Viime blogissani kerroin Tikkakosken tehtaiden asehistoriaa valottavasta kirjasta. Nyt katsomme saman tekijän historiikkia Valmet-haulikoista.

Valmet-haulikot dokumentoi suomalaisen haulikonvalmistuksen historiaa.

 

Jyväskyläläinen Timo Hyytinen on Suomen asehistorian kirjoittaja numero 1. Hän on erittäin kvalifioitu kirjoittamaan juuri tämän kirjan, sillä hän oli Valmetin palveluksessa tuotekehitysinsinöörinä ja myyntipäällikkönä 20 vuoden ajan. Häntä pidetään myös Valmet 412-tuoteperheen isänä.

Valmet, samoin kuin tämän edeltäjät Valtion Metallitehtaat ja Valtion Kivääritehdas, on valmistanut paljon ja kaikenlaisia aseita. Tämä teos kertoo vain päällekkäispiippuisista haulikoista, haulirihloista ja kaksoiskivääreistä, jotka alkoivat Valmet Leijonasta v. 1948 ja päättyivät v. 1989 viimeiseen Valmet 412S-kaksoiskivääriin kaliiperissa 9,3 x 74R.

Valmet ei ollut ensimmäinen suomalainen haulikko eikä edes ensimmäinen kaksipiippuinen. Mutta Valmet Leijonalla on kiistaton pioneerin asema ja maine suomalaisen haulikkoteollisuuden ja -kulttuurin luomisessa. Joka teollisuus sittemmin Suomesta hävisi kokonaan, mutta se on jo toinen juttu.

 

Leijonasta numerohaulikoihin

Hyytinen antaa Leijona-haulikolle 14 sivua. Näistä puolet ovat tuttuja Arma Fennica I-kirjasta, jonka ensimmäinen painos ilmestyi v. 1985. Mielenkiintoinen on sivu, jossa Hyytinen on v. 1975 haastatellut teknikko Paavo Narista, Leijonan suunnittelijaa. Tässä kerrotaan Leijonan ranskalaisista sukujuurista.

Leijonat ovat arvokasta historiaa, mutta mallit 212, 312 ja 412 eri muunnoksineen olivat Valmetin varsinaista kauppatavaraa vv. 1967-1989. Näistä on juttua noin neljäkymmentä sivua. Kun Valmetin haulikkotuotanto päätettiin lopettaa, asejärjestelmän 412S tuotanto siirrettiin Italiaan Armi Marocchin tehtaalle ja nimeksi laitettiin Tikka 412S. Kirjassa on viiden sivun verran vuoden 1990 Tikka-esitettä. V. 1993 mallimerkinnäksi muutettiin 512S. Kun Beretta osti Sakon, Marocchi joutui luopumaan Tikka-nimestä. Nimeksi tuli Finnclassic 512S. Tästä ja myöhemmästä Finn Marocchi-mallista on kaksi sivua.

Tällaiseen kirjaan on hyvä koota aseiden varaosaluettelot. Näitä löytyy aseista Tapio 12/1, 16/1, Leijona 1, Leijona 12/2, 16/2 sekä haulirihla luotipiipulla 6,5 x 52R. Nämä kuvat ovat vaatimattomia. Räjäytyspiirrokset saatiin aikaan asemallista 212 lähtien. Tällaiset kuvat löytyvät malleista 212K, 220, 212 haulirihlat, 312 ja 320KE, 412 ja 412S. Tekstit ovat menneet pieniksi, mutta suurennuslasilla siitä selviää.

 

Yleistä haulikkotietouttakin tarjolla

Kirjassa on sivuja, jotka liittyvät haulikoiden tutkimus- ja kehitystyöhön, yleiseen asetekniikkaan ja myös haulikolla ampumiseen. Jälkimmäisestä esimerkkinä Valmet-haulikkokoulu, jota on 17 sivua. Nämä on aiemmin nähty Hyytisen kirjassa Metsästäjän asekirja vuodelta 1986. Haulikkokoulun on laatinut Siilinjärven Urheiluampujien pitkäaikainen haulikkovalmentaja Seppo Mahlamäki.

Edellisessä blogissani koskien Tikkakoski-kirjaa kehuin Hyytisen ajatusta sisällyttää teokseen myyntikirjallisuutta eli tehtaan esitteitä. Myös Valmet-kirjassa näitä on nelisenkymmentä sivua. Mutta lehtien julkaisemat asetestit puuttuvat kokonaan, vaikka niitä on vuosien varrella kirjoitettu runsaasti. Kirjan kuvitus on paikoin hieman suttuisempaa kuin Tikkakoski-kirjassa, tyyliin ”kopion kopio”.

Valmet haulikot-teos on jälleen kunnioituksen arvoinen dokumentti Timo Hyytiseltä. Kirjaa voi tiedustella aseliikkeistä, verkkokaupasta tai kustantajalta, Arma Fennicalta.

  • Timo Hyytinen: Valmet-haulikot – Leijonasta klassikoksi
    Painopaikka (ei ilm.), 2010
    ISBN 978-952-5687-12-5
    208 sivua, sidottu, kovakantinen

 

Historiallinen kuva haulikonvalmistuksen lopettamisesta Suomessa. Kirjan sivulta 176.

Tässä Valmet 412-asejärjestelmän ”ruumiinvalvojaiset”  Jyväskylässä Tourulan tehtaalla. Kuva kirjan sivulta 176.