Lukijoilleni lienee tullut selväksi, että olen aseiden äänenvaimentimien kannattaja.

Laporte Swing Trapin äänenvaimennin oli massiivinen.

Saavutetut hyödyt ajavat yli varjopuolien. Äänenvaimentimen käytöllä saavutetaan ampujan työsuojelua (pienempi suupamaus), säästetään metsästyskoirien korvia, pienennetään aseen rekyyliä ja saadaan vähennettyä ampumaratojen aiheuttamaa lähiympäristön melukuormitusta. Tämä viimeinen kohta koskee rata-ammuntaa.

Ampumaradat ovat (kirjaimellisesti) liipaisimella. Ne ovat ympäristöviranomaisen luupin alla (”päästöt”) mutta suurempi uhka on naapurien valitus melusta. Yksikin valitus saa aikaan rajoituksia radan käytössä, tai peräti ampumatoiminnan loppumaan. Uhka on konkreettinen, todistaa esimerkki entiseltä kotiradaltani Varsinais-Suomessa.

Haulikon äänenvaimennus

Ampumisen ääntä ei saa kokonaan poistettua kuin Hollywoodin elokuvissa. Mutta sitä voi vaimentaa. Pienikin äänenvoimakkuuden tai äänenpaineen aleneminen voi tehdä merkittävän eron, eritoten koska ihmiskorva on selektiivinen ampumamelun suhteen. Tarkoitan, että aseesta lähtenyt ääni voi ärsyttää enemmän kuin kaivinkoneesta lähtenyt.

Haulikon ääni olisi sarjakuvan puhekuplatekstillä kuvailtuna ”thump” kun kiväärin olisi ”kräk”. Haulikon ääni yhtenä laukauksena on vähemmän läpitunkeva kuin kiväärin. Mutta haulikolla ammutaan radalla todella paljon.

Kiväärimies voi tulla radalle kohdistamaan kiikaritähtäintä tai tarkastamaan kotilatauksen viimeisimmän ruutiannoksen käyntiä. Hän voi poistua radalta tyytyväisenä 5-10 laukauksen jälkeen. Mutta haulikkoampuja polttaa 200-250 patruunaa kertakäynnillä. Ja yhdellä ampumapaikalla on viisi ampujaa. Haulikoiden laukausmäärä on aivan toista kertaluokkaa kuin kivääreiden. Siksi haulikoiden kehittämä ampumaratamelu on merkittävä.

Melua voidaan vaimentaa meluestein. Tai sitä voidaan vaimentaa lähtöpäässä, eli haulikon suussa. Vai voidaanko?

Laporte Swing Trap

Ranskan Rivieralla päämajaansa pitävä Laporte on eräs maailman johtavista kiekkojen valmistajista. Se on perustettu v. 1927 ja sillä on kiekkoja sekä heittimiä valmistavia tehtaita Ranskan lisäksi useissa maissa. Yrityksen presidentti Jean Michel Laporte on hankkinut niin monta patenttia nimiinsä, että häntä voisi kuvata keksijäksikin.

Swing Trapin piipunsuu Laporte halusi laajentaa asiakaspiiriä naisiin ja nuoriin. Hän tiesi, että kiekkohaulikko on aloittelijan silmissä painava, äänekäs ja se potkaisee. Hän alkoi 2000-luvun vaihteessa kehittää kiekkoasetta, joka ei olisi niin ”pelottava”. Tuloksena oli haulikko, jossa oli alumiinirunko sekä lyhyet, kevyet piiput, joita ympäröi lähes koko piipun matkalta paksu äänenvaimentimen vaippa. Pelottavuutta pyrittiin lieventämään vaipan iloisella värityksellä.

Yritys nimeltä Swing Trap International s.a.r.l. haki 22.1.2004 mallisuojaa laitteelle ”Shock wave damper-fixing device and a shock wave damper and firearm comprising such device” (julkaisunumero WO 2004/008057 A2). Sanahirviöllä tarkoitetaan haulikkoa, jossa on integroitu äänenvaimennin. Ranskankielisen linkin kuvista saa jonkinlaisen idean aseen toteutuksesta.

Swing Trap Internationalin postiosoite oli sama kuin Laportenkin. Haulikon valmistaja oli italialainen Fabarm. Minulla oli Swing Trap-haulikko tilauksessa monen vuoden ajan lehtijuttua ajatellen, mutta v. 2008 Laporte kertoi minulle, että ”projekti on peruutettu”. Swing Trap ei tule sarjavalmistukseen. Kysyessäni myöhemmin suoraan Fabarmilta hyllytyksen syitä tekninen johtaja kertoi usean Euroopan maan äänenvaimenninkiellon olleen suuri osatekijä. Tuotteen markkinat olisivat jääneet torsoksi. Haulikon valmistaminen pieninä sarjoina olisi tullut kalliiksi ja sen ulkonäkö oli – öh – ”epäsovinnainen”. Jotkut sanoivat sitä ääneen ”rumaksi”. Päätin, että omalta osaltani äänenvaimennettujen haulikoiden saaga oli sitten tässä.

Ase-lehden artikkeli

Onneksi kaikki eivät ole yhtä lyhytpinnaisia. Nyt Lehtipisteissä olevassa Ase-lehden numerosta 6/2012 löytyy Pekka Liimatan artikkeli ”Vaimennin haulikkoon – järkeä vai ei?”

Hän on tekstistä päätellen pohtinut tätä kysymystä jo 30 vuotta. Tällä kertaa hän on hankkinut kokeiltavaksi vaimennetun haulikon 12-kaliiperisena. Rivien välistä luen, että vaimenninkonstruktio olisi suomalainen. Se on asennettu Baikal IJ-18:een.

Liimatta puhuu viisaita. Hän pohtii haulikon äänenvaimentamista monelta kantilta. Näitä kantteja riittää myös patruunahuollon osalta. Otsikkoon ”järkeä vai ei” etsitään vastausta.

Jos joku pohtii haulikon äänenvaimentamista, niin kehotan hankkimaan tämän lehden kipin kapin, ennen kuin seuraava numero ilmestyy hyllyihin ja syrjäyttää vanhan vuoden viimeisen.

Patenttipiirros Swing Trap äänenvaimentimesta.