Lapuan Patruunatehdas vietti 90-vuotispäiviään Lapualla 23.5.2013. Yritys aloitti täällä v. 1923 nimellä Valtion kivääripanostehdas.

Kutsuvieraat tutustuvat tuotantoon. Vasemmalla Lapuan pitkäaikainen asiakas Juha Hirvi. Kuva: Juha Harju

Käyttönimeksi vakiintui v. 1924 Valtion Patruunatehdas, joka syntyi Puolustusministeriön (PM) määräyksestä varustaa hylsynkanta leimauksella ”V.P.T.” ja vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa. Valtion Patruunatehdas kuuluu sarjaan ”Valtion – – -tehtaat”, joita perustettiin 1920-luvulla vastikään itsenäistyneen Suomen valtion puolustusvalmiuden tarpeisiin: -ruutitehdas, -tykkitehdas, -lentokonetehdas, -telakka, -sytytintehdas, -kivääritehdas, -rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat…

"Vanhan Paukun" portti Lapuan keskustassa toimi 75 vuotta. Kuva: SA-Kuvat Kaikki ovat vuosien varrella muuttaneet nimeä, yhtiömuotoa ja omistussuhteita. Näin on käynyt myös Lapualla. Patruunatuotantoa on kuitenkin jatkettu samalla paikkakunnalla jo 90 vuotta. Lataustoiminta siirrettiin 13.4.1976 tapahtuneen räjähdysonnettomuuden jälkeen kaupungin keskustasta kuuden kilometrin päähän Jouttikalliolle. V. 1984 tänne valmistuivat myös hylsy- ja luotitehtaat. Viimeisenä Jouttikalliolle muutti työkaluosasto 1990-luvulla. Nyt ”Vanhan Paukun” alueella toimii mm. Patruunatehtaan museo ja kaupungin kulttuurikeskus.

Puolustusvoimat isäntänä ja asiakkaana

VPT:n perustamisen motiivi oli tuottaa patruunoita Suomen Puolustusvoimille (PV). Patruuna oli ”kolmen linjan patruuna” vuodelta 1891, josta alkuun puhuttiin ”7,62 mm venäläisenä patruunana”.

Konkurssiin menneen yksityisen Oy Suomen Ampumatarvetehtaan koneita ja laitteita siirrettiin V. 1927 Riihimäeltä Lapualle. Samana vuonna aloitettiin myös ”torpedoluodin” (myöhemmin D-luodiksi kutsutun) kehitystyö. Tästä vuodesta lähtien VPT:n toiminta nytkähti merkittävästi eteenpäin. Paria vuotta myöhemmin tehtaanjohtajaksi tuli ammuntaa harrastava jääkärimajuri Volter Asplund (1893-1932). Hänen johdollaan keskityttiin luodin osumatarkkuuden parantamiseen ja myös siviilipuolen tarkkuusammuntoihin. Vuoden 1937 ammunnan MM-kilpailuissa Helsingin Malmilla sotilaskivääriluokan aseena käytettiin isäntämaan tarjoamaa Sakon valmistamaa kivääriä m/28-30 suomalaiskaliiperissa 7,62 mm. Lapuan D46-patruunoilla ammuttiin kisoissa mm. neljä kultamitalia ja kaksi maailmanennätystä (Olavi Elo ja Kalle Liuhala).

PV pysyi silti tärkeimpänä pääasiakkaana, sillä 1930-luvun lopulla sodan pilvet näkyivät jo taivaalla.

 

Sodan jälkeen: Vaikeuksista nousuun

Luonnollisesti sodan aikana tehtiin ”pitkää päivää”. Työvoiman määrä nousi yli 1000 henkeen. Tuotantoa hajautettiin Kokkolaan, Ähtäriin ja Vaajakoskelle Kanavuoren kalliosuojaan. Lisäksi tehtiin kotitöitä ympäri Pohjanmaata. Kuin ihmeen kaupalla päätehdas Lapualla säästyi ilmapommituksilta, vaikka vieressä sijaitsi ”magneettina” pääradan Lapuanjoen ylittävä silta. Sijainti läntisessä Suomessa oli epäilemättä pelastava tekijä.

X-Act on Lapuan nykyisen 22LR-malliston huipputuote. Kuva: Lapua Sodan jälkeen tehtaiden kapasiteetti, konekanta ja työvoima valjastettiin toiseen käyttöön. Kun kaikesta oli pulaa, valmistettiin mm. auton moottorin, jousituksen ja voimansiirron osia, voidenippoja, mittatulkkeja, huonekalujen heloja, hyllynkannattimia, karbidilamppujen ja sähkövarokkeiden osia, polkupyörän polkimia, dynamiittinallien kuoria jne. V. 1947 aloitettiin myös uutena tuotelinjana reunasytytteisten patruunoiden (”piekkarin paukkujen”) valmistus. Pienikokoiseen kantaan ei olisi mahtunut merkintää VPT, joten kantaleimaksi suunniteltiin vaakunakuvion sisällä oleva ”L”.

V. 1946 VPT liitettiin osaksi Valtion Metallitehtaita. Perustettiin Jyskän tehdas, joka toimi Jyväskylän seudulla. Lapuankin toiminta ajateltiin siirtää Jyväskylään, mutta tehtaan lopettamissuunnitelmista luovuttiin. Toiminta jatkui Lapualla, yksikkö sai hallinnollisen nimen ”VMT Lapuan tehdas” ja tavaramerkiksi vanhan VPT:n.

Lapua on valmistanut patruunoita 90 vuoden ajan. Kuva: Lapua V. 1951 Valtion Metallitehtaiden nimeksi tuli Valmet. Lapua ehti toimia muutaman vuoden Valmet-brändinkin alla, mm. 22-patruunoiden rasioissa luki ”Valmet”. PM päätti kuitenkin v. 1954 irrottaa patruunatehtaan Valmetista itsenäiseksi yksiköksi. Se ryhtyi toimimaan 27.1.1955 lähtien nimellä Lapuan Patruunatehdas.

1980-luvulla syntyi trendi muuttaa valtionyhtiöitä tulosvastuullisiksi liikelaitoksiksi. Näin syntyi myös v. 1991 alussa osakeyhtiöksi muutettu Patruunatehdas Lapua Oy. Omistaja oli silti edelleen PM. Myöhemmin nimi muutettiin pelkästään Lapua Oy:ksi.

V. 1992 Lapua osti DDR:n yksityistämisvirasto Treuhandanstaltilta patruunoita valmistavan osan Anhaltinische Chemische Fabrikenista Schönebeckissä. Patruunatehtaan nimeksi laitettiin SK Jagd- und Sportmunitions GmbH. Tuotepalettiin kuuluivat reunasytytteiset luoti- ja paukkupatruunat, haulikonpatruunat ja soihdut.

 

Kansainväliseksi toimijaksi

Ajatus alan teollisuuden voimien yhdistämisestä oli muhinut kabineteissa 1970-luvulta lähtien, mutta se konkretisoitui vasta v. 1996 kun Suomen Puolustusvälineteollisuus Oy perustettiin. Tähän liittyivät patruunatehdas (Lapua), ruutitehdas, tykkitehdas, lentokonetehdas ja Sisu-Auton sotilasajoneuvoja valmistava osa. Sotilaskiväärien valmistus (Sako) jäi yhteistyön ulkopuolelle. Huhtikuussa 1997 konserni nimettiin Patria Industries Oy:ksi.

Lapua Naturalis on Suomessa kehitetty lyijytön luoti suurriistametsästykseen. Kuva: Lapua Elokuussa 1998 synnytettiin pohjoismainen puolustusvälinekonserni Nammo (Nordic Ammunition Group). Osakkaiksi ryhtyivät Patria (27,5 %), Celsius AB (SAAB) Ruotsista (27,5 %) ja Raufoss ASA Norjasta (45 %). V. 2005 Celsius myi osuutensa Nammosta partnereilleen, jonka jälkeen omistus jaettiin 50 % Patria, 50 % Norjan kauppa- ja teollisuusministeriö (Norjan valtio). Nammon pääkonttori sijaitsee Raufossissa Norjassa.

Nammo toimii kahdeksassa maassa 18:lla tehtaalla. Nammon liikevaihto v. 2012 oli 3,1 miljardia norjan kruunua ja kannattavuus (Return On Sales) 14,0 %. Viime vuonna Nammossa tehtiin 1922 henkilötyövuotta joka indikoi henkilöstömäärää.

 

Nammo Lapua tänään

Nammo Lapua valmistaa keskisytytteisiä patruunoita Lapualla ja reunasytytteisiä sekä haulikonpatruunoita Schönebeckissä Saksassa. Mesassa (Arizona, USA) valmistetaan keskisytytteisiä tarkkuus- ja viranomaispatruunoita. Nammo Lapualla on töissä 150 henkeä, Nammo Schönebeckissä 70. Testi- ja palveluasemia on Lapualla, Vierumäellä, Lilleströmissä Norjassa, Schönebeckissä ja Mesassa.

6,5 x 47 Lapua Scenar-luodilla edustaa omaa kehitystyötä 300 m rata-ampujille. Kuva: Lapua Nammo Lapuan keskisytytteisten patruunoiden kohdesegmentit ovat metsästys, tarkkuusammunta ja viranomaistoiminta. Lisäksi Lapua toimii Vihtavuoren jälleenlatausruudin (relo-ruudin) jakelijana maailmanlaajuisesti. Reunasytytteisissä patruunoissa Lapua-brändillä pyritään huipulle tarkkuusammunnassa ja ampumahiihdossa. SK-brändin tähtäimessä ovat metsästäjät ja tarkkuusampujat.

Nammo Lapuan omistavat tasan puoliksi Nammo AS ja Patria Oyj. Patrian omistavat Suomen valtio (73,2 %) ja EADS N.V. (26,8 %). EADS (European Aeronautic Defence and Space Company) on monikansallinen yhtiö, joka on rekisteröity Alankomaihin. Sen omistajina on ranskalaisia, saksalaisia ja espanjalaisia yhtiöitä. EADS:n näkyvin omistaja valmistaa Airbus-lentokoneita. Se on Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin lentokonevalmistaja.

 

Nammo Lapuan tehdas Jouttikalliolla. Kuva: Lapua

Lapuan hylsy- ja luotitehdas valmistui Jouttikalliolle v. 1984. Patruunoiden lataustoiminta on turvallisuussyistä hajautettu erillisiin rakennuksiin laajalla aluella.