”.

Kirjassa on useita teknisiä piirroksia, tässä Suomi-kp. Suomi-konepistoolin voi nyt ostaa dekona kuka tahansa jolla riittää pätäkkää. Helsinkiläinen Finn Enterprise myy aselupavapaita Suomi-konepistooleita. Ne on deaktivoitu Puolustusvoimien varikoilla v. 2006, siis vanhojen dekosäädösten mukaisesti. Uudet säännöthän ovat niin ankarat että niiden jäljiltä aseesta ei ole enää paljoa jäljellä. Suomi-kp:n mukana tulee todistus dekoamisesta. Finn Enterprisen William Wadsteinin mukaan viranomainen ei voi vaatia jälkikäteen aseen muuttamista uusien säädösten mukaisiksi.

Ihan halpoja eivät Suomi-kp:t ole. Alkuperäinen talvisodan aikainen malli m/31 maksaa 775 euroa. Edelleen kehitelty ”jatkosotamalli”, lisättynä suujarrulla ja liekinsammuttimella (m/31 SRJ), on sata euroa edullisempi, koska sitä valmistettiin enemmän.

 

Täydentävä teos

Aimo Lahden henkilökuvaa valottaa vuonna 1970 ilmestynyt omaelämänkerta ”Asesuunnittelijana Suomessa”. Kirjan kokosi Lahden haastatteluista toimittaja Maire Vaajakallio (1923-2008). Alkuperäisteos on divariharvinaisuus ja siitä pyydetään kiitettäviä summia. Sotamuseon johtaja Markku Palokangas täydensi ja tarkensi kirjaa ja se ilmestyi samalla nimellä vuonna 2000 Ase-lehden kustantamana. Tätä on vielä saatavana hintaan 49,70 eur. Tilauksen voi tehdä tästä.

Tässä esiteltävä kirja on täysin toisenlainen. Se tarjoaa Lahden henkilökuvaa vain neljä sivua. 160-sivuinen teos keskittyy tiukasti asepuoleen. Lahti suunnitteli sotilasaseita ja siksi ne ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi, Suomen Leijonaa lukuun ottamatta. Vanhempi sukupolvi, kuten tämä bloggaaja, on päässyt tutustumaan ja ”käpistelemään” varusmiespalveluksessa joitakin Lahden aseita, lähinnä Suomi-konepistoolia, L-S m/26 pikakivääriä ja L-35 pistoolia. Nuoremmalla polvella ei tätä mahdollisuutta enää ollut. Raskaammilla aseilla varusmiehet eivät pääsääntöisesti päässeet ampumaan ja niiden valmistusmäärätkin jäivät vähäisiksi. Niinpä tässä kirjassa esitellyt aseet ovat useille lukijoille uutta tietoa.

Aimo Lahden asekeksinnöt-teos on asehistoriallinen kulttuuriteko ja tribuutti asekonstruktöörille. Se on myös huolellisemmin valmisteltu kuin esimerkiksi edellisessä blogissa esitelty Sako-historiikki. Kustannusyhtiö Arma Fennica myy kovakantista teosta suoramyyntinä. Sen hinta on 61 euroa + pk.

Aimo Lahden muistolaatta Valtion Kivääritehtaan rakennuksen seinässä.

Tällainen muistolaatta on kiinnitetty Valtion Kivääritehtaan rakennuksen seinään Jyväskylän Tourulassa, missä Aimo Lahti teki elämäntyönsä.