Sako juhlisti 90-vuotispäiviään Riihimäellä 1.7.2011 arvovaltaisen kutsuvierasjoukon ja suosiollisen sään kunnioittaessa tilaisuutta.

Ugo Gussalli Beretta on Beretta Holdingin pääjohtaja. Kuva: Pekka Suuronen

Beretta Holding Groupin pääjohtaja Ugo Gussalli Beretta (74) oli eräs juhlan puhujista. Beretta on maailman vanhin yksityinen teollinen perhedynastia, joka nimeää perustamisvuodekseen 1526. Ugo Gussalli Beretta edustaa 16. Berettan sukupolvea, ja 17. sukupolvi (pojat Franco ja Pietro) ovat jo operatiivisessa johdossa.

Beretta osti Sakon v. 2000 Metso-konsernilta. Samana vuonna Beretta hankki osake-enemmistön myös Benellistä ja Ubertista. Berettan omistuksessa Sakon tuotanto on kasvanut voimallisesti, sillä konekantaa on automatisoitu ja modernisoitu. Pääjohtaja Beretta kehui Sakoa todeten että ”täällä on moderni, hieno kivääritehdas, josta me kaikki voimme olla ylpeitä”.

Puolustusministeri Stefan Wallin (rkp) huomioi puheessaan Sakon merkityksen suomalaisena työnantajana ja PV:n tarkkuuskiväärien valmistajana. Rynnäkkökivääreitä ei Sako ole valmistanut sitten 1990-luvun, koska PV:llä on näitä ilmoituksen mukaan ”riittävästi”.

Puolustusministeri Stefan Wallin. Kuva: Pekka Suuronen Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen. Kuva: Pekka Suuronen

Toimitusjohtaja Raimo Karjalainen kertoi puheessaan muutamia tunnuslukuja: ”Sako valmistaa 300 asetta ja 30.000 patruunaa päivässä lähes 200 työntekijän voimin Riihimäellä ja Hausjärvellä. Asevientiä on 50 maahan.” Sakon päämarkkina-alue on Pohjois-Amerikka, jonne menee yli puolet tuotannosta. Sakolla oli jo ennestään hyvä vientiorganisaatio, jota on sittemmin vahvistettu Berettan jakelukanavilla. Kun tämäkin puoli on kunnossa, kaikki valmistuneet aseet menevät kaupaksi. Viime aikoina kysyntä on ylittänyt tuotannon resurssit.

Kaikki puhujat puhuivat ytimekkäästi ja lyhyesti. Yli 30 asteen lämpötilassa kuunnelleet vieraat arvostivat tätä siirtyen virallisen osion jälkeen juhlateltasta helteiseen ulkoilmaan tai tutustumaan kahteen näyttelyyn. Toisessa olivat esillä nykyiset tuotteet, toiseen oli koottu Sakon historiaa.

Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Osakeyhtiö (SAKO)

Sako pitää virallisena perustamispäivänään 1.4.1921. Koska 90-vuotista taivalta oli juhlittu kansainvälisesti jo tammikuussa SHOT Show’ssa Las Vegasissa ja maaliskuussa IWAssa Nürnbergissä, päätettiin Suomen juhla pitää heinäkuun alussa Suomen suvessa. Lisäksi historiallisen näyttelyn keräämiseen tarvittiin aikaa. Näyttelystä kantoi päävastuun Erkki Kauppi, Sakolta hiljattain eläkkeelle siirtynyt patruunoiden tuotantopäällikkö, patruunatehtaan ”patruuna”, ja yli 40 työvuoden Sako-veteraani.

Historianäyttely valokuva-albumeineen oli todellinen kootut teokset. Sakon lisäksi esillä oli Tikka- ja Valmet-aseita, sillä nämähän olivat loppuvaiheissa integroitu Sakoon. Näyttely alkoi Sakon varhaishistoriasta, eli M1891 Mosin-Nagant-kiväärien johdannaisista, ensimmäisestä sakolaisesta, m/24-lottakivääristä. Näistä aseista m/39 Ukko-Pekkaan löytyy historiikkia mm. tästä linkistä.

L-46 (luodikko 1946) oli ase, josta Sakon nykyinen metsästysasetuotanto alkoi. Näistä aseista oli esillä jokainen malli. Historiallinen näyttely oli Sako-entusiastien aarreaitta. Vahinko vain, että näyttely ei ole pysyvä. Se oli kerätty juhlaa varteen ainutkertaisena Suomen Ampumatarviketehtaan v. 1922 rakennettuun tehdasrakennukseen. Valitettavasti rakennus ei ole sovelias museoksi. Suomen Metsästysmuseossa on Sako-sali, mutta oikea Sako-museokin olisi toivelistalla. 100-vuotisjuhliin on 10 vuotta aikaa, joten jospa siihen mennessä…

Sakon aseseppä Marko Nikko on kiväärisiluetin moninkertainen MM-mies. Kuva: Pekka Suuronen Museossa oli esittelijänä myös Sakon aseseppä Marko Nikko ja hänen rosterinen Sako 75-kiväärinsä, jolla on ammuttu arviolta 40.000 laukausta ja voitettu kymmeniä kiväärisiluetin maailman- ja Euroopanmestaruuksia. Aseeseen on vaihdettu ”muutamia piippuja”. Sen kaliiperi on 6,5 x 55SE. Sibbo Skyttegille’ä edustava Nikko on eräs Suomen ampumaurheilun vähiten tunnettuja maailmanmestareita, vieläpä moninkertainen sellainen.

Historiasta tulevaisuuteen

Sakon historia liittyy Suomen historiaan, josta on seurannut kirjavia omistussuhteita. Alkuperäinen omistaja Suojeluskunta lakkautettiin liittoutuneiden valvontakomission päällikkö Andrei Ždanovin mahtikäskyllä marraskuussa 1944, jonka seurauksena Sako siirtyi Suomen Punaisen Ristin omistukseen. Sen jälkeen omistajina ovat olleet Suomen Kaapelitehdas, Nokia Kaapeli, Nokia Koneteollisuus, Sako-Valmet, Nokia, Valmet ja Metso, kunnes omistajaksi tuli v. 2000 italialainen asealan megakonserni Fabbrica d’Armi Pietro Beretta. Tämä oli ja on asealan perusteellisesti osaava ja ymmärtävä yritys.

Historia on totta kai jännittävää, mutta vielä tärkeämpää on kuulla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sain mahdollisuuden keskustella juhlan jälkeen toimitusjohtaja Raimo Karjalaisen ja tuotekehitysjohtaja Kari Kuparisen kanssa.

”Pulttilukosta ei olla metsästysaseena luopumassa”, Karjalainen vakuutti. ”Metsästysaseen on oltava tarkka ja luotettava. Kun ensimmäinen laukaus osuu kohteeseensa, ei toista useinkaan tarvita. Mutta jos tarvitaan, se lähtee luotettavimmin nimenomaan pulttilukosta”, Karjalainen totesi. Kari Kuparinen jatkoi: ”Toinen laukaus lähtee pulttilukosta lähes yhtä nopeasti kuin itselataavasta tai pumpusta” – viitaten uusimmassa Metsästys & Kalastus-lehdessä olleen kokeen tuloksiin.

Toimitusjohtaja Karjalainen: ”Muutoin etenemme enemmänkin evoluution tiellä kuin revoluution. Kuuntelemme herkällä korvalla markkinoita, asiakkaitamme ja loppukäyttäjiä ja teemme sellaisia tuotteita, joita käyttäjät haluavat ostaa ja viedä metsälle.”

– Entä näetkö uhkakuvia tulevaisuudessa Suomessa tai globaalisti? ”En suurempia. Suomessa metsästyksen suosio jatkuu vakaana, eikä uusi aselakikaan suurempia kapuloita rattaisiin laittane metsästysaseiden osalta. Maailmalla on joitain paineita metsästystä ja aseiden omistamista vastaan, mutta kohtaamme nämä haasteet luottavaisin ja positiivisin mielin.”

Valtava tuotepaletti

Sakolla on viisi päätuotelinjaa: Sako 85, Sako TRG, reunasytytteinen Quad, Pohjois-Amerikan A7 ja Tikka T3. Lippulaiva 85:ssa on kuusi lukkopituutta – ainoana maailmassa – josta kerroin maaliskuisessa blogissani. Sen voi lukea tästä.  Kaliipereita on 30. Tukkimateriaaleja neljä. Piippumateriaaleja mustattu ja rosteri, joista erilaisia pintakäsittelyjä. Sitten vielä erilaisia tähtäinjärjestelyjä ja alatyyppejä.

– Eikös tämä ole tuotannonsuunnittelijan painajainen? Kuinka monta ”riviä” Sakolta löytyy kaiken kaikkiaan, Kari Kuparinen? ”Kyllä niitä taitaa tuhatkunta riviä tulla. Kokonaisuus on kuitenkin hallinnassa”, Kuparinen vakuuttaa.

Toimitusjohtaja Karjalainen vahvistaa asian, mutta jatkaa kuitenkin: ”Meillä on suunnitelmissa tehdä tuotantopuun uudelleen organisointi. Tuotteita ei ole kuitenkaan tarkoitus pudottaa pois. Päinvastoin, eräs Sakon vahvuuksista on tarjota yksilöllisempiä aseita eikä aivan tavallista bulkkitavaraa. Laadusta emme kuitenkaan tule koskaan tinkimään. Sekin on Sakon vahvuus, ja uskoakseni Sakon maine maailmalla on rakennettu juuri korkealle laadulle”.

Sakolla menee nyt lujaa. Karjalainen ja myyntijohtaja Juuso Austin eivät halua sanoa, että Sako on Euroopan suurin kiväärinvalmistaja, vaan he sanovat ”eräs suurimmista”. Maailmallakaan ei ole montaa Sakon haastajaa.

Ugo Gussalli Beretta lähti varmasti tyytyväisenä Riihimäeltä. Saavutuksiinsa tyytyväinen voi olla myös koko Raimo Karjalaisen Sako-tiimi.

 

Sakon Raimo Karjalainen (vas.) ja Kari Kuparinen. Kuva: Pekka Suuronen

Toimitusjohtaja Raimo Karjalainen (vas.) ja tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen.