Paljonko Suomessa on aseita? Missä niitä on ja minkälaisia aseita? Kerron seuraavassa vuoden vanhoja lukuja (tilanne 4.1.2010), sillä uudempia ei ole julkistettu.

Mosin-Naganteja kerätään Lahdessa keväällä 1918. Kuva: Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918-1988 osa 1

Joidenkin mielestä numerot ovat vain triviaa, turhaa painolastia. Mutta kun puhutaan Suomen aselaeista ja aselupatilanteesta yleensä, on keskustelijalla syytä olla tiedossa faktaa eikä fiktiota. Luuloista puhumattakaan. Seuraavat numerot on julkistanut aserekisterin pitäjä eli Poliisihallitus (POHA), entinen AAHY.

Kaikkiaan Suomessa oli vuoden 2010 alussa vajaat 1,6 miljoonaa luvallista asetta (1 583 091 kpl). Kun Suomen väkiluku tuolloin oli 5,35 miljoonaa (vauvasta vaariin ja maassa asuvat ulkomaalaiset mukaan lukien), niin vajaalla kolmanneksella suomalaisista oli ase. Toisella tavalla ilmoitettuna Suomessa oli 29,4 asetta 100 henkeä kohden. Näinhän tämä ei tietysti mene muualla kuin tilastoissa, sillä luvallisten aseiden omistajia oli noin 650 000. Aselupia oli 672 000 rinnakkaisluvat mukaan lukien. Oikeasti siis 12,1 % Suomessa asuvista omistaa luvallisen ampuma-aseen tai aseita. Jälleen siis vauvasta vaariin.

Suomi jaettiin vuonna 2009 poliisihallinnollisesti 25 poliisilaitokseen (PL). Nämä ovat myös aselupia myöntäviä ja hallinnoivia yksiköitä. Eniten aseita oli Pirkanmaan PL:n alueella (120 477). Seuraavina tulivat Varsinais-Suomi (104 995), Pohjois-Savo (102 797), Keski-Suomi (96 690), Etelä-Pohjanmaa (81 256), Oulu (79 439), Länsi-Uusimaa (78 520) ja Helsinki (76 323). Peränpitäjinä olivat Koillismaa (20 464) ja Ahvenanmaa (16 836). Asukaslukuun (27 900) suhteutettuna Ahvenanmaan maakunta on Suomen aserikkainta aluetta. Siellä on 60 asetta 100 asukasta kohti. Ahvenanmaalla sekä metsästetään ahkerasti (mm. merilinnustus) että ammutaan tarkkuutta (mm. kasa-ammunta).

Haulikko Suomen yleisin ampuma-ase

Haulikko on Suomen yleisin tuliase, niitä oli 595 146 kpl. Seuraavaksi eniten oli kivääreitä (415 659), pienoiskivääreitä (252 812), pistooleita (108 082), pienoispistooleita (102 950), yhdistelmäaseita (30 251), revolvereita (25 351), pienoisrevolvereita (13 842), ”muu ase”- tyyppisiä (7144) ja mustaruutiaseita (6976). Merkinantopistooleita eli valopistooleita oli 7687, oletettavasti veneilijöillä, ja kaasuaseita ja -sumuttimia peräti 17 191.

Haulikoita oli eniten Pohjois-Savossa (48 318). Seuraavina olivat Pirkanmaa (40 741), Keski-Suomi (38 771), Oulu (35 679) ja Varsinais-Suomi (34 313). Kivääreitä oli eniten Pirkanmaalla (29 547). Perässä tulivat Pohjois-Savo (25 444), Keski-Suomi (25 001), Lappi (23 582) ja Oulu (22 896).

Yhdistelmäaseita ovat haulirihlat, drillingit ja vierlingit, eli aseet, joissa on sekä hauli- että luotipiippu tai -piippuja. Näitä oli eniten Pirkanmaalla (2259). Seuraavina tulivat Keski-Suomi (1949), Lappi (1922), Varsinais-Suomi (1871) ja Pohjois-Karjala (1835). Vähiten näitä oli Koillismaalla (509) ja Ahvenanmaalla (480).

Yhdenkäden aseet etelässä

Pistoolien ja revolverien populaatio on keskittynyt eteläiseen Suomeen. Pistooleita ja pienoispistooleita yhteenryppäytettynä löytyi eniten Pirkanmaalta (19 566), jota seurasivat Varsinais-Suomi (18 309), Helsinki (16 781), Länsi-Uusimaa (13 488) ja Satakunta (12 986). Vähiten näitä aseita oli Ahvenanmaalla (802) ja Koillismaalla (792).

Revolverit ja pienoisrevolverit yhteenlaskettuina eniten löytyi Helsingistä (5161), jota seurasivat Varsinais-Suomi (3627), Pirkanmaa (3507), Länsi-Uusimaa (3148) ja Itä-Uusimaa (2218). Vähiten rullapyssyjä löytyi Ahvenanmaalta (158) ja Koillismaalta (113).

”Muita aseita”

Aselaissa termi ”muu ase” viittaa asetyyppiin, jota ei voida lokeroida yllä esitettyihin laissa nimettyihin aseisiin. Tämä on sellainen kaatokategoria, mutta enemmistönä siinä lienevät reserviläisten aakoot ja arskat. 1990- luvulla ressujärjestöt hankkivat merkittävän määrän kiinalaisia ja bulgarialaisia AK:ita.

Ylivoimaisesti eniten ”muita aseita” löytyi Keski-Uusimaalta (1200). Seuraavina tulivat Helsinki (837), Pirkanmaa (625), Varsinais-Suomi (501), Satakunta (453) ja Kymenlaakso (442).

Mustaruutiaseiden ykkönen oli odotetusti Pirkanmaa (787), sillä mustaruutiammunnan uusi tuleminen alkoi 35 vuotta sitten Orivedellä Erkki Lähdeniemen toimesta. Seuraavina tulivat Keski-Suomi (752), Varsinais-Suomi (638), Jokilaaksot (588) ja Helsinki (461).

Merkinantopistooleita on eniten (1097) Varsinais-Suomessa Turun saariston ja veneilyn ansiosta. Myös Pirkanmaalla (729), Länsi-Uusimaalla (704), Helsingissä (675) ja Satakunnassa (613) veneillään.

Valtaosa kaasuaseiden ja kaasusumutinten luvista on myönnetty Helsingissä, Länsi-Uusimaalla ja Varsinais-Suomessa.

Luvattomien aseiden määrä on tuntematon. Olen nähnyt veikkauksia 10 000 ja 70 000 aseen väliltä. Olisin kallistumassa suurempien numeroiden suuntaan. Lisäksi Suomessa on jonkinlainen määrä teknisesti luvattomia aseita, missä luvanhaltija on kuollut, mutta perikunta ei ole muistanut, osannut, halunnut tai viitsinyt tehdä asialle mitään. Nämä ”mutkat” eivät ole alamaailman käytössä, vaan piirongin laatikossa tai vaatehuoneen nurkassa palttoon kätkössä. Nämä aseet esiintyvät tilastoissa luvallisina aseina, mutta ovat de facto luvattomia. Ampuma-aselain 66 § 4) kohta kuuluu: ”Ampuma-aseen… hallussapitoon oikeuttava lupa raukeaa: … 4) kun luvanhaltija kuolee…” Mutta aserekisterissä ei ole tällä erää automaattilinkitystä väestörekisteriin, joten viranomaisen taholta ei tule patistusta ”tuoda vainajan lupia polliisiasemalle”.

Joka tapauksessa äänestämään!

Ennakkoäänestys on päällä juuri nyt! Se on mahdollista ajalla 6.-12.4.2011. Yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa 901. Helsinkiläinen voi äänestää Utsjoella ja päinvastoin. Äänestämisestä ei voi lipsua kotoa poissaoloon tai ennakkoäänestyspaikkojen vähyyteen vedoten. Äänestykseen riittää ajokortti, henkkari tai passi sekä kotiin tullut äänestyslippu. Tämä jälkimmäinenkään ei ole ihan välttämätön mutta jouduttaa ja helpottaa toimitusta.

Mutta ketä äänestää? Vaalikoneita on useita, esim. YLE:llä, Helsingin Sanomilla, MTV3:lla, Iltalehdellä, Ilta-Sanomilla, Kauppalehdellä ja Hufvudstadsbladetilla (på svenska).

Alueellisiksi luokitettuja vaalikoneita on mm. sanomalehdillä Aamulehti, Etelä-Saimaa, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Ilkka, Itä-Savo, Länsi-Savo, Kainuun Sanomat, Kaleva, Karjalainen, Keskipohjanmaa, Keskisuomalainen, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Salon Seudun Sanomat, Satakunnan Kansa, Savon Sanomat, Turun Sanomat sekä Suomen Lehtiyhtymän 18:n paikallislehden kone. Erilaisilla intressiryhmillä, ammattijärjestöillä ja puoluelehdillä on omia vaalikoneitaan.

Suomen Metsästäjäliitolla on vaalikone. Aselaki.infossa on kerätty ehdokkaiden mielipiteitä, mutta se ei ole varsinainen vaalikone. Samoin on Rekyylissä keskustelufoorumi. Äänestäjällä on runsaudenpula tietoa hakiessaan ja mielipiteitä kerätessään.

Historiallisesti Suomen suurin puolue on ollut nukkuvien puolue. Jotkut ovat sanoneet, että demokratiaan kuuluu oikeus jättää äänestämättä. Voi olla. Mutta omasta näkökulmastani nämä nukkuvat tulevat menettämään puheoikeutensa lähes joka asiaan vuosiksi 2011-2015.