Vesilinnustuksen alkuun on enää kuukausi. Rupeaa olemaan korkea aika hankkia metsästyslailliset patruunat.

Winchester luottaa teräshauleihin. Kuva: Winchester Ammunition

Vanhat metsästäjät tietävät, että lyijyhaulien käyttö vesilinnustuksessa on kiellettyä, mutta joka vuosi tuhansia uusia metsästäjiä aloittaa uransa nimenomaan sorsastuksella elokuun 20. päivänä. Tämä on Suomen suurin yksittäinen metsästystapahtuma, johon saattaa osallistua jopa 150-200.000 metsästäjää. Seuraava katsaus lyijyä korvaavien haulipatruunoiden tarjonnasta saattaa tarjota tietoa niille, joille vuosi 2011 on eka kerta. Luettelo ei ole täydellinen.

Lyijyn käyttö vesilintujen metsästyksessä kiellettiin Suomessa 01.08.1996 lähtien (metsästyslain 33 § 12. kohta). Lyijykielto on siis ollut voimassa Suomessa jo 15 vuotta.

USA:ssa lyijykieltoa toteutettiin metsästysalueen mukaan kun Suomessa kielto koskee metsästettäviä lajeja. Suomessa ei saa ampua vesilintuja lyijyhauleilla missään. Siis sorsan ampuminen lyijyllä kuivan Saanatunturin laella on kielletty. En ota kantaa tämän lain järkevyyteen, totean vain että laki on näin kirjoitettu.

Kerron seuraavassa eri haulimateriaalien tiheyksistä. Mitä suurempi tiheys, sitä raskaampi hauli, sitä suurempi iskuenergia ja sitä parempi tappokyky. Kaikki haulimateriaalit ovat kuitenkin seoksia (lejeerinkejä). Joko niin, että perusaineeseen on lisätty pieniä määriä toisia metalleja, tai sitten haulimateriaali on metallin (tai metallien) ja epämetallisten sidosaineiden yhdiste. Siksi annetut tiheydet ovat vain numeroita vertailun vuoksi eivätkä tarkkoja arvoja.

Teräs eli rauta

(engl. Steel Shot; saks. Weicheisen) Teräs oli ensimmäinen korvaava materiaali ja yhä yleisin. Perusmateriaalina teräs on huomattavasti lyijyä halvempaa, mutta hinta vaihtelee suuresti, sillä on olemassa terästä ja ”terästä”. Eräs maailman suurimmista patruunanvalmistajista eli Winchester on ilmoittanut kantanaan, että teräs on ainoa korvaava materiaali, joka saattaa hinnallisesti saavuttaa yleisen hyväksynnän.

Teräksen hyvänä puolena on edullinen hinta ja hyvä saatavuus. Sitä tuotetaan joka puolella maapalloa ja romuraudan kierrätys on hyvällä tolalla. On arvioitu, että maan massasta 35 % on rautaa. Useimmilla patruunanvalmistajilla on tarjota teräsvaihtoehtoja.

Teräksen huonona puolena on alhainen tiheys eli haulin  keveys. Teräksen tiheys on 7,9 kun lyijyn on 11,3. Teräs on myös kovaa. Kovuus aiheuttaa vaatimuksia supistimille ja nostaa patruunan painetasoa. Teräshaulit kimpoilevat hallitsemattomasti osuessaan kovaan taustaan, esim. kallioon.

Vismutti

(Bismuth; Bismut, Wismut) Tiheys on suunnilleen lyijyn ja teräksen puoliväliltä eli 9,8. Puhdas vismutti on pehmeää materiaalia, jonka vuoksi sitä suosittiin korvaavien patruunoiden alkuaikoina, kun aseen kestävyys teräshauleilla oli vielä tuntematon tekijä. Vismutti on raaka-aineena kymmenen kertaa lyijyä kalliimpaa. Bismuth Cartridge Company perustettiin USA:assa jo 1980-luvulla ja sillä oli alkuun jonkinlainen monopoli. Nykyisin vismuttia tarjoaa mm. brittiläinen Eley Hawk.

Tina

(Tin; Zinn) Harmaan tinan tiheys on 5,8, joten se on melko kevyttä. Keveytensä vuoksi tinaan lisätään raskaampia metalleja. Tinan hyvänä puolena on sen pehmeys, joten sitä voidaan ampua kaikilla haulikoilla, myös vanhoilla. Perusmateriaalina tina on kymmenen kertaa lyijyä kalliimpaa. Tinapatruunoita valmistaa mm. brittiläinen Gamebore.

Sinkki

(Zinc; Zink) Sinkin tiheys on 7,1. Puhtaana sinkki on hyvin pehmeää, joten siihen on lisättävä muita aineita ennen kuin siitä tulee haulikelpoista. Perusmateriaalina sinkki on lyijyn hinnoissa. Sinkkipatruunoita valmistaa mm. saksalainen Lapua GmbH.

Volframi

(Tungsten; Wolfram) Volframin tiheys on 19,2, joten se olisi tältä osin hyvä haulimateriaali. Englanninkielisen nimen sanotaan johtuvan ruotsin kielestä: tung sten = raskas kivi.

Volframi on hyvin kovaa ainetta, joten se ei sovellu sellaisenaan hauliksi. Volframia käytetään muiden aineiden kanssa erilaisina yhdisteinä antamaan painoa. Perusmateriaalina volframi on 14 kertaa lyijyä kalliimpaa.

HeviShot

Oregonilainen Environ-Metal oli raskaiden lyijyä korvaavien haulien pioneeri v. 1998 esittelessään HeviShotin. Se on yhdistelmä volframia, nikkeliä, rautaa ja tinaa. HeviShotia on kahta tiheyttä, 12,0 ja 13,0.

Alkuun HeviShot markkinoi haulejaan Remingtonin latausten kautta. Jostain syystä tämä avoliitto kuitenkin meni kiville, jolloin HeviShot rupesi valmistamaan itse kokonaiset patruunansa. Brittiläinen Lyalvale kertoo olevansa näiden patruunoiden jakelija Euroopassa. Kaupoista saattaa kuitenkin vielä löytyä myös Remington HeviShot-patruunoita.

Remington Wingmaster HD

Kun yhteistyö HeviShotin kanssa katkesi, Remington kehitti oman raskaan myrkyttömän haulinsa nimeltään Wingmaster HD. Sen kerrotaan olevan volframi-pronssi-teräs-sekoitetta, jonka tiheys on 12,0. Materiaalin kerrotaan olevan pehmeämpää kuin HeviShot.

Tungsten Matrix

Länsivirginialainen Kent markkinoi Tungsten Matrix-nimellä hauleja, jotka on USA:ssa hyväksytty koostumuksella 65 % volframia, 10,4 % rautaa, 2,8 % nikkeliä ja 21,8 % tinaa. Tulos on tarpeeksi pehmeää soveltuakseen myös vanhempiin haulikoihin, mutta tiheys on pudonnut arvoon 10,5.

TSS

Kansasilainen Tungsten Super Shot on salaperäinen yritys. Kotisivut on suljettu eikä internetistä löydy luotettavaa tietoa. Pohjanmaalainen Unlimited Ammo on tuonut maahan näitä hauleja. Tiheydeksi on ilmoitettu huima 18,5. Paino on saatu aikaan volframilla.

UnA Shot

Unlimited Ammo tuo maahan ja markkinoi UnA18-merkkisiä hauleja. Numero viittaa tiheyteen. Yritys ei kerro yksityiskohtia haulien koostumuksesta, mutta volframi on tässäkin kuvassa mukana.

ITX

Pennsylvanialainen Continuous Metal Technology on jauhemetallurgiaan erikoistunut yritys. Se valmistaa ITX-hauleja kahtena versiona, joiden tiheydet ovat 10,0 ja 13,0. Materiaali on volframia, rautaa ja salaisia sidosaineita.

TSS-, ITX- ja UnA-hauleja on saatavana ainoastaan hauleina itselataajille. Valmiita patruunoita ei tällä kirjoittamalla ole. Mutta myrkyttömiä tehdaspatruunoitakin on riittävä valikoima vuoden 2011 sorsajahdin aloitukseen. Löytyy lyijypatruunoiden hintatasoisia (kuten teräs) tai sitten lyijyä parempiakin haulimateriaaleja. Näistä kyllä joutuu maksamaan enemmän kuin lyijystä.

Kaikkein ihanteellisin haulimateriaali on kulta. Sen tiheys on 19,3, se ei hapetu eikä ruostu, se on myrkytöntä, se on pehmeää, joten se ei vahingoita supistuksia eikä piippuja. Lisäksi kiekkoradoilla ei olisi haulien kumuloitumisen ongelmaa. Vapaaehtoiset kävisivät noukkimassa kaikki ammutut haulit pois. Talkootyönä, ihan palkatta.

Seuraavista linkeistä löydät lisää tietoa patruunoista, haulimateriaaleista ja maahantuojista:

• Kent (Tungsten Matrix), Saga (teräs), Winchester (teräs, volframi) (Hjorth)
• Remington (teräs, volframi-pronssi-teräs) (Normark)
• Tunet (teräs, sinkki, volframi), Clever Mirage (teräs, tina-sinkki, volframi) (HW-Hunt)
• Gamebore (teräs, Tungsten Matrix) (Hantaurus)
• Hull (teräs) (Asetalo)
• RC, Rottweil (teräs) (Urheilu & Kalastus)
• Baschieri & Pellagri (teräs, volframi) (Juhani Sinisalo)
• Eley (vismutti), Sellier & Bellot (teräs) (Markus Remes)

• UnA 18 (volframi) (vain hauleja itselataajille) (Unlimited Ammo)

Luettelo ei ole täydellinen. Jotkut maahantuojat eivät vastanneet kyselyyni.

Tungsten Matrix on "pehmeätä" volframia. Kuva: Kent

Kentin Tungsten Matrix haulimateriaali sopii myös vanhempiin haulikoihin