”Messinkihylsyisten keskisytytyspatruunoiden jälleenlataus”, viides painos, on 602-sivuisena laajin koskaan suomen kielellä julkaistu latausmanuaali.

Esa Paanasen latausmanuaalin 5. painos

 

Pari vuotta sitten kerroin blogissani Paanasen manuaalin 4. painoksesta. Esipuheessaan Esa Paananen kertoo viidennen painoksen sisältävän seuraavat uudet kaliiperit:

• 8 x 57 IRS
• 338 Federal
• 458 Lott
• 7,62 mm Nagant (revolveri)

Seuraaviin kaliipereihin on lisätty uusia luoteja ja komponentteja:

• 260 Rem.
• 280 Rem.
• 7 mm Rem. Mag.
• 7 x 57 Mauser
• 7 x 57R
• 7 x 64 Brenneke
• 300 H & H Mag.
• 8 x 57 IS
• 9,3 x 57
• 9,3 x 62
• 416 Rem. Mag.
• 45-70 Govt.
• 450 Marlin
• 458 Win. Mag.

Latausarvojen maksimit ja patruunoiden mitat on päivitetty vuoden 2009 C.I.P.-tiedon mukaisiksi. Myös muihin kaliipereihin on lisätty uusia lataustietoja. Kirjan yli 5000 latausrivistä ennen julkaisemattomia on noin 800.

Edellisen version tapaan manuaali tarjoaa reseptejä kolmelle ruudille, VihtaVuori, Norma ja Hodgdon. Nalleina käytetään neljää amerikkalaista ja luoteina lähes kaikkia saatavilla olevia.

 

Miksi jälleenladata?

Silmäni näkivät jälleenlatausta (itselatausta, kotilatausta) ensimmäisen kerran 1940-luvun lopulla. Isälleni toiminnan motiivi oli silloin simppeli. Kun halusit metsälle, patruunat oli käärittävä kokoon itse. Tehdaspatruunoita ei ollut saatavana, ei ainakaan helposti. Eihän pikkupoika silloin syitä ja motiiveja ymmärtänyt, mutta touhu näytti jännittävältä. Niin jännittävältä, että esimerkiksi ruutimitta on jäänyt mieleen. Se oli katkaistu hylsy, johon oli juotettu varsi.

Suomalaiset patruunatehtaat Lapua ja Sako saivat tuotantonsa kuntoon 1950-luvulla. 1960-luvulla purettiin patruunoilta tuontilisenssirajoitukset. Yli 40 vuoden ajan Suomessa on tehdaspatruunoiden saatavuus ollut hyvän ja erinomaisen välillä. Miksi siis punnertaa jälleenlataamisen kanssa?

Usein siteerattu motiivi on rahan säästö. Messinkihylsy muodostaa normaalikokoisessa kiväärinpatruunassa noin 50 % koko patruunan hinnasta. Hylsy onkin ainoa asia, mikä luotipatruunan neljästä komponentista jää jäljelle ampumisen jälkeen. Ekologisista ja kierrätyssyistä hylsy olisi hyvä käyttää uudelleen, varsinkin kun normaalikäytössä se voidaan ladata uudelleen 10 tai 20 kertaa, jopa enemmän. Mutta jälleenlataaminen vaatii aikaa, josta taistelee nykyisin niin monta houkutusta.

Jos unohdetaan rahansäästö tai kierrätysaspekti, jälleenlataaminen puolustaa paikkaansa – tai on välttämätöntä – muutamassa tapauksessa. Esimerkkejä:

• Tehdaspatruunoita ei ole enää saatavana (esim. 6,3 x 53R).
• Kyseessä on villikissakaliiperi, johon ei tehdaspatruunoita ole koskaan ollutkaan (esim. .500 MAKS).
• Ampuja on rakentanut tai rakennuttanut tiukkapesäisen aseen, joka vaatii kustom-latauksia (esim. 6 mm BR Norma).
• Ampuja haluaa tehdä kokeiluja. Esim. 30-kaliiperisia (7,62 mm) luoteja on satoja, joista vain osaa on saatavana oman kaliiperin tehdaslatauksena. Pyrkimyksenä saattaa olla parempi tarkkuus, suurempi nopeus, suurempi osumaenergia tai pienempi rekyyli.
• Ampuja haluaa kokovaippaluodin linnustusta varten kaliiperiin, jossa sellaisia ei ole tehdaslatauksena saatavana (esim. 22 PPC).
• Ampuja haluaa tehdä harrastuksestaan kokonaisvaltaisemman ja syventää sitä.

Paanasen uutta manuaalia voi tilata suoraan kirjoittaja / kustantajalta, verkkokaupasta, esim. Riistamaalta, tai sitä voi tiedustella omasta aseliikkeestä ja säästää postikulut. ISBN 978-952-92-8401-6.