Edellisessä blogissani käsittelin blogien kopioimista ja tallentamista oman tietokoneen kovalevylle (HDD) tai muulle tallennusmedialle (muistitikku, CD, DVD jne.)

Pertti T. Kekkonen ampumaradalla. Kuva: G.O.W.

Tallentamisen päällimmäiseksi motiiviksi näin mahdollisuuden perustaa kirjastoja oman näköisellä tiedostopuulla ja itseä palvelevilla tallennuskriteereillä. Vähäisemmäksi motiiviksi mainitsin mahdollisuuden, että nettitieto saattaa hävitä bittiavaruuteen syystä tai toisesta. Esimerkiksi serverin ylläpitäjän konkurssista johtuen tai muuten mielenkiinnon lopahtamisesta ylläpitoon. Minulla oli mielessä edesmenneen aseharrastaja ja -toimittaja Pertti Tapio Kekkosen (1948-2002) laaja netissä oleva tuotanto.

Esimerkki P.T.K.:n piirrostekniikasta. Kuva: G.O.W.

P.T.K. oli joensuulainen aseiden ja ammunnan harrastaja, historian tutkija ja näistä aiheista kirjoittaja. Hän harrasti radoilla ampumista ja kävi joskus mustaruutikilpailuissa. Hänellä ei koskaan ollut metsästyskorttia, vaikka ottikin räväkästi kantaa metsästysasioihin kuten lakeihin.

P.T.K. oli nuoruudessaan töissä suuressa metallialan yrityksessä mutta päätti alle kolmikymppisenä, ettei teollisuustyö ole hänen juttunsa. Hän ryhtyi päätoimiseksi freelanceriksi, kirjoittamaan alan lehtiin ja tarjoamaan liitteiksi omintakeista piirroskuvitusta. Piirrosten tyyli oli naivistinen ja ne olivat puuväreillä väritetyt. Usein kuviin liittyi suuliekki, josta hän sai liikanimensäkin. Piirroksia nähdään vanhojen lehtien lisäksi mm. Arma Fennica 1- ja 2-kirjoissa.

Aika Erä-lehdessä

P.T.K. kirjoitti Erä-lehteen kolmeen otteeseen. Muistelin Erä-lehden alkuvuosia 30-v-juhlanumerossa 6-2007 artikkelissani Erän aseoppivuodet seuraavasti:

”Numerossa 1-1978 Erän sivuille ilmestyi nimi Pertti T. Kekkonen, joka myöhemmin lyhentyi P.T.Kekkoseksi ja lopulta P.T.K.:ksi. Hän oli joensuulainen aseharrastaja, jonka kirjoituskarriääri oli alkanut 1975 Ampujainlehdessä (nykyisin Urheiluampuja). P.T.K. oli itseoppinut aseiden tutkija, jonka kirjoitustyyli ja mielipiteet poikkesivat valtavirrasta. Hänen asetekniset artikkelinsa heijastivat suurta perehtyneisyyttä alan kirjallisuuteen, mutta muuten asenteet liikkuivat räväkkyyden, kriittisyyden ja räävittömyyden harmaassa välimaastossa.”

”P.T.Kekkonen otti nimeään kantaneella vakiopalstallaan numerosta 9-1980 alkaen kantaa alan asioihin. Lempiaiheita olivat mm. haulikon täyteisten, 22LR:n, yhdenkäden aseiden ja äänenvaimenninten salliminen metsästyksessä sekä sotilasasepykälän kumoaminen. Lisäksi tietyt virkamiehet olivat hänen hampaissaan. P.T.K. siirtyi toviksi kirjoittamaan toiseen lehteen, mutta numerosta 1-1983 alkoi uusi ’P.T.K.:n täyteiset’ – vakiopalsta, jota hän itse kutsui ’itseoppineen oikeustulkin lakipalstaksi’. Päätoimittaja joutui korjaamaan, että kyseessä on oikeammin mielipidepalsta. Tätä jatkui vain kolmen numeron verran.”

”Numerossa 10-1985 alkoi sitten P.T.K.:n palsta ’Omalla vastuulla’. Jo otsikossakin annettiin ymmärtää, että niin palstan pitäjä kuin lukijakin olivat tässä mukana todellakin omalla vastuullaan. Lehti oli oppinut varovaiseksi!”

P.T.K.:n pistoolisuunnitelma vuodelta 1975. Kuva: G.O.W. P.T.K. eli mustavalkoista ”friend-or-foe” elämää. Hänellä oli joko kavereita tai inhokkeja. Jos joutui P.T.K.:n ”mustalle listalle”, niin silloin sanan ruoska viuhui armottomasti. Kyytiä saivat niin asealan toimijat ja viranomaiset kuin jotkut toimittajakollegatkin. Samoin kävi jos P.T.K. sai potkut lehdestä, mitä sattui usein. Hän siirtyi seuraavaan lehteen, jossa entinen työnantaja sai kuulla kunniansa. Psykoanalyytikko saattaisi tulkita hänen teksteistään Aspergerin oireyhtymää.

P.T.K. kirjoitti erittäin laveasanaisesti aikana, jolloin lehdille oli tullut trendi ja tarve nasevoittaa, terävöittää ja tiivistää kirjoituksia, alalla kuin alalla. Päätoimittajat editoivat hänen tekstejään joskus kovakätisesti. Tämä suututti P.T.K.:ta, joka koki toiminnan sensuroinniksi. Joskus sensuuriin oli aihettakin. Teksti saattoi lipsahtaa tyylialueelle, jota nykyään kutsutaan vihapuheeksi. P.T.K. joutui jopa poliisikuulusteluihin, mitkä eivät kuitenkaan johtaneet oikeustoimiin. Hänen aselupansa kuitenkin peruutettiin näinä aikoina.

 

Internetin valtaa

Lopulta Suomen lehdet oli kaluttu loppuun. P.T.K.:n onneksi internet oli juuri nousemassa mahtimediaksi. Hän sai joensuulaisen äänenvaimentimia suunnittelevan ystävänsä kautta mahdollisuuden käyttää espoolaisyrityksen serveriä. Nyt P.T.K.:lla oli käytössään media, jossa ei ollut ennakkosensuuria eikä juttujen merkkimäärärajoituksia.

P.T.K.:n perustaman verkkojulkaisun nimi oli Gunwriters, G.O.W. (Gunwriters on the Web = asekirjoittajat verkossa) tai Ruutiset. Julkaisun sisällä oli osasto ”Tokko tietoa on”, sarja kysymyksiä ja vastauksia, jotka molemmat P.T.K. teki itse. Lisäksi sivuston sisällä oli linkkejä erilaisiin artikkeleihin. P.T.K.:n ajatuksena oli perustaa nimen mukaisesti asekirjoittajien verkosto. Hän sai erääksi kumppanikseen nuoren Markus Pönkän, joka kirjoitti ja käänsi juttuja englanniksi. Valtaosin G.O.W.:n sisältö on kuitenkin P.T.K.:n tuottamaa. Ja sitä on paljon. Hän kerkisi tehdä ”Tokko tietoa on” osioita 40 kpl. Yksi osio on noin kymmenen kertaa tämän blogin mittainen. Viimeinen kirjoitus on toukokuulta 2002. Sairaus vei P.T.K.:n lopullisesti saman vuoden elokuussa.

Materiaalia on siis netissä runsaasti. Se ei ole kovin loogisesti jäsenneltyä, joten selektiivinen kopiointi ja uudelleen organisointi on perusteltua. G.O.W.:n kopiointi tapahtuu viime blogissa kerrotulla ”leikkaa-liimaa”-menetelmällä [copy-paste]. Kopiointi ja tallentaminen tapahtuu joko näppäinkomennoilla (Ctrl-C, Ctrl-V) tai dialogiboxien käskyjen kautta (kopioi [copy], liitä [paste]). Sitten tallennat tiedoston haluamallasi nimellä sellaiseen kansioon kuin hyväksi näet. Copyright-lainsäädäntö eli tekijänoikeudet on huomioitava. Itselle omaan käyttöön saa kopioida mutta muille ei. G.O.W.:n sivustoilla on toimituksen huomautus: ’Gunwritersin osittainenkin luvaton kopioiminen, tallentaminen, tulostaminen, väärentäminen tai levittäminen on kielletty. Mikäli tällaisia tekijänoikeusrikkomustapauksia ilmenee, kirjoittajat pidättävät itselleen oikeuden laskuttaa tekoon syyllistyneiltä tekijänoikeuskorvauksia 150 000 mk saakka.’

Gunnar Pettersson on kirjoittanut erittäin osuvan P.T.K.:n nekrologin, jonka voit lukea tästä. Pettersson toimi Ase & Erän toimitussihteerinä (de facto lehden päätoimittajana) aikana, jolloin Kekkosen lehtikirjoittamisen kaari oli korkeimmillaan. Kansan syvien rivien mielipiteitä laidasta laitaan löytyy puolestaan Suomi 24:stä.

Tämä blogi toimii vanhoille P.T.K.-faneille muistutuksena, että teesit ja mantrat ovat yhä luettavissa. Toisaalta niille jotka eivät ole P.T.K.:sta ennen kuulleetkaan: Lukekaa ja ihmetelkää.

 

P.T.K. ajoi äänenvaimenninasiaa. Kuva: G.O.W.

Pertti T. Kekkonen ajoi äänenvaimenninten sallimista metsästyksessä, mikä myöhemmin toteutuikin. Joensuu on oikeastaan maailman äänenvaimenninpääkaupunki.